Kulttuurikolumni

Maahanmuuttajataustainen kirjailija typistyy Suomessa helposti oman kulttuurinsa tulkiksi – Venla Rossin kolumni

Miten hyviä valmiuksia Suomessa ylipäätään on arvioida maahanmuuttajataustaisten ihmisten kirjoja, kysyy Venla Rossi.

Hannu-Pekka Björkman: Miten ennustaisimme tulevaa, tulevaa vuotta, tai edes tulevaa kuukautta?

Hannu-Pekka Björkman inspiroituu runoilija Joseph Brodskyn ajatuksesta: ”Jouluna voi tehdä tiliä elämänsä kanssa, tarkistaa suuntaa”

Iida Sofia Hirvosen kolumni: Jos paras versio itsestä vaatii psykedeelejä, Jon Hopkinsin uusi levy käy soundtrackiksi

Juha Itkonen: Knausgårdin uusimman romaanin henkilöt tekevät virheitä eikä heidän elämänsä ole kestävällä pohjalla – silti sen soisi jatkuvan

Anna-Leena Härkönen: Näyttelijät pöllivät ihmisten eleitä ja puhetyylejä – Minä varastin kerran lähikaupan myyjän tavan puhua

Myyjällä oli tapana kysyä laulavalla äänellä: ”Onko plussa-korttia?” Otin saman nuotin puheeseeni, kun näyttelin sairaanhoitajaa. ”Ja iltalääkkeen aika,” Anna-Leena Härkönen kirjoittaa kolumnissaan.

Katja Kallio: Kauheus on katsojan silmässä – Meksikolaiselokuva New Order on kuin testi: Kehen yleisön aggressio kohdistuu?

Kun joku ihminen tai tilanne tuntuu liian kipeältä, sen saa pidettyä loitolla raivoamalla siihen väliin muurin. Tämä oivallus auttoi minua ratkaisemaan meksikolaisen Michel Francon dystooppisen luokkataisteluelokuvan New Orderin aiheuttaman myrskyn, kirjoittaa Katja Kallio kolumnissaan.

Lyytin toinen albumi on varma-askelista popvalssia ihmiselon miinakentällä – Samuli Knuutin kolumni

Musiikillisesti Lyytin musiikki sijoittuu hedelmälliselle joutomaalle laulelman ja modernin popmusiikin välille, kirjoittaa Samuli Knuuti

Hannu-Pekka Björkman: Jokapäiväinen saamattomuuden tunne on ystävä

"Aika ajoin ja varsin usein huomaan, että minut valtaa saamattomuuden tunne. Tunne siitä, että mitään en ole tehnyt, enkä myöskään saa mitään tehdyksi." Kuulostaako tutulta? Lue Hannu-Pekka Björkmanin huippusuosittu kolumni.

Kari Väänänen: Saksan autobahnit ovat hirveitä, se liikenne – rekat kuljettavat rihkamaa ahneisiin käsiin ja fossiilinen palaa

Saksan valtaväylillä jyristää päivittäin tuhansia rekkoja. Tulee epätoivoinen fiilis, kun ajattelee, että kaikki nuo valtavat rekka-armeijat pitäisi pystyä piakkoin korvaamaan sähköautoilla tai vastaavilla. Ei onnistu lähiaikoina. Valitettavasti, kirjoittaa Kari Väänänen kolumnissaan.

Haetaan lisää