Tyynenmeren ryhävalailla on yhteinen hittilaulu – Ihmisen toiminta tuo melusaasteen yhä uusille alueille – Kuuntele podcast
Valaiden laulu
Tyynenmeren ryhävalailla on yhteinen hittilaulu – Ihmisen toiminta tuo melusaasteen yhä uusille alueille – Kuuntele podcast
Ihmisille tekisi hyvää tuntea, ettemme ole yksin, että meillä on kumppaneita, kanssakulkijoita, sanoo valaista kirjan kirjoittanut Tom Mustill. Valastutkija Outi Tervo tutkii merien melusaasteen vaikutusta valaiden lauluun. Mustill ja Tervo ovat vieraina audiosarjassa Se Avun Kysymyspodcast.
Julkaistu 13.12.2022
Apu

Syyskuussa 2015 luontodokumentaristi ja biologi Tom Mustill oli seurueensa kanssa melomassa Montereynlahdella Kalifornian rannikolla. Valaita oli liikkeellä poikkeuksellisen paljon.

Tom meloi yhdessä ystävänsä Charlotte Kinlochin kanssa. Yhtäkkiä kajakin vierestä ponkaisi pinnalle valtava ryhävalas. Näkyi vain valkoinen vesimassa. Hetkeä myöhemmin pinnalla oli kaksi ihmishahmoa. Tom ja Charlotte olivat hengissä.

Paikalla ollut valasbongari sattui kuvaamaan tapahtuneen. Video sai miljoonia katsojia ja se kiinnosti myös tutkijoita. Tutkijoiden mukaan valas ei yrittänyt osua kajakkiin. Havaittuaan kajakin se teki ilmassa väistöliikkeen.

Vedestä ponkaissut valas oli kuin tornitalo. Pelkkä ryhävalaan kylkievä on viisimetrinen.

Tapaaminen muutti Mustillin elämän. Hän halusi tietää lisää. Miksi valaat hyppäävät? Mitä ne viestivät? Väistikö valas?

Valasturistit tarkkailivat veneestä ryhävalasemoa ja sen poikasta Tongalla. Kuva: Erez Beatus / Solent News / Shutterstock / AOP.

Ihminen toistaa vanhoja virheitään

Kirjassa Kuinka puhua valasta? Mustill kuvaa ihmisten ja valaiden yhteistä historiaa ja pohtii valassuhteemme tulevaisuutta. Mustill puhuu valaista, mutta hän voisi puhua eläimistä laajemmin. Samaa ihmettelyn ja hyväksikäytön historiaa tunnumme toistavan laji lajilta.

Mustill sanoo, että ihmisinä olemme virheellisesti päättäneet, että eläimet eivät viesti tai puhu toisilleen, että niillä ei ole tietoisuutta tai että ne eivät tunne esimerkiksi kipua. Tämä on antanut meille luvan kohdella eläimiä huonosti. Päätös on tuottanut valtavasti vahinkoa eläimille, mutta vahingoittanut myös meitä ihmisinä. Olemme kuvitelleet paikkamme maapallolla väärin, luulleet, että olemme ainoita, jotka ajattelevat tai ovat jotenkin erityisiä.

– Ihmisille tekisi hyvää tuntea, ettemme ole yksin, että meillä on kumppaneita, kanssakulkijoita.

Mustill kuvaa kirjassaan, miten eräiden kuvausten aikana valaiden maailmasta tuntui paljastuvan jotain uutta joka viikko. Löytyi uusia populaatioita, uudenlaista käyttäytymistä, jopa uusia lajeja. Mustill muistuttaa, että tuo kaikki on tietysti uutta vain meille: valaat itse ovat olleet paikalla jo kauan ennen kuin ihminen tuli löytämään ne.

Kuvan ottanut luontovalokuvaaja Erez Beatus sanoo, että valaat ovat luonnostaan kiinnostuneita ihmisistä, ja tästä syystä ne lähestyvät turisteja ja heidän veneitään. Kuva: Erez Beatus / Solent News / Shutterstock / AOP.

Valaat ovat joutuneet sopeutumaan ihmisen metelöintiin

Ihmisen vaikutus valaiden elämään leviää uusille alueille. Ilmastonmuutos arktisilla alueilla näkyy jäiden sulamisena, ja sen myötä ihmisen toiminta levittäytyy laajemmalle. Valaat, jotka eivät ennen ole kuulleet moottoriveneitä tai isoja laivoja, joutuvat nyt elämään niiden äänten kanssa.

