Apu

Polttoaineen hinnan nousu vetää muitakin hintoja ylös – Ekonomisti Anni Marttinen: ”Ukrainan kriisi on selkeä kannustin siihen, miksi öljystä on päästävä eroon”

Polttoaineen hinnan nousu vetää muitakin hintoja ylös – Ekonomisti Anni Marttinen: ”Ukrainan kriisi on selkeä kannustin siihen, miksi öljystä on päästävä eroon”
Talouskasvu hidastuu, mutta inflaation pitäisi olla loppuvuodesta jo lähellä normaalia kahden prosentin tasoa, arvioi ekonomisti Anni Marttinen.
Julkaistu: 12.5.2022

Suomessa ja koko euroalueella eletään tällä hetkellä monella tapaa poikkeuksellisia aikoja, kun inflaatio eli kuluttajahintojen nousu on kivunnut ennätyslukemiin. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli maaliskuussa 5,8 prosenttia vuodentakaisesta. Edellisen kerran inflaatio on laukannut Suomessa tätä vauhtia yli 30 vuotta sitten.

Tilastojen mukaan nousu on ollut suurinta energian hinnoissa. Dieselin hinta on noussut vuodessa 55 prosenttia, bensiinin 38 prosenttia ja sähkön 31 prosenttia. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjä edustavan SOSTE ry:n pääekonomistin Anni Marttisen mukaan kaiken kallistumisen taustalla oleva inflaation kasvu on monen asian summa, vaikka viime syksynä alkaneella energian hintojen nousulla onkin siinä iso rooli.

− Energia on hyvin merkittävä osa niin sanottua pohjainflaatiota. Teoreettisesti ajatellen kun se kallistuu, se voi vetää mukanaan myös muiden tuotteiden ja kuluttajahintojen nousua. Inflaatio-odotukset taas kasvattavat toteutunutta inflaatiota, eli kyseessä on tällainen itseään ruokkiva mekanismi, Marttinen kertoo.

"Hoitajien palkkatason noston tarve ei liity tähän inflaatioon. Se on ollut vuosia alhainen suhteessa vastaavan koulutustason miesvaltaisiin aloihin."
Anni Marttinen

Palkansaajille inflaatio tarkoittaa tarvetta palkankorotuksille, jotta ostovoima säilyisi. Yritykset taas pyrkivät hillitsemään tuotantokustannustensa nousua, jolloin ne tavoittelevat pienempiä palkankorotuksia. Esimerkiksi paperiteollisuudessa työtaistelut ovat jatkuneet läpi talven ja kevään, monella muulla alalla neuvottelut ovat edessä ensi syksynä. Yhtälö on haastava, mutta Marttinen muistuttaa, että vaikka palkkoja korotettaisiin ihmisten ostovoiman ylläpitämiseksi, valtio voi hillitä inflaatiota palkkaverotuksen ulkopuolisin keinoin veropohjaa laajentamalla.

Oma lukunsa on hoitoala, jonka palkkataso on tunnustetusti työn vaativuuteen suhteutettuna matala. Tilanteen korjaamiseksi hoitajien ammattijärjestöt vaativat erillistä viisivuotista palkkaohjelmaa, jolla palkkoja nostettaisiin vuosittain 3,6 prosenttia yleiskorotuksien lisäksi. Tammikuussa SOSTE ry:n pääekonomistina aloittaneen Anni Marttisen mielestä vaatimuksia ei voi sivuuttaa, vaikka esimerkiksi Ukrainan sodan vuoksi talouden tulevaisuudennäkymät ovatkin epäselvät.

− Hoitajien palkkatason noston tarve ei liity tähän inflaatioon. Se on ollut vuosia alhainen suhteessa vastaavan koulutustason miesvaltaisiin aloihin. Pitäisi muistaa, että ikinä ei ole hyvä aika nostaa hoitajien palkkoja. Se on paljon syvärakenteellisempi ongelma kuin suhdanneongelma.

Kansalaisia kurittaneeseen energian hintojen nousuun on odotettavissa pientä helpotusta. Anni Marttisen mukaan näyttää siltä, että energian hinnat kääntyvät syksyyn mennessä laskuun.

Venäjän hyökkäys lisäsi epävarmuutta

Hinnat nousivat jo ennen viime syksyä esimerkiksi rakennustarvikkeissa ja elektroniikassa, kun koronaviruspandemia aiheutti katkoksia kansainvälisissä tuotanto- ja jakeluketjuissa. Kysyntä kasvoi tarjontaa suuremmaksi, mikä nosti hintoja. Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainassa toi tilanteeseen uuden, arvaamattoman tekijän. Energian ja erityisesti polttoaineiden hinnat saavat julkisuudessa eniten palstatilaa, mutta inflaation vaikutukset ulottuvat huomattavasti bensapumppua pidemmälle.

