Apu

Hinnat kääntyivät nousuun ja ostovoima heikkenee – Mitä hyötyä inflaatiosta on, vai onko mitään? Asiantuntija listaa syyt ja seuraukset

Hinnat kääntyivät nousuun ja ostovoima heikkenee – Mitä hyötyä inflaatiosta on, vai onko mitään? Asiantuntija listaa syyt ja seuraukset
Euroopassa inflaatio on ollut vuosikaudet hyvin hidasta. Nyt se on kiihtynyt ja ostovoiman heikkeneminen näkyy jo kaupan kassallakin. Rauhallinen ja matala inflaatio on taloudelle hyvästä, mutta korkea inflaatio voi aiheuttaa itseään ruokkivan kierteen.
Julkaistu: 18.2.2022

Inflaatio on periaatteessa yksinkertainen juttu. Rahan ostovoima heikkenee, hinnat siis käytännössä nousevat. Sen syyt ja vaikutukset eivät kuitenkaan ole aivan yksinkertaisia.

Inflaatiosta tuli puheenaihe viime vuoden loppupuolella, kun sen vauhti kiihtyi vuosien hitaan inflaation jälkeen. Miksi inflaatio lähti taas laukalle?

Elvytys kuumentaa taloutta

Työn ja talouden tutkimuksen Laboren ennustepäällikkö, erikoistutkija Sakari Lähdemäki kertoo, että inflaation kiihtymiseen on useita syitä.

– Tuotantoon on tullut pullonkauloja. Pandemian alkuvaiheessa esimerkiksi Kiinassa meni komponenttitehtaita kiinni. Ja vaikka Kiinassa tilanne on selvinnyt, häiriöt tuotantoketjusta eivät ole täysin hävinneet.

Samalla pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat johtaneet siihen, että ihmisten kuluttaminen on muuttunut. Palveluiden sijaan on ostettu enemmän tavaroita, kuten kodin elektroniikkaa. Monilla kotitalouksilla rahaa on jäänyt tavaroiden ostamiseen tavallista enemmän, kun vaikkapa ravintoloihin ja matkailuun ei ole voinut sitä käyttää.

"Yhdysvalloissa finanssipoliittinen elvytys on ollut massiivista. Kansalaisille on esimerkiksi jaettu rahaa riippumatta siitä, onko heidän tilanteensa heikentynyt pandemian vuoksi. Se on pitänyt kulutusta yllä,"
Sakari Lähdemäki, Labore

Näin pandemian vaivaava teollisuus ei ole saanut vastattua kasvaneeseen kysyntään.

– Myyjät ovat voineet nostaa hintoja, kun kysyntä on ylittänyt tarjonnan.

Perinteisesti inflaation ajatellaan kiihtyvän sen vuoksi, että rahaa tulee tarjolle aiempaa enemmän. Näin on käynyt myös Euroopassa mutta etenkin Yhdysvalloissa, kun taloutta on pandemian vuoksi elvytetty avokätisesti.

– Varsinkin Yhdysvalloissa finanssipoliittinen elvytys on ollut massiivista. Kansalaisille on esimerkiksi jaettu rahaa riippumatta siitä, onko heidän tilanteensa heikentynyt pandemian vuoksi. Se on pitänyt kulutusta yllä, kysyntä on ollut tarjontaa suurempaa.

Energian hinta nostaa muitakin hintoja

Varsinkin aluksi inflaatiota paisutti energian hinnan nousu. Se liittyy talouden toipumiseen koronapandemian iskusta. Teollisuus käyttää paljon energiaa, joten kun tuotanto on kiihtynyt, energiankulutus on kasvanut. Se taas voi työntää energian hintaa ylös.

Inflaatioprosentti lasketaan monien eri tuotteiden ja palveluiden hintojen keskiarvosta. Käytännössä hinnat kuitenkin nousevat eri tahtiin ja siten inflaatio iskee eri lailla eri ihmisryhmiin. Nopea polttoaineiden ja sähkön hinnan nousu on tuntunut viime aikoina eniten paljon autolla liikkuvien ja sähköllä lämmittävien kukkarossa.

– Energian hinta alkaa näkymään myös esimerkiksi maataloustuotannossa, jossa lannoitteiden ja polttoaineiden hinta vaikuttaa. Näin se sitten tulee myös ruoan hintaan.

