Emojien historia, nyrkkisääntö ja menkkojen hinta – Kuuntele kaikki 30 jaksoa!
Tuhkakuppi kelpasi lahjaksi Etyk-vieraille. Unihygienialla on pitkä historia. Karhukainen voi kuivattaa itsensä, pysäyttää kaikki elintoimintonsa – ja herätä siitä henkiin. Se Avun Kysymyspodcast on hakenut vastaukset jo 30 kysymykseen. Kuuntele jaksot ja ehdota uusia aiheita!
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin 19.10.2022 ja sitä päivitetään.
Kun jokin jää vaivaamaan, vastaus on Se Avun Kysymyspodcast. Se puhuu kerran viikossa vartin verran yhdestä aiheesta.
Kuuntele sarjaa myös Spotifyssa!
Sarjaa toimittaa Kati Lahtinen.
Ehdotuksia asioista, joita pitäisi kysyä lisää voi laittaa sähköpostilla (etunimi.sukunimi@a-lehdet.fi) tai Twitterissä @KatiTLahtinen
Jakso 30: Miten lokin vatsa kestää jäätelöä, kebabia ja ranskalaisia, lintuasiantuntija Heikki Lokki?
Anna minulle grillin ruokalista ja näytän, mitä kaikkea lokki syö. Mutta miten sen vatsa kestää rasvaiset ranskalaiset ja mausteisen kebabin? Lintuharrastaja ja -asiantuntija Heikki Lokki vastaa lokin ravintoa koskeviin kysymyksiin ja kehuu linnun älykkyyttä: varastaessaan ihmiseltä jäätelön lokki tietää, mitä tekee. Lokki myös tunnistaa asioita, se erottaa kyyn rantakäärmeestä ja mökin talonväen satunnaisesta kulkijasta.
Jakso 29: Miksi rakastan tv:n Roman Royta, vaikka hän on iljettävä ja vastenmielinen öykkäri, professori Pekka Isotalus?
Lempi tv-sarja loppuu ja mielen valtaa outo alakulon, tyhjyyden ja sanoittamattoman kaipuun tunne. On kuin sanoisi ystävilleen hyvästit. Parasosiaalinen suhde selittää kiintymistämme mediaesiintyjiin. He tuntuvat tutuilta, kuin ystäviltä ja kun ystävyys päättyy, on ihan luontevaakin tuntea surua, sanoo viestinnän professori Pekka Isotalus. Mediaesiintyjä voi tietoisesti rakentaa parasosiaalisuutta.
Bobby Ewing tai Jock Zonfrillo – Parasosiaalinen suhde on tv-ystävyys, joka tuntuu ihan oikealta
Jakso 28: Miten keskittymistä opetellaan, aivotutkija Minna Huotilainen?
Aivot ovat kuin lapsi tai koiranpentu: ne oppivat, eli mitä toistat, vahvistuu. Olemme opettaneet aivomme keskittymiskyvyttömiksi ja lyhytjänteisiksi. Digipaasto ratkaisee vain vähän, se on paasto, ei keskittymisen mestarikurssi.
Keskittymistä voi oppia aikuisenakin. Keho auttaa keskittymisessä, sen aktiivisuus lisää vireystilaa. Istuta siemeniä, rassaa mopoa tai harrasta musiikkia, sillä aivot tykkäävät konkreettisesta tekemisestä, suosittelee aivotutkija Minna Huotilainen.
Haluatko oppia keskittymään? Liiku, rassaa mopoa tai laula karaokea – aivotutkija suosittelee
Jakso 27: Miten kännykkä mullisti elämämme, antropologi Sirpa Tenhunen?
Uusi teknologia kehruu-Jennystä kännykkään on aina muuttanut arkeamme. Matkapuhelin mullisti intialaisen kylän sosiaaliset kuviot. Se yhdisti ja samalla mahdollisti itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden, kuvaa kännykän tuloa kylään tutkinut antropologi, yliopistonlehtori Sirpa Tenhunen Jyväskylän yliopistosta.
