Aallosta ilmastokriisiin, suuret ikäluokat, jupit, rockin uudet äänet ja sometähdet – Näin meistä tuli me – Kuuntele!
Apu-lehti täyttää 90 vuotta. Kuluneet vuosikymmenet ovat muovanneet Suomesta maan, joka se tänä päivänä on. Näin meistä tuli me -audiosarjassa kuullaan jokaiselle vuosikymmenelle yksi henkilökohtainen tarina.
10. 2020-luku, huoli ympäristön tilasta: Juha Kauppinen
2020-luvun piti olla iloinen vuosikymmen. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja syksyn 2023 pelko lintuinfluenssasta kertovat muusta.
Kaiken tämän päällä on vielä yksi iso kriisi – ilmaston lämpeneminen.
Kirjailija, biologi ja luonnonsuojelija Juha Kauppinen potee ilmastoahdistusta, mutta sanoo, että toivoa on. Asiat voivat muuttua. Yksilöiden valinnat eivät kuitenkaan riitä, tarvitaan fundamentaalisia muutoksia.
Luonto herättää suomalaisissa vahvoja tunteita. Kauppinen näkee syyn historiassa. Suomen nousutarinassa sotakorvauksia maksavasta maasta vaurastuvaksi teollisuusmaaksi luonnonvarojen käyttäminen on ollut keskeisessä osassa. Luonnonsuojelu on ollut uhka tälle edistyspyrkimykselle.
”Vaikka ihminen on osa luontoa, metsässä ihminen on vieras.”
9. 2010-luvun somesukupolvi: Veronica Verho
2010-luku oli älypuhelimen ja somen vuosikymmen. Suomalaistenkin ammattien listalle tuli uusi tulokas: tubettaja. Videoillaan vloggaajat kertoivat arjestaan ja ajatuksistaan, katsojille heistä tuli kuin kavereita.
Veronica Verho, mariieveronica, on yksi alan pioneereja Suomessa. Hän aloitti vloggaamisen teini-ikäisenä omasta huoneestaan äidiltä lahjaksi saadulla kameralla. Nyt Verhon YouTube-tilin videoita on katsottu yli 65 miljoonaa kertaa. Instagramissa seuraajia on 268 000.
”Olen ymmärtänyt, että olen kiinnostava ja merkityksellinen ihminen, vaikka en kerro jokaista osa-aluetta elämästäni.”
8. 2000-luvun vihaiset nuoret naiset: Maija Vilkkumaa
2000-luku oli vahvan talouden vuosikymmen, nousu päättyi 2008 finanssikriisiin.
Vuonna 2000 Tarja Halonen valittiin presidentiksi. Vuosikymmen toi myös ensimmäisen naispääministerin. Naiset nousivat rockfestareiden päälavoille ja uudet äänet liittyivät suomirockin perintöön ja kertoivat uusia tarinoita.
Maija Vilkkumaan kolmas soololevy Ei (2003) nosti hänet kotimaisen rockin kärkeen. 2010 Vilkkumaa sai Juha Vainio -palkinnon ansioistaan sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjänä.
”Ei uskottu naisten asiaan ja ääneen. Yleisö kuitenkin uskoi.”
7. 1990-luku ja lamavuosien Suomi: Marco Bjurström
1990-luvulla Suomi liittyi EU:hun, huusi MM-lätkää ja vietti paljon aikaa television ääressä – esimerkiksi laulamassa Bumtsibumia.
Marco Bjurström oli lamavuosien Suomen ilon lähettiläs. Yhden Suomen tv-historian suosituimman viihdeohjelman, Bumtsibumin, juontajana hän tanssi tiensä suomalaisten olohuoneisiin ja sydämiin. Bjurströmille 90-lukua kuvaavat kännykät ja auto – hän oli tien päällä koko ajan.
”Yhdessä oleminen ja nauraminen on korvaamattoman arvokasta.”
6. 1980-luku ja länteen katsova kulutuskulttuurin Suomi: Ruben Stiller
Ruben Stiller syntyi vuonna 1961, ylioppilaaksi hän tuli 1980. Stiller sanoo syntyneensä hyvään aikaan: töihin pääsi heti aikuisiässä ja tulevaisuudennäkymät olivat valoisat. 80-luvulla kuluttaminen oli mahdollista yhä useammalle, yhtenä sen merkkinä yleistyneet ulkomaanmatkat. Suosituimpiin ravintoloihin jonotettiin.
