Oppivelvollisuus pitenee ehkä jo 2021 – Yhdeksännen luokan jälkeen on jatkossa pakko hakeutua opiskelemaan – Toisen asteen kirjat ja välineet maksuttomiksi

Sanna Marinin (sd.) hallituksen jättihanke oppivelvollisuuden laajentamisesta voi nytkähtää pian eteenpäin. Hallitus haluaa nostaa oppivelvollisuusiän Suomessa 16 vuodesta 18 vuoteen jo ensi vuonna. Silloin se koskisi vuonna 2005 syntyneitä nuoria. Hallituksen pitäisi antaa lakiesitys eduskunnalle torstaina 15. lokakuuta.

Lakiesityksessä puhutaan ”saattaen vaihdosta”. Nuoren kannalta se tarkoittaa sitä, että opetuksen järjestäjän on huolehdittava nuoren opintopolusta, tiivistää lain virkamiesvalmistelua johtava kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Yhdeksännen luokan päättävän oppilaan on jatkossa pakko hakeutua opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Koulun on tuettava häntä tässä siirtymävaiheessa. Kun uusi opiskelupaikka on saatu ja otettu vastaan, vastuu opiskelijasta siirtyy toisen asteen koulutuksen järjestäjälle, usein lukiolle tai ammattikoululle.

– Sillä pyritään turvaamaan, että yhtäkään nuorta ei kadotettaisi nivelvaiheessa eli juuri silloin, kun siirrytään opiskeluasteelta toiselle, Lehikoinen sanoo.

Heikko työllistyminen peruskoulupohjalta

Vain peruskoulun käyneet ihmiset työllistyvät huonosti verrattuna toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin. Vuonna 2018 heidän työllisyysasteensa oli 45 prosenttia, kun se toisen asteen tutkinnon suorittaneilla oli 71,5.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) tontille kuuluvaan uudistukseen liittyy myös koulutuksen maksuttomuus. Uudistuksen jälkeen toisen asteen opiskelijan ei tarvitsisi maksaa itse esimerkiksi lukion oppikirjoja tai bussimatkaa opinahjoon.

Laista jätettiin kesällä yhteensä 262 lausuntoa. Monen kommentoijan mielestä aikataulu on liian tiukka, minkä vuoksi lain voimaantuloa pitäisi lykätä ainakin vuodella. Monen mielestä hankkeen kustannukset oli aliarvioitu. Osa arvioi, että kunnat eivät ehdi koronatilanteessa valmistella uudistusta riittävästi.

– Me emme oikein voi jäädä odottamaan sitä, milloin koronatilanne on ohi, koska sitä ei voi tietää, perustelee Lehikoinen oppivelvollisuuden laajentamisen nopeahkoa aikataulua.

Toteutus kuntien vastuulla

Hallitus on laskenut uudistuksen hinnaksi 129 miljoonaa euroa vuonna 2024. Sen sijaan Kuntaliitto on arvioinut summan kymmenen miljoonaa euroa korkeammaksi. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta sanoo, että ero tulee lähinnä oppimateriaalikustannuksista.

– Laskentalinja on ollut Kuntaliitossa aika liberaali. Siellä on ajateltu, että kaikille ostetaan uudet tietokoneet, vaikka koneita on jo nyt koulutuksen järjestäjien käytössä, Lehikoinen sanoo.

Ministeriö on laskenut tietokoneen hinnaksi noin 300 euroa , Kuntaliitto 400.

– On selvää, että koulutuksen järjestäjillä on jo nyt käytössään tietokoneita, joita he voivat uudistuksessa antaa yksittäiselle opiskelijalle. Mutta jos kysytään vaikka joltain lukion rehtorilta, hän sanoo, ettei 400 eurolla mitään tietokonetta saa, saati sitten ministeriön laskemalla summalla, Päivärinta sanoo.

Kunnat ovat suurin opetuksen järjestäjä Suomessa. Lakiesityksen mukaan on viime kädessä asuinkunnan vastuulla ohjata nuori toisen asteen koulutukseen.