Sama muutos tapahtui aiemmin myös Suomessa, kun nuoret pääsivät viestimään aikuisten korvien kuulematta. Kännykän myötä tulivat myös poissaoleva läsnäolo, mikrokoordinaatio ja hyperkoordinaatio.
Jakso 26: Kumpi on vanhemmuudessa vaikeampaa: sukkien lajittelu vai lapsen itsetunnon tukeminen, Saara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen?
Vanhemmuuden suorittaminen on hyvinvoivan keskiluokan neuroottinen minäprojekti. Yksi malli tarjotaan kaikille ja se tulisi suorittaa säntillisesti ja hyvin. Vähempi riittää, sanovat Laiskan vanhemman oppaan kirjoittaneet Saara Henriksson ja Aino-Maija Leinonen. Vähemmäksi riittää vaikkapa sohva, johon mahtuu koko perhe – vaikka eripariset sukat jalassa.
Jakso 25: Olenko juntti, kun en käytä emojeita, emojitutkija Olli Tamminen?
Emojit ovat tunneilmaisun kuvakirjasto, jossa emojin valinta saattaa kestää kauemmin kuin itse viestin kirjoittaminen, sanoo emojitutkija Olli Tamminen. Lopulta vastaanottaja tulkitsee emojin usein väärin.
Vertaus Egyptin hieroglyfitaiteeseen vierastuttaa monia, mutta yhtymäkohtia on. Yhdellä emojilla ilmaistaan yksi kokonainen asia, yhdistämällä syntyy tarina.
Jakso 24: Mitä tavallisen kuluttajan pitää ymmärtää kirjaimista NFT, Satu Keto ja Tove Mylläri?
Maailman ensimmäinen twiitti myytiin NFT:nä 2,9 miljoonalla dollarilla. Kalleimmat digitaaliset teokset ovat maksaneet kymmeniä miljoonia. Miksi pikseleistä maksetaan miljoonia, vaikka teosta ei saakaan seinälle, ihmettelee moni?
NFT muuttaa käsityksemme omistajuudesta, sanovat Tove Mylläri ja Satu Keto, jotka töissään Yle News Lab ja Yle Innovation tiimeissä seuraavat mm. NFT:n kaltaisia ilmiöitä. NFT voi olla digitaalinen keräilykortti, joita vaihdetaan ihan kuin pahvisia kortteja aikoinaan. Festivaali tai kahvilaketju voi palkita uskollisen kävijän NFT-edulla, jonka voi käyttää tai jopa myydä eteenpäin.
Keräilykortteja ja kanta-asiakaspisteitä – NFT on muutakin kuin miljoonien taidekauppaa pikseleistä
Jakso 23: Miksi karhukaiset ovat eläinkunnan koviksia, tutkimusavustaja Tommi Vuori?
Karhukaiset ovat pikkuruisia, millin kokoisia eläimiä, jotka tunnetaan yksinä planeetan kestävimmistä eliöistä. Kestävyydestä on lukuisia esimerkkejä. Yksi karhukaisten erikoisuuksista on, että ne voivat kuivattaa itsensä ja pysäyttää kaikki elintoimintonsa – ja herätä siitä henkiin. Jyväskylän yliopiston karhukaisryhmän tutkimusavustaja Tommi Vuori on tutkinut karhukaisen selviämistä lehtokotilon suoliston läpi.
Jakso 22: Mitä sinä söit perjantaina 21.4.2023? kysyy professori Taru Lindblom
Ruoka ei ole vain ravintoa. Se on läsnä arjessa, juhlassa ja surussa ja liittyy sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Ruoka on makuja, muistoja ja tunteita. Ruokakulttuurin professori Taru Lindblom sanoo pohtineensa, onko täysin yksin syöminen edes mahdollista.
Mitä söin tänään? -keruussa yhden päivän ruokapäiväkirjalla halutaan tietoa suomalaisista ruokakulttuureista.
Jakso 21: Millainen designesine tuhkakuppi on, amanuenssi Elina Karila?