Stillerin mukaan 80-luku oli ainutlaatuinen sukupolvikokemus. Vuosikymmentä kuvaavat citykulttuuri, kehitysoptimismi, ikkunoiden avaaminen Eurooppaan sekä kulutushedonismi.
”Se oli jätkien, menestyvien kukkojen ja hyvä veli -verkostojen Suomi.”
5. 1970-luku ja Kekkosen ajan Suomi: Ben Zyskowicz
Ben Zyskowicz on istuvan eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja. Ura alkoi vuonna 1979. Kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen syntyi jo lapsena, 1970-luvulla nuorena lukiolaisena Zyskowicz oli aktiivisesti mukana mm. Teiniliiton toiminnassa. Nuorena politiikkaa tehtiin nuoruuden vimmalla ja peli oli kovaa, myös oman puolueen sisällä. Aina tärkeintä ei ollut omien asioiden ajaminen, vaan taistelu kommunismia vastaan. Vuosikymmentä kuvaavat suomettuminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kasvu.
”Kyllä sitä aikamoisella intohimolla suhtautui politiikan kysymyksiin.”
4. 1960-luku ja nuorison esiinmarssi: Kristiina Halkola
1960-luku oli nuorison esiinmarssin vuosikymmen. Suuret ikäluokat tulivat aikuisikään ja vaikuttajiksi yhteiskuntaan – myös haastamaan aiempien sukupolvien ajatuksia. Nuorisosta alettiin puhua erillisenä ikäryhmänä.
Yksi vuosikymmenen ikonisista kasvoista on näyttelijä Kristiina Halkola. Opinnot teatterikorkeakoulussa alkoivat vuonna 1964. Pari vuotta myöhemmin ensi-iltaan tuli elokuva Käpy selän alla ja Halkolan tunsivat kaikki. Halkolalle vuosikymmentä kuvaavat farkut, vapautuminen ja maailmanparantaminen.
”Huomasin, että rakastan elokuvien tekemistä – tätä minä haluan tehdä.”
3. 1950-luku ja jälleenrakentaminen: Lenita Airisto
1950-luku oli Suomen ja suomalaisten jälleenrakentamisen vuosikymmen. Suomi vaurastui, teollistui, kaupungistui ja kansainvälistyi. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman syyskuussa 1952. Muutamaa kuukautta aiemmin Suomi oli järjestänyt olympialaiset.
Lenita Airisto kruunattiin Suomen Neidoksi 1954. Kilpailun järjesti Sotainvalidien veljesliitto, joka keräsi varoja sodassa vammautuneiden sotilaiden kuntouttamiseksi. Lenita Airistolle vuosikymmentä kuvaavat vastuunkanto ja vapaus.
”Kaveria ei jätetä.”
2. 1940-luku ja suuret ikäluokat: Lauri Ihalainen
1940-luku oli sodan ja vaaran vuosien vuosikymmen. Sen loppuun ajoittuu Suomen korkein syntyvyys. Vuonna 1947 syntyi yhteensä 108 168 lasta, Suomen suurin ikäluokka.
Lauri Ihalainen on yksi näistä lapsista. Lapsuus Pihtiputaalla oli taloudellisesti niukkaa, mutta henkisesti rikasta. Työuransa Ihalainen teki ammattiyhdistysliikkeessä, hän on SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja. Ihalaisen mukaan suuret ikäluokat ovat saaneet rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja elää hyvän vaiheen Suomen historiassa.
”Vaikeimmissakin paikoissa Suomen vahvuus on keskinäinen luottamus ja yhteistyökyky.”
1. 1930-luku: Aalto-harrastaja Jani Kylmänen
1930-luku nosti Alvar ja Aino Aallon kansainväliseen tietoisuuteen. Kolmijalkainen Aalto-jakkara, Paimion parantola ja Kotkan Sunilan tehdasmiljöö ovat kaikki Aaltojen 30-luvun tuotantoa.
Jani Kylmänen harrastaa Alvar Aaltoa. Aaltojen muotoilu sykähdyttää siinä määrin, että Sunilassa oleva vapaa-ajan asunto on sisustettu täysin Aallon hengessä.
Arkkitehtilegendasta hurmaantuneen Kylmäsen missio on nostaa Sunila kaikkien tietoisuuteen.
”Muotoilussa viehättää sen ajattomuus: sata vuotta sitten suunniteltu voisi olla tehty tänään. ”
Toimittaja Kati Lahtinen, äänisuunnittelu Sami Kuusela
