Image

”Äiti, he ehkä tulevat hakemaan minut tänään”


Suomalaisen Niinan tytär Fatima on Syyriassa al-Holin leirillä, jossa on Isis-taistelijoiden omaisia. ”Lapset huusivat, kun he ottivat mukaan heidän äitinsä”, Fatima kirjoitti Niinalle toukokuussa 2019.
Kuvat Fadel Senna/ Getty Images

Toukokuussa oli ratsia.

”Tänään olen toooodella väsynyt. Eilisyö oli sairain yö täällä. Uskon todella, että jos maailmalla tiedettäisiin, miten elämme täällä, he olisivat varmasti jo sulkeneet koko leirin.”

Suomalaisen, toisessa maassa asuvan Niinan tytär Fatima kirjoitti Al-holin leiriltä Syyriasta WhatsAppin välityksellä. Hän kertoi, mitä hänelle ja toisille musliminaisille, ”siskoille”, oli tapahtunut. (Viestit on käännetty toisesta kielestä suomeksi.)

Fatima kertoi menneensä nukkumaan varhain, koska hänellä oli vatsakipuja ja hän voi muutenkin huonosti. ”Kaikki oli niin kuin tavallisesti”, tytär kirjoitti.

”Sitten herään moniin todella koviin ampumisen ääniin ja kuulen vain, kuinka naiset kirkuvat. Ymmärsin, että se on lähellä meitä koska se kuului niin kovaa.”

Tytär kertoi, että sotilaat olivat tulleet tekemään ratsiaa telttoihin ja halusivat varastaa naisten omaisuutta. Osa naisista oli alkanut heittää kivillä sotilaita, minkä jälkeen sotilaita saapui lisää, ”ehkä sata” ja he alkoivat heittää savukranaatteja ja huutaa ”rumia asioita, kuten tavallisesti”, että ”olemme huoria ja koirien tyttäriä. Ja pahinta on, että he eivät ammu ylös vaan minne tahansa, ja me asumme TELTASSA, joten ei ole mitään paikkaa, mihin mennä…”

”Se oli ihan sairasta äiti. Se oli kuin sotatanner.”

Äiti on kirjoitettu suomeksi.

”Minä vain itkin niin paljon, kun kuulin, kuinka he vetivät ulos yhden siskon ja hän vain huusi ja huusi.. enkä voi tehdä mitään. Yksi siskoista kertoi, että hän näki, mitä tapahtui. He vetivät naista hiuksista, hänellä ei edes ollut hijabia, vain toppi ja housut.. kuulin kuinka yksi sotilas huusi, ota tänne tuo huora.. hänen [naisen] huutonsa ei jätä minua rauhaan”, Fatima kirjoittaa.

”He eivät tulleet minun telttaani, mutta he ottivat siskoja.. kuulin kuinka he huusivat ja kuinka lapset huusivat, kun heidän äitinsä vietiin..”

Fatima matkusti muutama vuosi sitten miehensä kanssa Raqqaan, joka oli tuolloin terroristijärjestö Isisin hallussa. Heille syntyi lapsia. Niina kertoo WhatsAppissa, että tyttärellä ja miehellä oli unelma islamilaisesta valtiosta, jossa voisi elää vapaasti uskontonsa mukaista elämää. Sellainen unelma oli länsimaissa elävien musliminuorten keskuudessa yleinen. Suomessakin moni musliminuori suhtautui positiivisesti Isisiin sen alkuvaiheissa, kunnes tiedot järjestön brutaalista väkivallasta levisivät.

Nyt Fatiman mies on kadonnut. Mies katosi maaliskuussa Baghouzissa, joka oli viimeinen Isisin tukikohta ennen kuin kurdijohtoiset ja Yhdysvaltojen tukemat SDF-joukot kertoivat, että terroristijärjestö on kukistunut. Niina ja Fatima eivät tiedä, mitä miehelle tapahtui.

Isisin kukistumisen jälkeen naiset ja lapset vietiin leireille, joista tunnetuin on al-Hol. Heidän mukanaan olivat Fatima ja hänen lapsensa.

Fatima on viettänyt leirillä lastensa kanssa kuukausia yhdessä kymmenien tuhansien erimaalaisten Isis-taistelijoiden omaisten kanssa. Naiset ja lapset kärsivät sairauksista, puhtaasta vedestä ja vessoista on pulaa. Kesällä lämpötila aavikolla nousee helposti 40 asteeseen.

Jokin aika sitten Fatima kirjoitti äidilleen, että hänen tuttujaan oli viety vankilaan, mutta kukaan ei tiedä, minne.

”Wa aleikum salaam <3”, viestissä lukee. ”He ottivat vanhemman siskon ja sanoivat, että vievät hänet sairaalaan mutta pistivätkin hänet vankilaan päiväksi. Eilen he toivat hänet takaisin ja ottivat toisen siskon… ne ovat ihan sairaita.. kukaan ei tiedä, milloin on oma vuoro.. en vain halua, että lapset joutuvat olemaan yksin..”