Lahjaksi, omaan kotiin, vierasvaraksi. Tuhkakuppi on ollut kotien, työpaikkojen ja julkisten tilojen arkinen esine, kertoo Suomen lasimuseon amanuenssi Elina Karila. Samalla se on ollut suomalaista lasimuotoilua ja olennainen osa lasitehtaiden tuotantoa. Tuhkakupit ovat kelvanneet varkaille ja niitä annettiin lahjaksi Etyk-vieraille.
Tuhkakuppi on osa suomalaista lasitaidetta – se on kelvannut varkaille ja lahjaksi Etyk-vieraille
Jakso 20: Mikä nyrkkisääntö yhdistää samoalaista kalastajaa ja lakanaa mittaavaa kangasmyyjää, tutkija Roope Kaaronen?
Nyrkkisääntö yksinkertaistaa ongelmanratkaisua. Se antaa likimääräisen pätevän ratkaisun käytännön ongelmaan. Kehon mittaan liittyvät nyrkkisäännöt, kuten vaaksan mitta, ovat ihmisellä aina mukana. Tutkijatohtori Roope Kaaronen kertoo, että samanlaisia kehon mittaan perustuvia sääntöjä käytetään eri puolilla maailmaa.
Jakson lopussa puhetta eri puolilla maailmaa samanlaisena toistuvasta narupelistä.
Jakso 19: Kumpi voittaa, nainen vai koneääni, Lauri Falck?
Sokkokuuntelutestissä keväällä 2022 koneääni sai ihmistä paremmat inhimillisyyspisteet. Ihmiset eivät erottaneet kumpi puhuu, kone vai ihminen. Koneäänen käyttömahdollisuudet ovat rajattomat, sanoo kieliteknologiaan erikoistuneen ohjelmistoyritys a.i.materin toimitusjohtaja Lauri Falck. Se luo myös uhkakuvia. Ääniklooneja voi käyttää myös väärin.
Kolmen erän kamppailussa koneäänen lyhyt historia, sen käyttömahdollisuudet ja nainen vastaan koneääni: kumpi voittaa?
Jakso 18: Mitä on vihamielinen arkkitehtuuri, järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja?
Vihamielinen arkkitehtuuri on tietoista kaupunkisuunnittelua, jolla rajataan ja estetään tilan käyttöä. Suomessa se koskettaa erityisesti liikuntarajoitteisia tai ikäihmisiä, mutta näkyy räikeimmin asunnottomien ihmisten elämässä. Julkisten tilojen kaupallistaminen on osa vihamielistä arkkitehtuuria, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja. Kaupunki ei saa olla vain hyvin toimeentulevien kaupunki.
Lue: Asunnottomat häädetään ensin - tätä on vihamielinen arkkitehtuuri
Jakso 17: Mitä jos Marsissa on elämää, astrobiologi Kirsi Lehto?
Ihmiskunta alkaa olla kykenevä siirtymään pois omalta planeetalta muille taivaankappaleille. Millainen jalanjälki niihin jätetään? Onko meillä oikeutta käyttää hyväksi Kuun tai Marsin luonnonvaroja ja pilata niiden ympäristöt? Millaista elämää pidämme arvokkaana? Jos maan ulkopuolelta löytyy elämää, kuka päättää, miten sen kanssa toimitaan. Kysymyksiin vastaa astrobiologi Kirsi Lehto.
Jakso 16: Mitä on kommuuniasumisessa jaettu intiimi kehollinen tieto, tutkija Anna Heinonen?
Soluasuminen, kommuuni, kimppakämppä tai yhteisöasuminen. Asut yhdessä ja samalla yksin. Kommuunissa asuvat jakavat keskenään intiimiä kehollista tietoa, sanoo väitöskirjatutkija Anna Heinonen. Se näkyy esimerkiksi vieraina kenkinä eteisessä. Kommuunielämä vaatii diplomaatin taitoja – kaikesta neuvotellaan.
