Aikaa yhdessä

Eva-Riitta ja Matti ”Fredi” Siitosen liitto on kestänyt yli viisikymmentä vuotta. Kumpikin on osannut iloita toistensa menestyksestä. Yhdessä on opeteltu myös elämään suuren menetyksen jälkeen.

Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous (1899) on Kimmo Ohtoselle kertomus ihmisyyden traagista seurauksista. Toiveuusinta.

Apu-tonnin saa tällä kertaa Pansion Me-talo Turussa. Tässä talossa kävijältä kysytään, mitä hänelle ihan oikeasti kuuluu.

Elokuun Apu-tonni annetaanm Mielenvireys ry:lle. Se tarjoaa mielenterveyspotilaille kahvihetkiä, retkiä ja ratsastusta – sekä kirjastoauton, jossa lukemisen sijaan lainataan ongelmia kokenut ihminen kertomaan tarinansa.

Ollakseen ystävä ei tarvitse tietää toisen nimeä eikä tavata kasvokkain. Sen ovat oppineet Elsa Pingoud ja Birgit Lehtimäki, yksinäisten vapaaehtoiset verkkoystävät. Apu tukee SPR:n verkkoystävätoimintaa Apu-tonnilla.

Taidekierroksen lopuksi keskusteltiin yhdessä Helene Schjerfbeckin Toipilaasta (1888) Ateneumin oppaan Karoliina Arolan johdolla.

Elin Danielson-Gambogin maalauksessa Äiti vuodelta 1893 taiteilijan sisko imettää vastasyntynyttä. Kimmo Ohtoselle maalauksen äidin yksinolo on yksinäisyyttä toisen vuoksi, vastuun ottamista vastasyntyneestä.

Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli (1903) on arvoitus ja siksi kansallisaarre. Kimmo Ohtoselle se on myös teos pelottomuudesta tuntemattoman edessä.

Näyttelijä Kati Outiselle Mustasukkaisuus on maalaus myös kohtaamattomuudesta ja tunteiden peittämisestä.