Kullervon taru on synkkä. Kovan elämänsä aikana Kullervo kokee väkivaltaa ja syyllistyy hirmutekoihin myös itse. Maalaus kuvaa tarinan yhtä käännekohtaa.
Orpo Kullervo, joka on saanut yliluonnolliset voimat, myydään orjaksi ja lähetetään paimeneksi metsään. Emäntä on kuitenkin ilkeyttään leiponut kiven eväsleivän sisään. Kun Kullervo leikkaa leipää, katkeaa puukko, ainoa muisto, joka pojalla on isästään.
Raivostunut Kullervo ajaa paimenkarjan suohon ja kokoaa uuden karjan susista, karhuista ja ilveksistä. Tapahtumasarja jatkuu koston kierteenä.
Akseli Gallen-Kallelan Maalaus yhdistää traagisen tarinan syyskesän väreissä hehkuvaan maisemaan.
Akseli Gallen-Kallela: Kullervon kirous (1899). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.
Päivitetty 24.9. – Ilmestynyt 6.4.2020
Katso koko taidekierros
”Elämä tuntuu siltä, että katson sivusta muita”
Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot (1886) on aina ollut Erhan Dalerille läheinen ja tärkeä työ maalauksen kuvaamaan ulkopuolisuuden vuoksi.
”Voit olla yksin muiden joukossa”
Albert Edelfeltin Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (1887) muistuttaa Kimmo Ohtosta siitä, että yhdessäkin voi yksinäinen.
”Ehkä taidemuseo voi olla hyvä paikka harjoitella yksin olemista”
Albert Edelfeltin maalaus Leikkiviä poikia rannalla (1884) nosti Ateneumin salivalvojan Liisa Mustakallion mieleen hyviä muistoja.
”Aikuisen yksinäisyyttä, joka on toiselle hirveän tärkeää”
Elin Danielson-Gambogin maalauksessa Äiti (1893) yksinolo on yksinäisyyttä toisen vuoksi, vastuun ottamista vastasyntyneestä.
”Olen kerran kokenut yksinäisyyden, joka on ihan erilaista kuin yksin oleminen”
Hugo Simbergin Iltaa kohti (1913) muistuttaa Eve Hietamiestä kirjailijan työn vaiheista sekä siitä, millainen silta kieli on toisiin ihmisiin.
”Leikkisyyttä itsetuhoisuuden keskellä”
Kimmo Ohtonen näkee Alpo Jaakolan Omakuva teltassa -maalauksessa (1957) itseään leikillisesti katsovan taiteilijan.
”Luonto pitää meille seuraa ja ottaa meidät luokseen”
Kimmo Ohtonen katsoo Eero Järnefeltin Maisemaa Kolilta (1928) ideana upeasta sielunmaisemasta.
”Tuntuu, että tässä kellään ei ole tahdon suuntaa”
Näyttelijä Kati Outiselle Åke Mattaksen Mustasukkaisuus (1946) on myös maalaus kohtaamattomuudesta.
”Tämä enkeli on hyvin yksin”
Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli (1903) on Kimmo Ohtoselle teos pelottomuudesta tuntemattoman edessä.
”Toipilas kasvattaa toipilasta”
Taidekierroksen loppukeskustelussa Helene Schjerfbeckin Toipilaasta (1888) löytyi monta tulkintaa.
Tervetuloa taidekierrokselle
Taiteesta on lupa nauttia yksin, mutta taiteen parissa olet aina hyvässä seurassa.
Työryhmä
Kuvaus Timo Pyykkö, Antti Raatikainen
Ohjaus Jukka Eggert
Leikkaus Jukka Eggert, Antti Raatikainen, Janne Vainiomäki
Konseptisuunnittelu Niklas Thesslund
Toimitus Marja Aarnipuro, Eve Hietamies, Miikka Järvinen, Kimmo Ohtonen, Timo Tervoja
Tekninen toteutus Genero
Teostekstit Ateneum
Katso myös nämä
Uusimmat
