Tiede

Samat pienet muutokset ruokavalioon tuovat merkittäviä myönteisiä vaikutuksia sekä terveyteen että ympäristöön – tutkimus

Se, mitä syömme, vaikuttaa ympäristöön ja ilmastoon. Ruuan kasvatus, pakkaus, kuljetus, valmistus ja usein myös hävikki tuottavat vuosittain 20–33 prosenttia maapallon kasvihuonekaasupäästöistä.

Metsänhoito syynä Suomen vesistöjen tummumiseen – näin ojitus ja puun määrän kasvu vaikuttavat – ratkaisu luonnonmetsien lisääminen

Rottien määrä Helsingissä kasvaa, mutta ne tunnetaan huonosti – emme edes tiedä, mitä ne syövät – muutos tulossa koululaisten ansiosta

Sokeritoukkia uhkaa 2000-luvulla koteihin asettunut tulokas – Suomen luonnossa lajia ei tavata, vaan sen alkuperä on tuntematon

Anni Kytömäki: Avaruuteen matkustaminen ei palvele tulevaisuutta tilanteessa, jossa matkustamista myös maan päällä pitäisi vähentää

Virologi Tarja Sironen: "Koronavirus ei häviä vaan jää kausikoronan lailla – moni meistä kohtaa omikronin tulevan talven aikana"

Omikron-virus valtaa Suomea. Viruksen evoluutiota ja pandemian kestoa on vaikea ennustaa. Virologi Tarja Sirosen mukaan korona on tullut maailmaan jäädäkseen.

Rokotuksista on liikkeellä monenlaista hämmentävää tietoa – mikä on totta ja mikä ei? Apu-klinikka vastaa

Rokotuksista on liikkeellä monenlaista hämmentävää tietoa. Mitä mieltä Kiminkinen on asiasta?

Ravitsemus on kuin koronarokotus – kaikki eivät toimi teveytensä kannalta oikein, sanoo professori Ursula Schwab

Terveyttä edistävästä ruokavaliosta liikkuu liikaa virheellistä tietoa, sanoo Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab, joka istuu pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivitystyöryhmässä ja valtion ravitsemusneuvottelukunnassa.

Ratkaiseeko ultraäänilähetin ankeriaan arvoituksen? Lisääntyy Sargassomerellä, josta ei ole koskaan löydetty täysikasvuista ankeriasta tai hedelmöittynyttä mätimunaa

Tutkimuksessa seurataan Suomessa, Virossa, Latviassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa lähettimellä varustettujen ankeriaiden vaellusta Itämerellä kohti Atlantin kutualuetta.

Maailman ensimmäinen maanalainen havaintoasema tulivuoren sydämeen Islannissa – tavoitteena uusi energianlähde

Tutkijat aikovat porautua Krafla-tulivuoren magmakammioon kahden kilometrin syvyydessä. Poraaminen äärimmäisissä olosuhteissa on teknisesti vaikeaa, sillä materiaalien on kestettävä superkuuman höyryn aiheuttamaa syöpymistä.

Haetaan lisää