Kulttuurikolumni

Samuli Knuuti: Nimensä pilkkuvirheestä ottaneen Let's Eat Grandman uusi levy säteilee hymyä ja onnea kyynelten läpi

Rosa Walton ja Jenny Hollingworth tekevät elektronista poppia, joka naittaa absurdin ja koskettavan, kirjoittaa Samuli Knuuti kolumnissaan.

Hannu-Pekka Björkman: Sen minkä elämä ottaa, antaa luonto takaisin

Katja Kallio: Ärsyynnyn kikkailusta, ja Fabianissa oli juuri sitä – silti rakastuin elokuvaan

Iida Sofia Hirvonen: Mikä kuvastaisi TikTokin skrollaamista paremmin kuin levottomuus?

Katri Makkonen: Tarraan Joel Haahtelan tarjoamaan armoon – Hyvin meille tässä käy, ajattelen, hyvin meille tässä vielä käy

Juha Itkonen: Kurjuutta kurjuuden päälle annosteleva Shuggie Bain -romaani sai pohtimaan, missä kulkevat uskottavuuden rajat

Vähempikin määrä synkkyyttä olisi riittänyt, kirjoittaa Juha Itkonen kolumnissaan.

Samuli Knuuti: Beach House tavoittelee aina tunnelmaa tai mielialaa, joka on pohjimmiltaan aina sama

Beach Housen rantamökistä on vuosien saatossa kasvanut laguunipalatsi.

Kalle Kinnunen: Kasvattaako pandemia-aika sukupolven, joka ei tunne valkokangasta? 10 miljoonaa lippua jäi myymättä, kaksi miljoonaa lasta ei mennyt elokuviin

Elokuvasalit aukenivat, mutta milloin yleisö löytää takaisin? Samaan aikaan, kun Suomessa tehdään kansainvälisemmin arvostettuja elokuvia kuin koskaan, näkyvyys alan tulevaisuuteen on heikompi kuin vuosikymmeniin, Kalle Kinnunen kirjoittaa kolumnissaan.

Iida Sofia Hirvonen: The Weekndin konsepti on niin palikkaminen, että siitä voisi tehdä helpon infografiikkamallinnuksen

The Weekndin Dawn FM on eskapistinen haaveilu, kirjoittaa Iida Sofia Hirvonen kolumnissaan.

Hannu-Pekka Björkman: Aika ajoin uutisten seuraaminen käy liiankin raskaaksi

Tietämättömyys, sydämen sivistyksen puute ja pahantahtoisuus tuntuvat olevan vallassa, mihin vain korvansa kääntää ja katseensa kiinnittää, Hannu-Pekka Björkman kirjoittaa Eevan kolumnissaan.

Haetaan lisää