Helsinki käytti purojaan viemäreinä vuosikymmeniä – Sitten kourallinen kaupunkilaisia päätti palauttaa taimenen pääkaupunkiin
Helsingin seutu on Suomen tiheimmin asuttua aluetta. Maamme ainoalla suurkaupunkiseudulla elää myös yllätys: koko ajan vahvistuva taimenkanta. Ihmisen toiminta oli jo hävittää taimenet, nyt kalat kutevat ja kukoistavat ihmisen rakentamilla paikoilla.
Strömbergin puisto. Jo nimestä tietää, että nyt ollaan ihmisen ja teollisuuden voimakkaasti muokkaamassa maisemassa, lähtihän Strömbergin tehtailta täältä Helsingin Pitäjänmäestä lähes sadan vuoden ajan sähköteknisiä laitteita eri puolille maata ja maailmaa.
Vanha 90-vuotias tehdasrakennus on vain kivenheiton päässä puistosta. Se ei kuitenkaan ole syynä puistossa kuuluvaan jylyyn ja kohinaan. Syypää on Strömbergin putous, lähes kolme metriä korkea kallioinen vesiputous, joka pudottaa alapuoliseen suvantoon kohisten vedet, jotka ovat peräisin Vantaan Louhelasta ja Kaivokselasta. Siellä ovat Strömbergin puiston läpi virtaavan Mätäjoen alkulähteet.
Putous on kaunis niin kuin kallioiden keskellä virtaava vesi aina. Suvantoon syöksyvää vettä voi melkein koskettaa joen ylittävältä puusillalta tai sitä voi jäädä katselemaan suvannon rannalle rakennetuilta penkeiltä, jotka ovat kuin katsomo näytelmälle, jossa luonto ja ihmisluonto yrittävät löytää yhteistä säveltä.
