Luonto

Debatti: "Suuret kaupungit tarvitsevat lisää kaupunkimetsää, mutta rakentamisen trendit pilaavat vihreän lähiluonnon"

Mitä meidän pitäisi ajatella tiiviin kaupunkirakentamisen ja lähiluonnon välisestä suhteesta? Pyysimme aiheesta puheevuorot. Osmo Soininvaara, Timo Aro ja Shadia Rask kommentoivat.

Myskihärkien jäljillä Norjassa – Kimmo Ohtonen pääsi kasvotusten aran ja arvaamattoman jääkauden jättiläisen kanssa

Lintubongarin lapset olivat vähällä unohtua päiväkotiin – suurharvinaisuus pani Tyrnävän sekaisin

4 500 metsähehtaarin mies Reijo Rautio on Suomen suurimpia yksityisiä metsänomistajia – ja avohakkuun kannattaja

Maailman suurin luola sai 13 kilometriä lisää pituutta – Mammuttiluolan uusi ennätyspituus on 676 kilometriä – Huimaavat kuvat

Ihmisen pitäisi hävetä ja rakastaa enemmän, sanoo filosofi Elisa Aaltola – moraalitunteista on hyötyä ilmastokriisin ja lajikadon aikana

Eläin- ja ympäristöfilosofi Elisa Aaltola on akateemisen maailman kansainvälinen tähti, joka on yli 20 vuoden ajan puhunut eläinten mielellisyydestä. Image tapasi filosofin ja kysyi, onko ihmislajilla enää toivoa.

Kuinka kauan Suomi voi elää metsästä?

Apu

Avohakkuu vai jatkuva metsänkasvatus? – Vanhaa hakkuutapaa suosivat professorin mukaan alitajuntaan iskeytyneet opit

Metsä on nykyisin myös hyvä sijoituskohde – yksityishenkilöt omistavat Suomen metsistä yhä suuremman osan

Miten Suomi saa päästöt laskuun? – Metsänomistajia ei palkita riittävästi siitä, että metsiä ei hakata, arvioi Sitran tuore selvitys

Näin toimii jatkuvan kasvatuksen metsä Ruotsinpyhtään Kukuljärvellä – Ei avohakkuuta – Tilaa retkeilijöille, lahopuulle ja liito-oraville

Saitko metsää perinnöksi? – Yhä useampi metsä päättyy perintönä osaamattomiin käsiin – Tässä 5 vinkkiä tuoreelle metsänomistajalle

Jäähyväiset avohakkuille? "Meillä ei ole 80 vuotta aikaa odottaa, että hiilidioksidi sitoutuu uudelleen"

Tutkimus: Lehmäkin oppii käyttämään vessaa – Jos edes osa lehmien virtsasta saataisiin talteen, olisi sillä iso merkitys ilmastolle

Lehmän virtsassa on paljon typpeä, ja se hajoaa maahan joutuessaan nitraatiksi ja typpioksiduuliksi, kasvihuonekaasuksi, joka lämmittää ilmakehää 300 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi.

Avun pääkirjoitus: Miksi maatalouden ilmastopäästöissä ei ole tapahtunut edistystä kymmeneen vuoteen?

Kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet energiantuotannossa, teollisuudessa ja asuntojen lämmityksessä. Maataloudessa vastaavaa kehitystä ei ole nähty. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatalouden ympäristökorvauksia ei ole kohdennettu sinne, missä niillä olisi vaikutusta, kirjoittaa toimituspäällikkö Miikka Järvinen.

Metsä on nykyisin myös hyvä sijoituskohde – yksityishenkilöt omistavat Suomen metsistä yhä suuremman osan

Yhä useampi suomalainen omistaa metsää, mutta merkittävä osa omistajista asuu kaukana mailtaan. Heille metsä on ennemminkin turvan ja tulojen lähde kuin virkistysalue.

Haetaan lisää