
Iskeekö juhla-aterian jälkeen vatsakipu? – Viisi vinkkiä jouluähkyn ehkäisyyn ja ensiapuun
Riisipuuroa, lanttulaatikkoa, kinkkua, joulutorttuja ja suklaakonvehteja! Ja usein kaikkia ängetään kupuun kaksin käsin. Näillä konsteilla voit ehkäistä ja helpottaa jouluähkyä.
1. Ota kerralla vain vähän
Ähky ei ole väistämätön olotila joulunaikaan. Jouluruokia ei ole pakko ahtaa sisuksiinsa ylettömästi, vaan syömisen voi lopettaa, kun olo tuntuu kylläiseltä. Ruokaa voi jopa jättää lautaselle. Tosin se on monille vaikeaa. Olemme oppineet jo lapsena, että lautanen pitää syödä tyhjäksi. Usein ajattelemme myös, että kun pöytä notkuu herkuista, pitää syödä ”koko rahan edestä”.
Näiden ajatusten taustalla kummittelee sotien jälkeisen ajan niukkuus, mutta niistä voitaisiin vallan mainiosti luopua. Joulupidot jatkuvat valtaosalla tapaninpäivään, joten aattona voisi keskittyä vaikkapa kaloihin ja jättää kinkun ja laatikot seuraaville päiville. Hyvää ruokaa on tarjolla huomennakin.
Mikäli tahdot syödä kerralla joka sorttia, kannattaa lähinnä maistella. Jos et tule kylläiseksi, voit ottaa lisää. Näin ei tarvitse jättää mitään lautaselle ja potea siitä huonoa omaatuntoa.
Kannattaa myös pitää mielessä, että yleensä ensimmäiset suupalat maistuvat parhailta. Sen jälkeen syöminen muuttuu mekaanisemmaksi. Runsas syöminen ei tarjoa enempää makuelämyksiä, oikeastaan päinvastoin.
2. Pidä kiinni ruokarytmistä
Jouluähkyn syntyminen on todennäköisempää, jos paastoat koko päivän ennen juhla-ateriaa. Kehon energiavaje lisää syömishalua ja nälän tunnetta, mikä saa hotkimaan. Kun pitää kiinni ruokarytmistä, nälkä pysyy kurissa eikä jaksa syödä yhdellä kertaa poskettomia määriä.
Säännöllinen rytmi myös auttaa kylläisyyden tunnistamisessa. Tosin kun tarjolla on paljon erilaisia ruokia, makukylläisyys syntyy hitaammin kuin vaikkapa pelkkää perunamuussia ja lihapullia syödessä. Jos vaihtoehtoja ei ole, kyllääntymisen tunne tulee suhteellisen nopeasti – ruoka alkaa ikään kuin kyllästyttää. Kun ruokalajeja on paljon, haluamme enemmän erilaisia makuja. Ähky syntyy osin sitä kautta.
Halu ahmia lisääntyy myös, jos kiellät arkena itseltäsi joitakin ruokia ja syöt niitä vain jouluna. Tällainen asenne voi johtaa esimerkiksi suklaaövereihin. Jos sallit suklaan ennen ja jälkeen joulun, se ei välttämättä himota samalla tavalla.
Yhdessäolo rakkaiden ihmisen kanssa hyvän ruoan äärellä tuntuu usein ylenpalttisen ihanalta, mutta se voi myös saada syömään kahta kauheammin. Tällöin kyse on siitä, että myönteisiä tunteita säädellään syömällä.
Mikäli tunnistat itsesi tästä, pohdi, voisiko iloa ja onnea ilmaista esimerkiksi kuvailemalla tuntemuksiaan ääneen tai omassa mielessä tai kuuntelemalla musiikkia, tanssahtelemalla tai tekemällä jotain yhdessä.
3. Kevennä kasviksilla
Joulupöydässä kannattaa tarjota myös tuoreita kasviksia. Perinteiset jouluruoat ovat rasvaisia ja proteiinipitoisia ja täyttävät vatsaa runsaasti. Energiaa tulee paljon vähemmän, jos esimerkiksi nautit porkkanalaatikon sijaan porkkanaraastetta salaatin seassa. Voit myös käyttää laatikoihin margariinia voin ja maitoa kerman tilalla. Käytä mielikuvitustasi ja kokeile rohkeasti uutta. Joulupöydässä ei tarvitse olla vuodesta toiseen samoja ruokia.
4. Lähde liikkeelle
Ruoansulatusta ei voi vauhdittaa muutoin kuin lähtemällä liikkeelle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi leppoisaa kävelylenkkiä jouluaterian jälkeen. Ähky ei välttämättä taltu täysin kävelemälläkään, mutta liikkuminen ainakin siirtää ruokaa eteenpäin suolistossa.
Ruoansulatusentsyymivalmisteista ei ole apua. Ne eivät pilko ruuan massaa, vaan ainoastaan tiettyjä ruoan komponentteja. Myöskään hedelmäsuolat, kuten Samarin, eivät nopeuta ruoansulatusprosessia. Ne voivat kuitenkin helpottaa närästystä, joka usein liittyy ylensyöntiin.
Ähkyn kesto riippuu siitä, mitä olet massuusi tunkenut. Rasvainen ja proteiinipitoinen ruoka jämähtää mahalaukkuun keskimäärin neljäksi tunniksi, mutta hiilihydraattivoittoinen ruoka kulkeutuu eteenpäin nopeammin.
5. Palaa ruotuun pyhien jälkeen
Jouluähkyllä ei ole kauaskantoisia seurauksia terveydelle, mikäli ylensyönti rajoittuu vain juhlapyhiin. Rasvakudoksen määrä ei yleensä lisäänny muutamassa päivässä, mutta kehoon voi kertyä ylimääräistä nestettä, joka näkyy pienenä turvotuksena.
Paastoaminen joulun jälkeen ei ole tarpeen, vaikka paino olisi hieman noussut. Tilanne korjaantuu, kun palaat pyhien jälkeen normaaliin arkisyömiseen. Keho kyllä säätelee energiantarvetta nälkä- ja kylläisyysviestien kautta. Paastoaminen tarkoittaa energiavajetta, mikä aktivoi nälän tunteen. Se johtaa helposti ahmimiseen, ja sitten ähky iskee jälleen.
Herkutella saa jatkossakin, kunhan herkut eivät ole ruokalistalla pääosassa. Makeanhimo taltutetaan parhaiten syömällä riittävästi ja säännöllisesti kuitupitoista ja kasvispainotteista ruokaa.
Asiantuntija: laillistettu ravitsemusterapeutti Kirsi Englund, Terveystalo