
Arvostettu Time-lehti on nostanut Suomen pääministerin Sanna Marinin tämän vuoden 100 vaikutusvaltaisimman, tulevaisuutta muokkaavan ihmisen joukkoon. Marinia kutsuttiin lehdessä nousevaksi johtajaksi.
Mikäli twiitti ei näy, löydät sen myös täältä.
Lehdessä Norjan pääministeri Erna Solberg kehuu Sanna Marinia tämän toimista korona-aikana ja toteaa, että johtajuus ei ole kiinni iästä. Marin kertoi pandemiavuoden kokemuksistaan Avulle loppuvuodesta 2020, juttu alla:
******
Poliittiset vastustajat ovat syyttäneet pääministeri Sanna Marinia vastakkainasettelun lietsomisesta. Nyt hän kuitenkin kysyy sovittelevasti, saako olla kahvia, ja sanoo, ettei se mitään, kun valokuvaajan jalustan päässä oleva salama on osua kristallikruunun kynttilöihin Kesärannassa.
– Nuo kynttilät aina tippuvat kattokruunusta, kun meidän tyttö leikkii yläkerrassa.
Marinin tytär Emma on 2,5-vuotias, ja pääministerin virka-asunnon kiiltävillä lattioilla ja silkkiverhojen reunustamissa tiloissa hänen on varmasti hauska kirmata.
On myöhäissyksy. Ulkona taivas on harmaa ja tuuli työntää aaltoja kohti Seurasaarta. Kesärannan nurmia peittävät liiskaiset lehdet, kuten tähän aikaan vuodesta tapaa olla.
Korona on myllertänyt suomalaisten elämää kuukausia, eikä loppua näy. Pääministeri itse on käynyt ainakin kahdeksassa koronatestissä. Aika on pakottanut elämään tilanteen ehdoilla. On pitkiä työpäiviä ja viikonloppuja, jolloin Marin ei ehdi olla perheensä kanssa.
– Se on vain kestettävä ja sitä on siedettävä, koska näissä tehtävissä työt on hoidettava, oli tilanne mikä tahansa. Olen valmis tekemään sen, mitä tämä aika vaatii, ja onneksi oma perhe ymmärtää. En ole suunnitellut, että urani etenisi näin. Monet tilanteet ovat tulleet sattumina eteen, hän sanoo.
Marin on ollut pääministerinä kohta vuoden. Sen aikana hänen kannanottonsa ja kuvansa ovat herättäneet monesti huomiota, jopa kuohuntaa. Saattaa olla, että osa siitä liittyy siihen, että hän on niin poikkeuksellinen pääministeri.
Hän on nainen (Suomen 46 pääministeristä naisia on ollut vain kolme: Jäätteenmäki, Kiviniemi ja Marin). Hän on nuori, 34-vuotias (hän oli valituksi tullessaan maailman nuorin pääministeri). Hän johtaa Suomea ennennäkemättömässä tilanteessa, maailmanlaajuisessa koronakriisissä. Ja hän on saanut paljon näkyvyyttä kansainvälisesti.
Lokakuussa Marin herätti huomiota ympäri maailmaa Trendi-lehden kuvallaan, jossa hän esiintyy vahvana, yllään jakku ilman aluspaitaa.
Hän on myös pyyhkinyt pölyt pääministeri-instituution yltä esiintymällä muotiraamattu Voguessa ja pääsemällä talouslehti Fortunen vaikutusvaltaisimpien listalle.
Kukaan muu suomalainen poliitikko ei ole yltänyt samaan.
Kuuntele Apinalaatikko -podcast: Mari Karsikas ja #ImWithSanna
Trendi-lehden päätoimittaja Mari Karsikas kertoo Apinalaatikko-podcastissa pääministerin täydellisestä kamerailmeestä. Karsikas paljastaa myös, kuinka kauan Marinin kuvaukset kestivät ja mitä muuta pääministeri ehti tehdä kuvausten aikana.
Karsikas on antanut haastatteluita Marinista maailman medioihin ja on esiintynyt jopa dubattuna Japanin television aamuohjelmassa. Podcastin taustalla ovat Jonas Lundqvistin ottamat kuvat toimittaja Anni Peltolan Trendi-lehteen kirjoittamaan artikkeliin.
Kuuntele Apinalaatikkoa Spotifyssa! Se löytyy myös Google Podcasteista ja muista yleisimmistä podcast-palveluista.
