Neurologi Riitta Ahmasalo asuu osan vuodesta Inarin erämaassa – Karhun murahtelu koivikossa ei unohdu

Aamu

6.00 | Aamutoimet

Olen aamuihminen ja herään mieluusti auringonnousun aikaan. Sen jälkeen lähden kolmen berninpaimenkoirani kanssa metsäkylpyyn. Juon lasillisen mustikkamehua ennen ulkoilua, mutta syön vasta myöhemmin. Saatan viipyä metsässä parikin tuntia. Aamupalaksi syön yleensä jogurttia, johon sekoitan itse poimittuja mustikoita, chiansiemeniä ja pellavasiemenrouhetta. Herkkuani on paahdettu ruisleipä, jonka päällä on hummusta, graavilohta, ruohosipulia ja kurkkua. Lisäksi juon aina pannukahvia kauramaidolla.

8.00 | Kirjoittamista

Työskentelen ammatinharjoittajana Rovaniemen Mehiläisessä ja Mehiläinen Länsi-Pohjassa Kemissä. Työvuoroni vaihtelevat. Jos menen iltavuoroon, minulla on aamulla aikaa kirjoittaa. Opiskelen luovaa kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa ja hyödynnän opintoja ensi vuonna ilmestyvän tietokirjani teossa. Asun sekä Rovaniemen Rautiosaaressa että Kyynelniemen erämaakodissani Inarinjärven rannalla. Erämaassa on ikimetsää ja jopa 500–700-vuotiaita puita. Sinne ei mene tietä, joten kuljen veneellä tai moottorikelkalla. Koska kauppaan on kahden tunnin venematka, hankin kuukauden ruokatarvikkeet etukäteen.

Päivä

11.00 | Lounas

Iltavuoropäivinä syön lounaan kotona ennen töihin lähtöä. Ruokavalioni on kasvispainotteinen, mutta kala on herkkuani. Olen joskus sanonut, että voisin elää graavikalalla tai kylmäsavustetulla siialla. Suosikkiruokiini kuluu myös sienipasta itse poimituista sienistä. Olen innokas ruoanlaittaja, mutta mieheni on parempi kokki, joten hän kokkaa nykyään enemmän. Kuljen noin 20 kilometrin työmatkani Rovaniemen keskustaan sähköpyörällä. Matkan varrella on lintutorneja, joille pysähdyn usein kiikaroimaan.

13.00 | Vastaanottoja

Työpäiväni ovat tiivistä vastaanottotyötä. Neurologina hoidan aivoverenkiertohäiriöitä, migreeniä, MS-tautia ja Parkinsonin tautia. Länsi-Pohjan keskussairaalassa työskentelen sekä poliklinikalla että osastolla. Olen kouluttautunut myös kalastusoppaaksi, mutta sitä työtä en enää tee. Voin kuitenkin jakaa rakkauttani luontoon potilastyössä. Moni saa voimaa liikunnasta ja luonnossa liikkumisesta. Iltavuoron aikana en yleensä syö lämmintä ruokaa, vaan välipalaksi hedelmiä ja pähkinöitä. Jos olen aamuvuorossa, syön töissä lämpimän lounaan. Viimeinen potilasaika on kello 17.30, minkä jälkeen pyöräilen kotiin.

Ilta

19.00 | iltatoimet kotona

Kotona teen usein pihatöitä ja käyn koirien kanssa iltalenkillä. Aamuvuoron jälkeen saatan iltaisin pyöräillä ja talvella hiihtää. Luontoharrastus on kuulunut elämääni lapsesta asti. Seikkailin luonnossa ja rakensin majoja puihin. Isäni sukujuuret ovat Tornionjoella, ja hän opetti minut onkimaan ja soutamaan lohta. Lisäksi opin perinnekalastusta, kuten lohen ja siian lippoamista. Sain isältäni myös kameran, ja olen harrastanut valokuvausta siitä asti. Noin kello 20 syön kevyesti, esimerkiksi tomaattilinssikeittoa ja vihanneksia tai vegerahkaa höysteillä. Illan rauhoitan lukemalla ja tekemällä käsitöitä.

22.30 | Yöpuulle

Yleensä koetan saada noin 8 tunnin yöunet. Erämaakodissa voin kaamoksen aikaan mennä nukkumaan jo kello 20 ja nukkua jopa 12 tuntia. Nautin yksinolosta. Erämaakodissani pääsen ulkomaailmaan vain nettiyhteydellä, koska puhelin ei toimi. Joudun tekemään siellä yksin kaikki arjen askareet, kuten avaamaan avannon. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä on ollut karhun kohtaaminen. Huomasin sen kulkevan koivikon takana, kun olin syömässä eväitä. Join kahvit kaikessa rauhassa loppuun. Kuulin murahtelun loittonevan. Karhu jatkoi matkaansa.