Suomen tunnetuimpiin kuuluvan maalauksen pääosassa ovat taistelun tuoksinassa hetkeksi pysähtyneet linnut. Draamallinen jännite autereisella metsäaukealla on huipussaan, vaikka teoksen kultaiseen leikkaukseen perustuva sommitelma sinänsä on rauhallinen.
Ferdinand von Wright, taiteilijaveljessarjan nuorin, suosi teoksissaan toimintaa ja jännitystä. Kotiseudulleen Haminalahdelle pysyvästi asettunut, rauhaa rakastava ja erakoitunut taiteilija oli tätä teosta maalatessaan jo iäkäs.
Taidepiireissä luonnontieteelliseen havainnointiin pohjautuvaa pikkutarkkaa esitystapaa pidettiin hieman vanhanaikaisena. Se ei kuitenkaan ole vähentänyt teoksen ilmiömäistä suosiota.
Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot (1886). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.
Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.
Katso koko taidekierros
”Paha synnyttää pahaa, jos koston kierrettä ei päästä katkaisemaan”
Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous (1899) on Kimmo Ohtoselle kertomus ihmisyyden traagista seurauksista.
”Voit olla yksin muiden joukossa”
Albert Edelfeltin Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (1887) muistuttaa Kimmo Ohtosta siitä, että yhdessäkin voi yksinäinen.
”Ehkä taidemuseo voi olla hyvä paikka harjoitella yksin olemista”
Albert Edelfeltin maalaus Leikkiviä poikia rannalla (1884) nosti Ateneumin salivalvojan Liisa Mustakallion mieleen hyviä muistoja.
”Aikuisen yksinäisyyttä, joka on toiselle hirveän tärkeää”
Elin Danielson-Gambogin maalauksessa Äiti (1893) yksinolo on yksinäisyyttä toisen vuoksi, vastuun ottamista vastasyntyneestä.
”Olen kerran kokenut yksinäisyyden, joka on ihan erilaista kuin yksin oleminen”
Hugo Simbergin Iltaa kohti (1913) muistuttaa Eve Hietamiestä kirjailijan työn vaiheista sekä siitä, millainen silta kieli on toisiin ihmisiin.
”Leikkisyyttä itsetuhoisuuden keskellä”
Kimmo Ohtonen näkee Alpo Jaakolan Omakuva teltassa -maalauksessa (1957) itseään leikillisesti katsovan taiteilijan.
”Luonto pitää meille seuraa ja ottaa meidät luokseen”
Kimmo Ohtonen katsoo Eero Järnefeltin Maisemaa Kolilta (1928) ideana upeasta sielunmaisemasta.
”Tuntuu, että tässä kellään ei ole tahdon suuntaa”
Näyttelijä Kati Outiselle Åke Mattaksen Mustasukkaisuus (1946) on myös maalaus kohtaamattomuudesta.
”Tämä enkeli on hyvin yksin”
Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli (1903) on Kimmo Ohtoselle teos pelottomuudesta tuntemattoman edessä.
”Toipilas kasvattaa toipilasta”
Taidekierroksen loppukeskustelussa Helene Schjerfbeckin Toipilaasta (1888) löytyi monta tulkintaa.
Tervetuloa taidekierrokselle
Taiteesta on lupa nauttia yksin, mutta taiteen parissa olet aina hyvässä seurassa.
Työryhmä
Kuvaus Timo Pyykkö, Antti Raatikainen
Ohjaus Jukka Eggert
Leikkaus Jukka Eggert, Antti Raatikainen, Janne Vainiomäki
Konseptisuunnittelu Niklas Thesslund
Toimitus Marja Aarnipuro, Eve Hietamies, Miikka Järvinen, Kimmo Ohtonen, Timo Tervoja
Tekninen toteutus Genero
Teostekstit Ateneum
Katso myös nämä
Uusimmat