Näin Marinista tehtiin pääministeri
Sanna Marinin kulunut vuosi on ollut hurja. Vielä marraskuussa 2019 hän oli liikenne- ja viestintäministeri ja Sdp:n varapuheenjohtaja. Edelliskeväänä hän johti alkuvuoden puoluetta eduskuntavaalien alla, kun silloinen puheenjohtaja Antti Rinne sairastui keuhkokuumeeseen ja sepelvaltimon tukokseen. Joulukuun alussa 2019 Rinne joutui Posti-kohun mainingeissa eroamaan pääministerin tehtävästä.
Marinin piti tehdä ratkaisu, pyrkisikö hän tilalle. Hän kertoo, että harkitsi asiaa, vaikka päätös piti tehdä nopeasti.
– Oli ehkä muunkinlaisia ajatuksia elämän, perheen ja tulevaisuuden suhteen. Mutta puolueen ensimmäisenä varapuheenjohtajana painoi myös vastuu puolueen ja hallituksen tilanteesta.
Kotona pääministeriehdokkuudesta ei juuri tarvinnut neuvotella. Pitkäaikainen puoliso, viestintäjohtaja Markus Räikkönen oli heti tukena. Pari tapasi 18-vuotiaina ja on ollut yhdessä siitä asti.
– Hänen ensimmäinen reaktionsa oli, että ilman muuta olet käytettävissä, perhe on tukena ja kaikesta selvitään. Se kuvaa sitä, millainen henkilö hän on. Hän on aina, kaikissa tilanteissa poliittisen urani varrella ollut tukena ja apuna. Hän on kannustanut tarttumaan tilaisuuksiin ja kulkenut rinnalla koko tämän matkan.
Paikasta tuli Sdp:n sisällä kisa. Toisena ehdokkaana oli eduskuntaryhmää vetävä Antti Lindtman. 10.12.2019 Marin valittiin pääministeriksi. Hän sai heti pöydälleen kysymyksen, voidaanko al-Holin leirillä Syyriassa olevat suomalaiset lapset kotiuttaa.
Tammikuun lopussa 2020 Suomessa todettiin ensimmäinen koronavirustapaus. 16.3.2020 Marinin hallitus julisti poikkeusolot. Ne näkyivät jokaisen suomalaisen elämässä.
Elokuussa 2020, kun koronatilanne oli rauhoittunut, Marin ja Räikkönen menivät naimisiin. Häät juhlittiin Kesärannan puutarhassa, joka oli koristeltu paperilyhdyin. Samassa kuussa Marin valittiin Sdp:n puheenjohtajaksi.
Koronakriisissä kaikkien on tehtävä osansa
Sama vauhti on jatkunut tänä syksynä politiikassa. Kun metsäyhtiö UPM ilmoitti elokuussa sulkevansa Kaipolan paperitehtaan, Sanna Marin kysyi, onko se juuri nyt välttämätöntä, oltaisiinko päätöstä voitu lykätä pahimman kriisin yli. Hän myös peräänkuulutti yrityksiltä yhteiskuntavastuuta.
Tämä sai oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja jotkut elinkeinoelämän vaikuttajat ihmettelemään, miksi pääministeri lietsoo vastakkainasettelua.
– Mielestäni puheenvuoroni eivät ole olleet, enkä ole niitä tarkoittanut vastakkainasetteluksi, vaan olen peräänkuuluttanut kohtuutta ja vastuullisuutta kaikilta yhteiskunnan toimijoilta. Jos jotkut kokevat sen vastakkainasettelun hakemiseksi, siihen voi vain todeta, että sellaiseksi niitä ei ole tarkoitettu, Marin sanoo.
Hän huomauttaa, että koronakriisistä ei selvitä vain valtion voimin, vaan kaikkien on tehtävä osansa.
– Valtio on pyrkinyt ottamaan kriisin keskellä kovimman iskun vastaan ihmisten, yritysten ja alueiden puolesta. Olemme tukeneet mittavasti yrityksiä, jotta välttyisimme laajoilta konkursseilta ja työttömyydeltä. Yhteiskuntavastuuta tarvitaan meiltä kaikilta. Sitä tarvitaan myös yrityksiltä. Olen vedonnut, etteivät yritykset irtisanoisi kriisin keskellä, kun työllistyminen on muutenkin vaikeaa, jos irtisanomisia voidaan suinkin välttää.
Korona uhkaa suomalaisten terveyttä ja taloutta ja samalla pitäisi ratkoa muitakin polttavia ongelmia: heikkenevää huoltosuhdetta, liian matalaa työllisyysastetta, ilmastokriisiä, paisuvaa velkataakkaa. Ei ihme, että keskustelu kiristyy.