− Vaikea sanoa, mihin se ei osuisi, jos puhutaan sähkön, energian ja nyt raaka-aineiden hinnannoususta. Yritysten tuotantokustannusten nousu kasvattaa paineita nostaa hintoja. Tämä paine taas osuu kuluttajiin, mutta myös erilaisiin palveluntarjoajiin, Anni Marttinen muistuttaa.

Myös Euroopan keskuspankin (EKP) viestinnällä on oma vaikutuksensa inflaatioon. EKP on ennustanut pohjainflaation kasvua ja ennakoinut tulevia koronnostoja. Tätä ennakoiden kuluttajien kysyntä voi kasvaa, kun hintojen odotetaan olevan tulevaisuudessa kalliimpia. Inflaatiota odottavat yritykset voivat myös nostaa hintoja jo ennakkoon, jolloin inflaatiota syntyy niin sanotusti itsestään.

− Tämä kaikki on talousteoreettista. On vaikea sanoa, miten tämä mekanismi käytännössä toimii, mutta todennäköisesti se on yksi vaikuttavista tekijöistä tässä tilanteessa, Anni Marttinen toteaa.

Öljykriisin ja stagflaation uhka

Yhtäkkiä ongelmaksi noussut voimakas inflaatio on omalla tavallaan ironista, sillä viimeisen kymmenen vuoden ajan EKP on koittanut kaikin mahdollisin keinoin saada inflaation nousemaan nollasta lähelle kahta prosenttia, joka on EKP:n tavoite keskipitkällä aikavälillä. Vaikka EKP kasvatti arvopapereiden osto-ohjelmiaan helpottaakseen koronakriisin iskua talouteen, nyt nähty inflaatiovauhti ei Anni Marttisen mukaan johdu rahan määrän kasvusta.

− Jos näin olisi ollut, sen mekanismin olisi pitänyt syntyä jo viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kyllä tämän inflaation vaikutukset ovat ensin koronakriisin ja nyt Ukrainan sodan vaikutuksissa tuotantoketjuihin sekä energian hintojen nousussa.

Ukrainan sota nosti esiin pelon myös 1970-luvun öljykriisin aikana koetun stagflaation mahdollisuudesta. Stagflaatiossa voimakas hintojen nousu yhdistyy erittäin hitaaseen tai pysähtyneeseen talouskasvuun ja korkeaan työttömyyteen. Yhdistelmä on reaalitalouden kannalta pahinta mahdollista myrkkyä, mutta Anni Marttisen mukaan juuri nyt näyttää siltä, että stagflaatiolta kuitenkin vältyttäisiin.

− Talouskasvu hidastuu viime vuosista, mutta ennusteiden mukaan myös inflaation pitäisi jo loppuvuodesta olla lähellä normaalia kahden prosentin tasoa. Lisäksi kolmas komponentti eli työllisyys on Suomessa aika lailla parhaimmassa tilanteessa koskaan. Todennäköisintä on, että palataan takaisin stagnaation kaltaiseen tilaan, jossa on oltu viimeiset 10 vuotta. Ukrainan sota on tietysti hyvin arvaamaton tekijä, joka vaikuttaa kaikkiin asioihin.

"Taloudessa yksilökohtainen varautuminen ja rahojen sukanvarteen laittaminen on aina todella tärkeää."
Anni Marttinen

Nykyinen tilanne on uusi myös Marttiselle. Hän naurahtaa itse olevansa ekonomisti, joka ei ole koskaan nähnyt inflaatiota.

− Viimeiset viisi vuotta olen toitottanut, että en usko että tulen koskaan näkemään inflaatiota. Ennen koronaa ajattelin, että ehkä 2030 inflaatio alkaa kasvaa.

Marttinen huomauttaa, että tämä ei ole uusi tilanne vain hänelle, vaan kaikille muillekin.

– Taloudessa yksilökohtainen varautuminen ja rahojen sukanvarteen laittaminen on aina todella tärkeää. Kun ekonomistit ennustavat, että inflaatio alkaa kasvaa ja korkoja nostetaan vasta 2030, ei saisi koskaan unohtaa, että ulkoiset šokit ovat mahdollisia.

Kaikkien taloudessa pelivaraa ei ole. Keskituloisten taloudessa leivän kallistuminen parilla eurolla ei vaikuta erityisen paljon, mutta kaikkein köyhimmillä se on suuri kustannuserä.

− Tästä syystä hallituksen tekemät toimeentulotuen indeksikorotukset ovat kaikkein tärkeimpiä toimia, Marttinen toteaa.