Jakso 15: Miksi Lauri Markkanen on niin hyvä, Henrik Dettmann?
Lauri Markkasen valinta NBA-tähdistöotteluun on suomalaista urheiluhistoriaa.
Kova juttu, sanoo viidellä vuosikymmenellä valmentanut koripalloliiton valmennuksen johtaja Henrik Dettmann. Pelikentällä Markkaselle on annettu tila esittää omaa taiteilijuuttaan ja se näkyy tuloksissa.
Jaksossa myös laurimarkkaskorneri, jossa ei puhuta sanaakaan piste-ennätyksistä.
Lue: Lauri Markkanen ei yritä olla showmies – ja juuri siksi on sitä
Jakso 14: Mitä menkat maksavat, seksuaalikasvattaja Sari Hälinen?
Helsinkiläiskoulujen "maksuttomat menkat" kokeiluun osallistuneet oppilaat kokivat ilmaisten kuukautissuojien helpottavan opiskeluun osallistumista, se jopa mahdollisti koulussa käynnin. Avoimempi kuukautispuhe vähentääkin kuukatishäpeää sekä kuukautisiin liitettyjä myyttejä. Kuukautisköyhyys on totta Suomessakin ja suojien verottomuus tasa-arvoasia, sanoo seksuaalikasvattaja Sari Hälinen.
Jakso 13: Miksi et nuku, tutkija Pälvi Rantala?
Unettomuus on monimutkaisempaa kuin huonosti nukuttu yö. Lääketiede ei riitä, tarvitaan yhteiskunnallinen ja sosiaalinen katse unettomuuteen.
Unihygienialla on pitkä historia. 1800-luvun lopulla hyvin toimeentulevat kertoivat köyhälistölle, miten tulee elää. Kaikilla ei ole edes makuuhuonetta, jota tuulettaa, muistuttaa tutkija Pälvi Rantala.
Lue: Päätin olla stressaamatta unettomuudesta – ja se pitää minut toimintakykyisenä
Jakso 12: Mitä on katastrofiturismi, tutkija Tuomas Hovi?
Katastrofiturismi on matkailijan true crimea, jossa turisti matkustaa paikkaan, johon yhdistyy kärsimystä tai kuolemaa. Kohteisiin liittyvät sodat, henkirikokset, terrori-iskut, luonnonkatastrofit tai suuronnettomuudet. Populaarikulttuurilla on luja side synkkään turismiin. Turun yliopiston tutkija Tuomas Hovi on väitellyt Romanian Dracula-turismista.
Jakso 11: Miksi kaikki talviuivat?
Talviuinnista on tullut suomalaisten turvallisen hurja extreme-laji. Veteen pulahdellaan kielletyilläkin paikoilla – ja joskus pulkalla. Mikä kylmään veteen vie? Ja missä menee turvallisen raja? Vastaamassa Kajaanin Avantouimarit ry:n jäseniä ja Työterveyslaitoksen johtava tutkija Sirkka Rissanen.
Lue: Avantouinti on nyt suositumpaa kuin koskaan – Hyiseen veteen sujahdetaan jopa pulkalla
Jakso 10: Miksi riisipuuro on jouluruoka, ruokakulttuurin tutkija Maarit Knuuttila?
Jouluna pidetään perinteistä kiinni poikkeuksellisen tiukasti. Pöydässä on valikoima aina samanlaisia ruokia samalla tavalla tehtynä. Oman maan antimien lisäksi jouluun kuuluu riisipuuro. Se on joulun pienin nimittäjä, sanoo ruokakulttuurin tutkija Maarit Knuuttila, jolle salakuljetettu joululimppu ja lanttusose toivat joulun Kiinaankin.
Jakso 9: Miksi omasta musiikkimausta pitää kertoa muille, apulaisprofessori Henna-Riikka Peltola?
Musiikkimausta kertomalla kerromme itsestämme ja löydämme samanmielisten joukon. Salaiset paheet pidämme kuitenkin omana tietonamme.
