Meteopatia on sääherkkyyttä – Miten sinä reagoit säähän? Psykologi Kirsi Salosen mukaan meteopaatit voi jakaa kolmeen ryhmään
Terveys ja hyvinvointi
Meteopatia on sääherkkyyttä – Miten sinä reagoit säähän? Psykologi Kirsi Salosen mukaan meteopaatit voi jakaa kolmeen ryhmään
Meistä löytyy sään mukaan menijöitä ja säästä piittaamatta menijöitä. Mihin ryhmään sinä kuulut? Se Avun Kysymyspodcast kysyi meteopatiasta.
Julkaistu 12.12.2022
Apu

Pilvisen sään aiheuttama alakulo ja aikaansaamattomuus. Joku toinen painaa samassa tuhnusäässä pitkää lenkkiä. Meteopatia eli sääherkkyys on ihmisen oma kokemus sään tai vuodenajan vaikutuksesta mieleen ja toimintakykyyn.

Eko- ja ympäristöpsykologiaan erikoistunut psykologi Kirsi Salonen löysi ihmisten ympäristösuhdetta ja luontokokemuksia koskevassa väitöstutkimuksessaan kolme pimeyteen ja säähän reagoivaa ryhmää.

1. Ristiriitaiset kokevat luonnon vaikutuksen joko myönteisesti tai kielteisesti. Ajatukset säästä ovat vahvoja, vain tietynlaisella aurinkoisella säällä on edes mahdollista mennä ulos. Tuntemukset ovat vahvoja, niihin kuuluu myös ahdistuneisuutta.

2. Tervehtyjien ryhmä saa luonnosta voimakkaita, jopa paranemisen tuntemuksia. Sää ei ole este ulkoilulle, säiden vaihtelevuus ja erilaisuus on itse asiassa myönteistä.

3. Elpyjien ryhmä taas kokee luonnon virkistävästi, mutta ei tehnyt erillisiä mainintoja säästä.

Ihmisen aivot tarvitsevat valoa

Etelä-Suomen sydäntalvi on pimeä, mutta todellinen kaamos koetaan vain napapiirin pohjoispuolella. Utsjoella kaamos alkoi jo marraskuussa ja kestää pari kuukautta. Sodankylän kaamos joulun alla on nelipäiväinen. Saamelaisilla on kahdeksan vuodenaikaa. Vuodenkierto on mietitty luonnon mukaan. Säitä ei pakoteta, niiden mukaan eletään.

Yleispätevää mielelle hyvää säätä ei ole. Kirsi Salonen kuitenkin muistuttaa valon merkityksestä. Aivomme tarvitsevat valoa.

– Pimeän vuodenajan ajaksi sisälle jääminen on pitkä aika odottaa.

Kirkasvalolampusta on hyötyä ja viikon loma valoisassa etelässä auttaa jaksamaan, mutta ei Salosen mukaan ole välttämätöntä. Hän puhuu ulkoilun puolesta. Se on moniaistillinen kokemus, joka, jos mahdollista, kannattaa ajoittaa päivän valoisaan hetkeen.

Kaiken herättävä kevään valo palauttaa vireystilaa ja toimintaa, toisilla jopa ylivirittävästi. Valo on liiankin terävä ja kirkas, lepo voi muuttua mahdottomaksi. Muiden aktivoituminen ja touhukkuus voi vaikuttaa mieleen ja pahin masennusvaihe osua kevääseen. Salonen peräänkuuluttaa armollisuutta itselle, niin pimeän kuin valoisankin aikana.

Lisää meteopatiasta ja sään vaikutuksesta mieleen: Kuuntele Se Avun Kysymyspodcast Jakso 8: Olemmeko kaikki vähän meteopaatteja, psykologi Kirsi Salonen?

Kommentoi »