Viime viikkoina pääministeriä on kritisoitu myös kevään maskipäätöksen taustoista, 10,8 miljardin velanotosta ensi vuonna ja, kyllä, jakun kaula-aukosta näkyvästä ihosta.
– Näissä tehtävissä ei voi toimia, jos ei siedä kritiikkiä. Hallitusta voi ja pitää arvioida kriittisesti, ja peräänkuuluttaa vastauksia kysymyksiin. Kritiikin ei kannata antaa koskettaa itseään henkilökohtaisella tasolla. Toisaalta myös hallituksella on oikeus oikaista vääriä väittämiä.
Vasemmiston ja oikeiston arvokeskustelu on roihahtanut
Pitkään on harmiteltu, että arvot ovat kadonneet politiikasta. Enää ei tarvitse harmitella. Marinin hallituksen aikana vasemmiston ja oikeiston välinen arvokeskustelu on roihahtanut. Marinin katsotaan kuuluvan demareiden vasempaan laitaan.
Marin sanoo, että arvot näkyvät esimerkiksi päätöksessä laajentaa oppivelvollisuutta. Jatkossa opintie jatkuu 18-vuotiaaksi ja toisen asteen koulutus on maksutonta.
– Sillä on valtava merkitys nuorten elämään, koska ilman toisen asteen koulutusta nuorten on vaikea työllistyä ja elättää tulevaisuudessa itsensä ja perheensä.
Marinin mukaan muutos parantaa Suomen työllisyysastetta ja taloudellista kestävyyttä.
– On täysin perusteltua ja oikeudenmukaista, että toisen asteen koulutuksesta tulee maksuton kaikille nuorille ja perheille. Päätös on hallitukselle arvovalinta.
Politiikassa asioita pitää ajaa yhdessä. Usein muutokset tapahtuvat hitaasti. Turhauttaako se?
– Pääsääntöisesti ei. Enemmän koen, että asiat myös muuttuvat. Yksi esimerkki on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema, jossa on tapahtunut huima muutos viimeisten vuosikymmenten aikana. Olen itse kasvanut sateenkaariperheessä ja kokenut, kuinka merkittävä muutos on ollut.
Hän nostaa esiin myös hoitajamitoituksen. Lokakuun alussa vanhuspalvelulakiin kirjattiin, että tehostetussa palveluasumisessa pitää olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohden. Siihen mennään asteittain.
Halu muuttaa maailmaa houkutti Sanna Marinin politiikkaan parikymppisenä.
– Koin, että jos haluan nähdä maailmassa muutosta, on myös oma velvollisuuteni toimia ja pyrkiä vaikuttamaan.
Marin luettelee omat arvonsa: tasa-arvo, solidaarisuus ja vapaus, joka syntyy sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
– Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomessa jokainen lapsi saa hyvän koulutuksen riippumatta perhetaustasta, varallisuudesta tai muista taustatekijöistä. Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus mahdollistaa sen, että jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain.
Niin hänestä itsestäänkin tuli.
Viesti nuorille: On ok viettää välivuosi
Elämän lähtökohdat olivat vaatimattomat. Sanna Marinin äiti vietti lapsuutensa lastenkodissa. Isällä oli alkoholiongelma. Vanhemmat erosivat, kun tyttö oli vielä pieni. Sanna Marin kasvoi Pirkkalassa, Tampereen kainalossa, äidin ja tämän naisystävän kanssa. Perhe oli vähävarainen.
– Itselläni ei ollut lapsena tai nuorena selkeitä tulevaisuuden suunnitelmia. Tiesin kuitenkin, että haluan opiskella. Kotona myös kannustettiin siihen. En haaveillut, että minusta tulisi pääministeri. Politiikka oli kaukana omasta kokemuspiiristäni.
Taaporinvuoren metsässä Pirkkalassa on Pirunkivi, valtava siirtolohkare, jota jääkauden mannerjää on kuljettanut. Alue oli Marinin lapsuuden lähimetsä, kaunis paikka, jossa hän tykkäsi liikkua.
Etenkään yläasteella läksyjen teko ei kiinnostanut. Lukuaineiden keskiarvo oli 7,5. Tänä vuonna sillä ei olisi päässyt Pirkkalan yhteislukioon, jonne Marin jatkoi yläasteen jälkeen.
– Olen koulussa keskittynyt asioihin, jotka ovat kiinnostaneet, ja monet muut asiat olen suorittanut välillä rimaa hipoen.