Rokkipoliisit voivat ilmoittautua. Miksi seisotte kädet puuskassa, miksi ette lähde pois? Kysymyksiin vastaamassa musiikkitieteen apulaisprofessori Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta.
Jakso 8: Olemmeko kaikki vähän meteopaatteja, psykologi Kirsi Salonen?
Pilvisen taivaan alakulo, auringon aikaan saama tarmokkuus. Yhdet menevät sään mukaan, toiset siitä piittaamatta. Jos pimeän ajaksi jää sisälle, on se pitkä aika odottaa valoa.
Saamelaisilla on kahdeksan vuodenaikaa, luonnon tahtiin.
Miten sää vaikuttaa meihin? Kysymyksiin vastaa psykologi Kirsi Salonen.
Jakso 7: Mitä haluat sanoa valaille, valaskuiskaaja Tom Mustill?
Valaiden laulu on sosiaalista, se muuntuu ja leviää laulajiensa mukana. Tyynenmeren ryhävalailla on yhteinen hittilaulu. Mitä jos tietäisimme, mitä valaat laulullaan tarkoittavat? Tutkijat kehittävät googlekääntäjää, joka mahdollistaisi juttelun valaiden kanssa.
Luontodokumentaristi ja kirjailija Tom Mustill on kohdannut ryhävalaan todella läheltä, valaiden laulusta kertoo valastutkija Outi Tervo.
Jakso 6: Mikä ihmeen elämyshissi?
Elämyshissimatka on yhdistelmä valoa, kuvaa ja ääntä. Silti suurimman vaikutuksen voi jättää liki huomaamaton tuoksutusjärjestelmä.
Kysymyksiin vastaavat Kai Helminen Koneen Digital Experience -tuotekehitystiimistä ja kognitiotieteilijä Rebekah Rousi Vaasan yliopistosta.
Jakso 5: Miksi ihmiset vihaavat vegaaneja?
Vitsejä, meemejä, ennakkoluuloja ja suoranaista vihaa. Vegaaniaktivisti Benjamin Pitkästä vihataan, koska hän puolustaa eläinten oikeutta elää. Pitkäselle aktivismi on ainoa vaihtoehto, ja jatkuu, kunnes Suomi on vegaaninen.
Jakso 4: Miten koulukoira Martta opettaa matematiikkaa?
Taavinkylän koulun 3B:n tiistait ovat erilaisia. Luokassa on koulukoira Martta. Sitä saa rapsuttaa ja sille voi kertoa huolensa, mutta Martta myös opettaa matematiikkaa.
Vieraana luokanopettaja Elina Haara ja Taavinkylän koulun 3B oppilaita.
Jakso 3: Pidentääkö nauru myös robotin ikää?
Japanilainen seurustelurobotti Erica osaa jutella ja myös nauraa ihmisen kanssa. Nyt tutkijoita kiinnostaa, miten nauru vaikuttaa robotin kanssa keskustelevaan ihmiseen. Miksi robotille halutaan antaa tunteita? Entä pidentääkö nauru robotin ikää?
Vastaamassa automaatiotekniikan professori Ville Kyrki Aalto yliopistosta.
Jakso 2: Mitä on synteettinen maito?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä: tulevaisuuden maito, solumaito, keinomaito, synteettinen maito. Keinotekoinen maito ei ole scifiä, siitä tehtyä jäätelöä on jo markkinoilla.
Mutta kun maito on keinotekoista, miten käy lehmille? Vastaamassa on elintarviketalouden yliopistonlehtori Markus Vinnari Helsingin yliopistosta.
Jakso 1: Miksi pappi käyttää tarot-kortteja? Eikö Raamattu riitä?
Ensimmäisessä jaksossa Se Avun Kysymyspodcast tarttuu juttuun Henri Järvisestä, papista, joka käyttää työssään tarot-kortteja. Mihin pappi tarvitsee tarot-kortteja, miksi Raamattu ei riitä?
Lue: Pappi Henri Järvistä pidetään kirkon sisällä jopa antikristuksena – Syynä tarot-kortit