”Täällä alkaa olla ihan sairasta. Halusin vain sanoa että tiedät.”

”Naapurin lapset itkevät. Kuuluu siskojen huutoa, ja sotilaiden. Kaikki ovat nyt tosi peloissaan, että he tulevat ottamaan taas yhden yöllä.”

Suomessa, Ruotsissa ja monessa muussa maassa on käyty vilkasta keskustelua siitä, mitä al-Holin leirillä olevien ihmisten kanssa pitäisi toimia. Jotkut tutkijat ovat olleet huolissaan sisäisestä turvallisuudesta: siitä, että palaavat naiset ja lapset saattavat muodostaa turvallisuusuhkan Suomelle. Moni on ollut sitä mieltä, ettei ainakaan naisia voida ottaa takaisin.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi sanoi Helsingin Sanomille viime viikolla, että on itsestään selvää, että leirillä olevia Suomen kansalaisia pitää auttaa. Moni muu oikeustieteilijä on ilmaissut saman asian. Auttamiseen velvoittavat Suomen perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus, joiden mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta kotimaahansa, konsulipalvelulaki, jonka mukaan hädänalaisessa asemassa kriisialueella olevaa ihmistä tulee auttaa, sekä lapsen oikeuksien sopimus. Myös ihmisoikeusjärjestöt ovat ottaneet kantaa naisten ja lasten tuomiseksi pois leiriltä.

Koskenniemi sanoo Helsingin Sanomissa, että naisten mahdollinen syyllistyminen rikoksiin ei ole palauttamisen kannalta oleellinen kysymys. Rikokset tutkitaan erikseen ja tuomiot annetaan kunkin maan lainsäädännön mukaisesti. SPR:n oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino kirjoittaa Perustuslakiblogissa, että oikeudellisia velvoitteita ei voida ehdollistaa turvallisuuskysymyksille. Leino kirjoittaa myös, ettei leirillä olijoita tulisi kohdella yhtenä. Mukana on eri tavalla ajattelevia ihmisiä. (Niina sanoo, ettei ole puhunut Fatiman kanssa, mitä tämä ajattelee Isisistä nykyään, mutta uskoo tyttärensä olevan pettynyt ja pahoillaan. Unelma vapaasta elämästä ei toteutunut.)

Palaaviin on Suomessa varauduttu. Sisäministeriö on jo vuonna 2017 julkaissut sisäiseen turvallisuuteen liittyvän suunnitelman, jolla on pitkä nimi: ”Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa sekä ehdotus siitä, miten järjestöjen palvelut voitaisiin liittää viranomaisten toimintaan”. Julkaisussa on määritelty toimenpiteitä, joiden kautta palaajien Suomelle mahdollisesti muodostamaa turvallisuusriskiä voitaisiin vähentää.

”Raportissa esitetään toimintamalli, jonka avulla voidaan vähentää taistelualueelta palaajiin liittyvää väkivallan riskiä ja joka perustuu rikosoikeudellisten keinojen ja muiden keinojen käyttöön”, julkaisussa sanotaan.

Suunnitelma vaikuttaa unohtuneen. Sisäministeri Maria Ohisalo ilmoitti toissa viikolla, että vielä ei tiedetä, mitä leirillä olevien Suomen kansalaisten kanssa tehdään.

Yhtenä päivänä kesäkuussa Fatima kirjoittaa:

”Äiti he ehkä tulevat hakemaan minut tänään.”

”Miksi he tulisivat hakemaan sinut :(”, Niina vastaa.

Monia Fatiman tuttuja on viety vankilaan. Koraaneja ja hijabeja on poltettu. Joitakin on lyöty.

Vankilasta päässyt nainen kertoi Fatimalle:

”Hän sanoi, että hän kuulee siskojen itkevän koko päivän. Ja heillä on lapsia mukanaan. Hän sanoi, että he tuskin saivat ruokaa. He saivat homeista leipää ja fasolian jämät, joita oli syöty heidän edessään ja sitten annettu siskoille.. heidän lapsensa oksensivat ja heillä on ripuli ja he vain oksensivat kaikkialle.”

Kukaan ei tiedä, milloin on oma vuoro.

Image on pitänyt yhteyttä Niinaan ja useisiin muihin al-Holin leirillä olevien läheisiin kahden kuukauden ajan. Fatimalta on hänen äitinsä kautta saatu lupa viestien käyttämiseen. Image on nähnyt kuvakaappaukset kaikista juttuun siteeratuista viesteistä. Niinan ja Fatiman nimet on muutettu aiheen arkaluontoisuuden takia, ja äiti-sanoihin on lisätty ä:n pisteet luettavuuden lisäämiseksi. Jutusta on jätetty pois yksityiskohtaisimpia tapahtumakuvauksia ihmisten yksityisyyden suojaamiseksi.

Kuvan ihmiset eivät liity juttuun.

Juttua muokattu 26.6.2019 kello 9:34: Lisätty kaksi tarkennusta.

Julkaistu: 25.6.2019