Lukion jälkeen Marin työskenteli Sokos-tavaratalonkassalla (sen vuoksi Viron sisäministeri pilkkasi tuoretta pääministeriä myyjätytöksi) ja oli välillä myös työttömänä. Välivuosia kertyi kolme. Sitten Marin pyrki ja pääsi opiskelemaan hallintotieteitä Tampereen yliopistoon.
Hän lähti mukaan opiskelijatoimintaan ja päätyi ainejärjestönsä tapahtumista vastaavaksi bileministeriksi. ”Sanna halusi bailuministerin paikalle halusta bilettää ja kukaan ei epäillyt Sannan taipumusta ministeriön alaan”, ainejärjestön Hallanvaara-lehdessä kirjoitettiin vuonna 2008.
Marin sai maisterin paperit vuonna 2017. Hän on perheensä ensimmäinen ylioppilas ja ensimmäinen korkeakoulutettu. Pääministerillä onkin nuorille viesti.
– Välillä tuntuu, että vaadimme nuorilta liikaa ja liian aikaisin. Että heidän pitäisi tietää, kun he menevät lukioon tai toiselle asteelle opiskelemaan, koko tulevaisuuden polkunsa ja osata valita juuri oikeat lukuaineet jatko-opintoja ajatellen. Haluan välittää nuorille viestin, että on ihan ok viettää vaikka välivuosi ja pohtia, mitä haluaa tehdä. Ei kaikilla tarvitse olla valmista suunnitelmaa loppuelämäksi. Ja alaakin voi vaihtaa.
Sitten hän lisää:
– Tiedän, että tämä on nyt erilaista puhetta, kuin mitä on viime vuodet totuttu kuulemaan. Mutta minusta nuoria kohtaan pitää olla myös armollinen.
Asiat pitää tehdä oikein ja huolellisesti
Hän on keskittyjä. Nyt hän keskittyy täysin haastatteluun, ei vilkuile sivuilleen vaan katsoo suoraan kohti. Ja kun Sanna Marin puhuu, hän ei haparoi. Sanat tulevat suusta varmasti ja tasaisella poljennolla. Lauseet ovat kokonaisia ja selkeitä – puhekielisiä ilmaisuja, kuten mä tai niinku, niihin ei livahda.
Hän ei kerro, onko hän tietoisesti harjoitellut puhumista, vaan vastaa olleensa politiikassa vuodesta 2006 asti.
– Kun tekee ja toimii, se kartuttaa kokemusta ja tuo varmuutta.
Myöhemmin hän naurahtaa, ettei ”kestä”, jos kirjoitetussa tekstissä on kielioppivirheitä tai puhekielisyyttä, muttei sentään myönnä puhuvansa kotona kirjakieltä vaan ”ihan tavallisesti”. Emma kuulee äidiltään Tampereen murrettakin.
Marin kertoo, että hänellä on myös hyvä lähimuisti.
– Muistan hyvin yksityiskohdat ja luvut. Usein muisti vahvistuu siitä, kun keskittyy tiettyyn asiaan. Sitten kun niitä tietoja ei enää tarvitse ja keskittyy muuhun, asiat myös unohtuvat.
Miten koulutuksesi eli hallintotiede näkyy työssäsi?
– Haluan pitää asiat järjestyksessä. Haluan, että asiat tehdään oikein ja huolellisesti. Kriisiaikana tämä on ollut haastavaa, sillä olemme joutuneet toimimaan kovassa aikapaineessa ja epävarmuuden keskellä.
Marinin mukaan koronakriisi paljasti, kuinka monella tavalla hallintomme on siilomaista. Asia ei ole uusi. Ministeriöt valmistelevat asioita hyvin itsenäisesti, eikä yhteistyötä ole ollut riittävästi.
Hallinnon kehittäminen saa hänet syttymään.
– Valtionhallinnossa on paljon kehittämistä erityisesti siinä, että hoidetuksi tulevat myös sellaiset asiat, jotka eivät kuulu vain tietylle hallinnonalalle. Huomaan koulutustaustastani sen, että tämän kaltaiset asiat kyllä kiinnostavat, hän sanoo.
Marin haluaa keskittyä asioihin sen sijaan, että kuvailisi työnsä herättämiä tunteita.
– Minulta on usein kysytty koronakriisin aikana, miltä minusta on tuntunut. Mielestäni se ei ole oleellista, vaan tärkeää on se, miten me kansakuntana tästä selviämme. Omaan työnkuvaan kuuluu se, että pitää sietää epävarmuutta ja kohtuuttomiakin odotuksia.