Grönlannin luonnonvarakeskuksen tutkija Outi Tervo tutkii melusaasteen vaikutusta valaisiin. Pimeässä vedessä eläville valaille äänet ovat ensisijaisen tärkeitä. Ne viestivät äänellä, laulullaan. Ryhävalaiden laululla on sosiaalinen merkitys. Tervon mukaan laulun sisältö on yhä arvoitus, mutta se tiedetään, että nimenomaan urosryhävalaat laulavat ja että laulu liittyy parinvalintaan.

Eri ryhävalaspopulaatiot laulavat eri lauluja, yhden populaation kaikki urokset kuitenkin samaa laulua. Laulu ei ole vakio, se muuntuu. Tutkijoita kiinnostaa, miten muutos tapahtuu, miten joku osa vahvistuu, jää pois tai korvautuu uudella osalla. Päättävätkö valaat muutoksesta yhdessä vai muokkaako joku yksilöistä laulua ja muut matkivat sitä?

Ryhävalaiden laulu myös leviää laulajiensa mukana, jopa populaatiolta toiselle. Outi Tervo kertoo tuoreesta tutkimuksesta, jossa Australian itärannikolla eläneen uroksen mukana laulu levisi ensin Australian länsirannikon populaatioon ja siitä vuosien aikana yhä laajemmalle koko Tyynenmeren halki. Nyt Tyynenmeren ryhävalailla on yhteinen hittilaulu.

Tongalla kuvattu ryhävalasnaaras nousi pintaan 20 minuutin välein hengittämään. Sen viiden viikon ikäinen poikanen käväisi pinnassa muutaman minuutin välein. Kuva: Erez Beatus / Solent News / Shutterstock / AOP.

Vuonna 2026 Google-kääntäjä ymmärtää valaiden kieltä?

Tom Mustillin kirjan mullistavimpia asioita on ajatus google-kääntäjästä, joka mahdollistaisi valaiden ymmärtämisen, viestinnän niiden kanssa. Eri alojen ammattilaisten yhteistyönä tehdään kääntäjää kahden eri kielen – ja kahden eri lajin välille. Kehitystyön varrella on pohdittu esimerkiksi sitä, eroaako kielen etsiminen avaruudesta kielen etsimisestä merestä, ja sitä, sopivatko vihellyskielestä toiseen kääntävät ohjelmat myös delfiinien vihellysten analysointiin. Delfiineillä on tunnistettu yli 500 erilaista vihellystä.

Tulevaisuudessa tutkijat aikovat soittaa valaille äänitteitä ja katsoa, reagoivatko ne kuulemiinsa ääniin odotetulla tavalla. Niin hurjalta kuin se tuntuukin, vuoteen 2026 mennessä olisi tarkoitus kokeilla kaksisuuntaista viestintää. Siis jutella valaiden kanssa.

Ehkä kääntäjä on kaivattu mahdollisuus kysyä, miten valaiden hittilaulu syntyi. Tom Mustillille se voisi olla mahdollisuus viestiä juuri sen tietyn noin kymmenvuotiaan urosryhävalaan kanssa. Kajakin ylle ponnahtanut valas, CRC 12564, pysyttiin yksilöimään tutkimalla sen vartalon kuviointeja. Nyt tiedetään sen ikä, syntymäpaikka ja äiti. Tutkijat tekevät siitä havaintoja ja sen vaiheita seurataan tarkasti.

Tom Mustill haluaisi kysyä valaalta, millaista sen elämä on ja miten voisimme helpottaa valaiden elämää. Tähän asti ihminen on lukuisin eri tavoin lähinnä hankaloittanut sitä.

Lisäksi Mustill haluaisi jutella kavereidensa koirien kanssa.

– Olisi hauska ymmärtää, mitä ne ajattelevat, nähdä maailma, niin kuin ne sen näkevät.

Kuuntele: Se Avun Kysymyspodcast sai Tom Mustillin ja Outi Tervon vieraikseen

Tom Mustill: Kuinka puhua valasta? (Aula & co 2022)

Artikkelin aloituskuvan ryhävalas on kuvattu Kanadan Tyynenmeren rannikolla, taustalla näkyy Brittiläisen Kolumbian provinssin vuoristoa.

Kommentoi »