Ensilumi kaunistaa maiseman – Mutta se myös hidastaa maan jäätymistä ja suojaa kasveja ja eläimiä
Ensilumi kertoo, että talvi on pian täällä. Hohtava huntu peittää syksyn ruskeat sävyt ja luo maailmaan uudenlaisen hiljaisuuden.
Ilta hämärtyy ja ilma viilenee. Yhtäkkiä katulamppujen valokeilassa alkaa leijailla valkoista, kun lumihiutaleet pyörähtelevät valokiilassa kuin hyönteiset kesäyönä.
Yön aikana maisema muuttuu, kuin joku vetäisi pehmeän verhon kaiken ylle. Ensilumi on pohjoisen vuodenajan käännekohta.
Ensilumi on tärkeä muutosvoima luonnossa. Ohutkin lumikerros vaikuttaa heti lämpötiloihin ja kosteuteen.
Maa jäähtyy nopeasti, mutta samalla lumi eristää maaperän: ilman sitä routa pureutuisi syvemmälle ja nopeammin.
Monet kasvit ja pieneliöt hyötyvät tästä ohuesta valkoisesta peitteestä, joka suojaa niitä äkillisiltä pakkasilta.
Sienirihmastot jatkavat toimintaansa lumipeitteen allakin, ja talvehtivat hyönteiset käyttävät lumen tarjoamaa suojaa pakkaspiikkejä vastaan.
Myös nisäkkäille ensilumi merkitsee uutta vaihetta: maa paljastaa jäljet kuin tyhjä paperi, ja pienetkin hiiren askeleet piirtyvät selvästi ihmisten nähtäviksi.
Ensilumi muuttaa luonnon ilmeen yhdessä yössä. Maisema kirkastuu, sillä lumi heijastaa valoa tehokkaasti.
Äänet vaimenevat, askelten rapina katoaa, ja metsä tuntuu hiljaisemmalta. Lumi imee tehokkaasti ääniä.
Lumen ”lumivalkoisuus” johtuu siitä, että se heijastaa näkyvää ja ultraviolettivaloa lähes täydellisesti. Uusi lumi heijastaa noin 90 prosenttia siihen osuvasta valosta, kuukauden päästä enää 75 prosenttia.
Viime vuosikymmeninä ensilumen tulo on monin paikoin siirtynyt myöhemmäksi.
Eteläisessä Suomessa lumipeite muodostuu nykyään viikkoja tai jopa kuukautta myöhemmin kuin 1900-luvulla.
Ensilumi on meille ihmisillekin enemmän kuin sääilmiö. Se kertoo, että vuodenkierto jatkuu ja talvi on väistämättä edessä.
Ennen vanhaan ensilumen ajankohdasta pääteltiin, millainen talvesta tulisi: jos lumi satoi varhain, arveltiin pakkastenkin tulevan pian ja pysyvän pitkään.
Luonto reagoi ensilumeen eri tavoin – osa eliöistä valmistautuu lepoon, osa pysyy aktiivisena. Kaikki sopeutuvat yhteiseen valkeaan vuodenaikaan.
Vaikka ensilumi usein sulaa pian pois, sen myötä maisema, valo ja elämä saavat uuden sävyn. Se on viimeinen merkki siitä, että talvi todella on tulossa.