Kukaan meistä ei ole täydellinen
Sanna Marin täyttää 35 vuotta vajaan parin viikon päästä, 16. marraskuuta. Yhdeksi hänen sukupolvensa jaetuksi kokemukseksi ovat nousseet kovat suorituspaineet niin työssä kuin muussa elämässä ja uupuminen. Aiheet eivät ole vieraita hänellekään.
– Olen havainnut omasta lähipiiristäni, että usein uupumus tulee siitä, kun ei pysty vastaamaan ristiriitaisiin odotuksiin, joita yhteiskunta ja työelämä asettavat tai joita itse asettaa itsellensä.
Kun haluaa tehdä parhaansa, on luontevaa pohtia, onnistuuko siinä. Marin uskoo, että jokainen miettii sitä aika ajoin.
– Tietenkin olen myös itse pohtinut erityisesti nyt kriisin keskellä, toiminko oikein ja voisinko tehdä paremmin, olisiko joku toinen parempi johtamaan hallituksen työskentelyä.
Hän kertoo ajattelevansa siinä hetkessä, että kaikissa tehtävissä toimii ihmisiä, joilla on omat heikkoutensa ja vahvuutensa.
– Kukaan meistä ei ole täydellinen vaan aina vajavainen. Jokainen tehtävä on ihmisen kokoinen.
Mikä elämässä on oikeasti tärkeää
Aviomies Markus Räikkönen ja Emma asuvat viikot Tampereella, jossa Emma käy päiväkotia. Viikonloput perhe viettää yhdessä Kesärannassa tai Tampereen-kodissa.
– Tyttäreni on minulle maailman rakkain ja tärkein ihminen.
Marin pääsee irti työpaineista leikkiessä Emman kanssa.
– Arjen asiat ja oman tytön kanssa touhuaminen palauttavat mieleen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää, ja asettavat asiat mittasuhteisiin. Se auttaa jaksamaan.
Viime aikoina Emma on potkupyöräillyt äitinsä kanssa pitkin poikin Kesärannan pihaa ja leikkinyt koulua.
– Hänellä on sellainen pieni reppu, johon hän pakkaa tavaransa. Sitten äidin tai isän pitää tulla hakemaan koulusta pois ja välillä toimia opettajina.
Marin on itse oppinut äidiltään armollisuutta ja uskoa siihen, että hän voi ja pystyy.
– Äitini on aina tukenut minua ja valanut uskoa siihen, että voin tarttua asioihin. Äitini on opettanut minua luottamaan itseeni. Se on ollut tärkeää ja arvokasta.
Suomi voi toimia esimerkkinä maailmalle
Sanna Marin on kohta ollut pääministerinä vuoden – ja hyvin erikoisen sellaisen. Hän on ollut kriisiajan pääministeri. Vielä on näkemättä, millainen johtaja hän on normaalioloissa.
Mihin suuntaan hän haluaa Suomea viedä?
Marinin mielestä tärkein tehtävä on rakentaa Suomesta, pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, myös ilmastollisesti kestävä. Hallituksen tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
– Ilmastokriisi on ihmiskunnan suurin ja vakavin kriisi, hän sanoo.
Marinin mukaan Suomi voi toimia maailmalle esimerkkinä siitä, että muutos voidaan tehdä alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
– Sillä tavalla, että samalla luodaan uutta työtä, pidetään hyvinvoinnista huolta ja pidetään kaikki ihmiset mukana muutoksessa. Tällä esimerkillä voi olla paljon isompi vaikutus ilmastokriisin ratkaisemiseen kuin Suomella pienenä maana on vaikkapa vain päästöjen vähentämisessä.
Tavoite on iso ja työtä paljon. Mutta Sanna Marin on ennenkin näyttänyt, että tykkää pistää asiat järjestykseen. ●
Sanna Mirella Marin
- Syntynyt: 16.11.1985 Helsingissä.
- Asuu: pääministerin virka-asunto Helsingissä, vakituinen koti Tampereella.
- Perhe: aviomies Markus Räikkönen ja tytär Emma, 2.
- Työ: Suomen pääministeri, Sdp:n puheenjohtaja.
- Harrastukset: luonnossa liikkuminen.
Tyyli Matisa Nassir. Jakkupuku ja kauluspaita Andiata. Neule Marimekko.
Päivitetty 17.2.2021 – Ilmestynyt 4.11.2020