SAK:ssa ja valtiovarainminis­teriössä työskennellyt Anni Marttinen on halunnut popularisoida taloustiedettä ja moni­naistaa kuvaa ekonomisteista. – Ekonomisti voi olla myös feministi, eikä aina harmaa keski-ikäinen valkoinen mies.

Polttoaineen kallistuminen kurittaa maaseutua

Helsingin kantakaupungissa asuvan kolmekymppisen ekonomistin omaan elämään hintojen nousu ei ole toistaiseksi vaikuttanut. Marttinen ei itse käytä autoa, mutta lähipiirissä pitkää työmatkaa ajavien kokemuksista bensanhinnan nousun vaikutukset ovat tulleet tutuiksi.

− Olen itse onnekkaassa asemassa, että parin euron hintojen nousu ei aiheuta ihan hirveätä paniikkia omassa lompakossa.

Eniten inflaatio on vaikuttanut Marttisen omiin sijoituksiin ja sijoituspäätöksiin. Monen suomalaisen keskituloisen tapaan hän on myös asuntovelallinen, joten korkojen mahdollinen nousu ja siitä seuraava korkomenojen kasvu muutamalla sadalla eurolla kuukaudessa on kiristänyt takaraivossa jonkin verran.

− Olen kyllä varautunut jo velkaa ottaessa siihen, että sitä ei voi koskaan tietää, milloin korot nousevat. En olisi myöskään ottanut asuntolainaa, ellen olisi ajatellut, että kykenen sitä myös jossain toisenlaisessa tilanteessa maksamaan.

"Nyt nähty hinnannousu ei johdu vihreästä siirtymästä, vaan on enemmänkin bensa- ja öljykriisi."
Anni Marttinen

Polttoaineiden äkillinen ja voimakas kallistuminen on iskenyt kovaa erityisesti harvaan asutuilla alueilla pitkiä työ- ja muita matkoja ajavien suomalaisten kukkaroon. Hinnat alkoivat nousta jo viime syksynä ja sota Ukrainassa lisäsi hintapainetta entisestään. Tilanne voi olla yksilötasolla kohtuuton, mutta samaan aikaan se on vääjäämätön esimerkki tulevaisuudesta. Koko planeetan tulevaisuuden kannalta keskeisin ongelma on ilmastonmuutos, jonka hillitseminen vaatii nopeaa siirtymistä pois fossiilista polttoaineista ja niihin perustuvasta talouskasvusta. Tästä muutoksesta käytetään nimitystä vihreä siirtymä.

− Nyt nähty hinnannousu ei johdu vihreästä siirtymästä, vaan on enemmänkin bensa- ja öljykriisi. Samaan aikaan Ukrainan kriisi on selkeä esimerkki ja kannustin siihen, miksi meidän on päästävä öljystä, bensiinistä ja kivihiilestä eroon. Jos siis ilmastokriisi ei ollut vielä riittävän suuri kannustin, Anni Marttinen toteaa.

Halvan bensiinin ja dieselin aika on ohi

Uusiutuvan energian tuotanto on jo ennen öljykriisiä kasvanut merkittävästi, ja samalla sen hinnat ovat laskeneet. Tulevaisuudessa toivottavasti myös sähköautojen hinnat laskevat.

Vihreä siirtymä tarkoittaa sitä, että halvan bensiinin ja dieselin aika on auttamatta ohi. Kysymys on enää siitä, miten siirtymä saadaan toteutettua oikeudenmukaisesti ja niin, että se ei suista esimerkiksi maaseudulla autolla ajavia ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Polttoaineiden hinnannousun kompensointi kaikille autoa ajaville ei saa kuitenkaan Marttiselta kannatusta.

− Vaikutus vaikkapa westendiläisten lompakossa on kuitenkin aika erilainen kuin maaseudun pienituloisella. Näkisin, että se on meidän hyvinvointiyhteiskuntamme tehtävä eikä suora määrärahakompensaatio. Meillä on myös olemassa toimeentulotuki, jota saa aina hakea, jos elämisen kustannukset ovat liian korkeat. Valtion vastuulla on totta kai myös maaseudun julkisen liikenteen ja sen infran kehittäminen, jotta se vihreä siirtymä on mahdol­linen.

Anni Marttinen

  • Syntyi: 19.1.1992 Helsingissä.

  • Asuu: Helsingin Kalliossa.

  • Perhe: kihlattu ja koiran­pentu.

  • Ajankohtaista: Suomen ensimmäinen feministinen ekonomisti, joka tuottaa talouspolitiikasta sisältöä Instagramiin ja TikTokiin.

Kommentoi »