Yllättävää mutta totta: Suomi on rotkojen ja kanjonien luvattu maa – Tästä se johtuu

Suomen tarina on kiveen kirjoitettu. Pääpiirteittäin tasaisessa maastossamme on siellä täällä yllättävän paljon jylhiä pinnanmuotoja.

Vakaa kallioperämme kuuluu maapallon vanhimpiin, ja sen historia ulottuu jopa yli kolmen miljardin vuoden taakse. Vanhimmat kalliot ovat muodostuneet, kun muinainen maankuori jäähtyi ja alkoi halkeilla.

Suomen kallioperää ovat muovanneet tulivuoritoiminta, laattatektoniikka eli mannerlaattojen liike ja törmäily, jääkaudet ja eroosio. Miljoonia vuosia sitten Suomeakin halkoi Alppien kaltainen teräväpiirteinen poimuvuoristo, mutta nyt siitä on jäljellä vain pyöreiksi kuluneita rippeitä.

Jääkauden päätyttyä mannerjää suli ja aiheutti vuolaita sulamisvesivirtoja, jotka syövyttivät kallioon syviä rotkoja. Lisäksi maanjäristysten yhteydessä syntyi murroslinjoja ja ruhjeita, jotka myöhemmin korostuivat eroosion ja rapautumisen vaikutuksesta.

Rotko ja kanjoni tarkoittavat syviä ja kapeita laaksoja, joiden jyrkät seinämät ovat syntyneet murroslinjojen, joenuomien tai jääkauden synnyttämien railojen seurauksena. Ero rotkon ja kanjonin välillä on usein häilyvä: kanjoni viittaa laajempaan ja vaikuttavampaan muodostelmaan, kun taas rotko voi olla pienempi ja paikallisempi.

Kanjoni on yleensä pitkä, ja usein se on pohjallaan virtaavan joen uurtama. Rotkon taas voi korkealta paikalta nähdä melkein kokonaan.

Sana kanjoni pohjautuu espanjan kieleen, jossa cañón on alun perin tarkoittanut putkea.

Useimmat kanjonit ovat syntyneet, kun virtaava vesi on miljoonien vuosien aikana kovertanut maahan jyrkkäseinäisen laakson. Kanjoneita syntyy myös tektonisten liikkeiden seurauksena. Esimerkiksi Korouoma Posion ja Ranuan rajamailla on tällainen maanjäristysten synnyttämä ruhjelaakso.

Kuru on erityisnimitys Lapin tuntureiden välissä sijaitseville syville ja ahtaille rotkoille.

Utsjoen Kevolla Suomi-neidon päälaella on ”Suomen Grand Canyon”, maamme syvin, korkein ja levein kanjoni.

Kevon kanjoni muodostui, kun maankamara alkoi kohota paikalla, jossa oli joki. Joki kulutti pohjaansa samalla, kun maa nousi.

Pallastunturien Pyhäkuru on puolestaan tunnettu esimerkki jäätikön voimasta syntyneestä U-laaksosta.

Suomen komeimpiin kuuluva rotkolaakso löytyy Pelkosenniemen Pyhätunturilta Isokurusta. Se on yli 200 metrin syvyinen V-muotoinen laakso, joka muistuttaa jopa vuoristoisten maiden jäätikkölaaksoja. Pyhätunturin kaltaiset korkeuserot ja maisemapiirteet ovat Suomen oloissa harvinaisia.

Pyhätunturien ketju on kuin vanha puulattia, jossa kovempaa ainesta olevat oksankohdat ovat jääneet törröttämään ympärillä olevan pehmeämmän aineksen kuluttua matalaksi.

Myös Saariselän erämaassa ja Koilliskairassa on tiettömien taipaleiden takana useita vähemmän tunnettuja, mutta komeita rotkoja, kuruja ja kanjoneita.

Tyypillisesti maamme itä- ja pohjoisosissa on kanjoneita, joista kuuluisimpia ovat esimerkiksi Utsjoen Kevo, Posion Korouoma sekä Kuusamon Julma-Ölkky ja Oulanka- ja Kitkajoen kanjonit.

Etelä-Suomessa maasto on pienipiirteisempää, ja varsinaisten laajojen kanjoneiden sijaan metsät kätkevät sisäänsä suojaisia rotkoja.

Murroslinjoihin on syntynyt myös rotkojärviä, joista näyttävä esimerkki on Virroilla tien varressa sijaitseva Toriseva. Pirkanmaalla Helvetinjärven kansallispuistossa on myös kuuluisa Helvetinkolu. Sen vaikuttavat seinämät ja syvä kolo ovat syntyneet maankuoren murroksen ja jääkauden yhteisvaikutuksesta

Orinoron rotko Leppävirralla on Itä-Suomen kuuluisimpia rotkoja. Noin 200 metriä pitkä, paikoin vain muutaman metrin levyinen syvä railo, jonka pohjalla virtaa lähde. Orinoron sanotaan olevan ”savolaisten Grand Canyon”.

Keski-Suomen tunnetuimpia rotkoja on Laukaan Hitonhauta. Se on komea esimerkki maanjäristysten ja jäätikön toiminnan avaamasta ruhjeesta, jotka jäätikön sulamisvedet ovat puhdistaneet irtonaisesta maa-aineksesta.

Hiidenkirkon, Pirunpesän ja Pyhäkurun kaltaiset nimitykset kertovat siitä, kuinka pelättyjä ja kunnioitettuja nämä Suomen sadat rotkot, kurut ja kanjonit ovat aikoinaan olleet. Esimerkkejä voisi luetella kokonaisen kirjan verran.

Peruskallio on lähellä maanpintaa kaikkialla Suomessa, joten voidaan sanoa, että elämme rotkojen luvatussa maassa.