"Jos Ukrainassa konflikti pahenee, sekin vaikuttaa, sillä energian hinnoilla on inflaation kehittymisessä iso merkitys. Alkuvuosi kertoo paljon Euroopan tilanteesta."
Sakari Lähdemäki, Labore

Inflaatiota ei pidetä pelkästään pahana asiana. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin tavoitteena on, että inflaatio oli pari prosenttia vuodessa. Miksi?

– Ajatus on, että kohtuullinen inflaatio tukee talouskasvua ja tukee uudistumista, Lähdemäki sanoo.

Jos rahan arvo vähenee tasaisesti ja hiljalleen, esimerkiksi kotitalouksen kannattaa enemmin sijoittaa ja kuluttaa kuin vaikkapa pitää rahoja pankkitilillä. Oleellista kuitenkin on, että inflaatio on tasaista ja ennakoitavaa.

Näin esimerkiksi palkkaneuvotteluissa voidaan ennakoida inflaation vaikutus, kun sovitaan palkankorotuksista. Ihannetilanteessa tuotteiden ja palveluiden hinta nousee aika lailla samaan tahtiin palkkojen kanssa, eikä inflaatio pääse häiritsemään ihmisten arkea.

Palkat eivät pysy nopean inflaation mukana

Viime vuoden lopulla inflaatiotahti kiihtyi kuitenkin Yhdysvalloissa ja joissain Euroopan maissa 5–7 prosenttiin. Lähdemäen mukaan niin kova inflaatio alkaa tuntua kansalaisen lompakossa melko nopeasti.

Palkat eivät oikein pysy tuollaisen inflaation mukana. Jos palkkaneuvotteluissa taas sovitaan inflaation vuoksi kovista korotuksista, tämä voi kiihdyttää inflaatiota entisestään.

Lähdemäki kertoo, että näissä tilanteissa puhutaan talouden ylikuumenemisesta. Keskuspankit voivat yrittää viilentää taloutta nostamalla ohjauskorkoaan. Koska myönnettävien lainojen korot seuraavat näitä ohjauskorkoja, korot kääntyvät nousuun, mikä tekee lainasta kalliimpaa ja vähentää rahan määrää markkinoille.

"Näillä näkymin korot eivät tule kauhean nopeasti ylös ja pysyvät ehkä pitkälläkin aikavälillä maltillisina."
Sakari Lähdemäki, Labore

Tilanne voi rauhoittua melkein itsestään

Inflaatio on vuosikausia ollut keskuspankkien tavoitteen alapuolella. Siksi ohjauskorot ovat olleet nollassa. Kun rahapolitiikka on ollut muutenkin löysää, esimerkiksi asuntolainojen viitekorkoina käytettävät euribor-korot ovat olleet miinuksella.

Inflaatio voi vaikuttaa tavallisen kotitalouden elämään myös tätä kautta: jos korkoja nostetaan inflaation hillitsemiseksi, suuria lainoja matalien korkojen aikaan ottaneet kotitaloudet voivat joutua pulaan.

Lähdemäki kuitenkin huomauttaa, että ohjauskorkojen nostaminen ei aivan heti aiheuta ongelmia, koska korkotaso on niin matala.

– Näillä näkymin korot eivät tule kauhean nopeasti ylös ja pysyvät ehkä pitkälläkin aikavälillä maltillisina.

Lähdemäen mukaan voi ainakin Euroopassa inflaatio voi kuitenkin rauhoittua ilman ohjauskoron huomattavaa nostamista. Jos tuotannon pullonkaulat saadaan selvitettyä ja kansalaisten kysyntään vastattua aiempaa paremmin, tavarapuute ei enää aja hintoja ylöspäin. Myöskin energianhinnoissa huippu on ehkä saavutettu.

– Euroopassa on aivan mahdollista, että pahimmat inflaatioluvut jäävät lyhytaikaisiksi ja tilanne tasaantuu. Mutta jos Ukrainassa konflikti pahenee, sekin vaikuttaa, sillä energian hinnoilla on inflaation kehittymisessä iso merkitys. Alkuvuosi kertoo paljon Euroopan tilanteesta, Lähdemäki sanoo.

Kommentoi »