Apu

Jääkö lasku pandemiasta lapsille? – Alaikäisiin kohdistunut väkivalta ja lasten psyykkiset ongelmat lisääntyivät vuonna 2020

Jääkö lasku pandemiasta lapsille? – Alaikäisiin kohdistunut väkivalta ja lasten psyykkiset ongelmat lisääntyivät vuonna 2020
Koronavuosi on ollut rankka erityisesti lapsille, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa.
Julkaistu: 25.3.2021
Vuoden 2019 aikana Suomessa tehtiin lastensuojeluilmoitus yli 85 000 lapsesta. Se on enemmän kuin vaikka Porissa on asukkaita. Tieto käy ilmi THL:n tuoreimmasta lastensuojelua käsittelevästä tilastoraportista.
Siitä käy ilmi myös, että kaikkiaan lastensuojeluilmoituksia tehtiin yli 156 000 eli 1,8 ilmoitusta lasta kohden. Tämä on tuplasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Lastensuojelun avohoidon piirissä oli kaksi vuotta sitten lähes 53 000 lasta ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna liki 19 000 lasta.
Vuosi 2019 edustaa kuvaa ajalta ennen koronaa, eikä tilanne ole siitä ainakaan parantunut. Näin muistuttaa Lastensuojelun Keskusliitossa työskentelevä asiantuntija Annukka Paasivirta.
Viime keväänä pandemia sulki kouluja ja päiväkoteja ja lasten arki jäi täysimittaisesti kotien ja perheiden varaan. Lähiopetukseen on sittemmin siirrytty monin osin takaisin, mutta vanhasta normaalista ollaan vielä kaukana esimerkiksi suhteessa lasten harrastusmahdollisuuksiin.
Miten tämä kaikki on vaikuttanut lastensuojeluun?

Sijoitusvuorokausien osuus elämästä

THL tutki, kuinka suuren osan elämästään vuonna 2016 sijoitettuna olleet lapset ovat olleet sijoitettuna. Kolmasosa lapsista oli ollut sijoitettuna yli puolet elämästään. Grafiikan lähde: THL, Tilastoraportti 9/2018 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijoitusten kestot 2016.

Paljon pahoinvointia jää tilastojen ulkopuolelle

Lapsistrategian koronatyöryhmän tammikuussa 2021 julkaistussa Lapset ja koronakriisi -raportissa yli neljä viidestä vastaajasta (83 prosenttia) arvioi koronakriisin heijastuvan lastensuojelun asiakasmääriin.
Kaksi kolmesta lastensuojelussa työskentelevästä sosiaalityöntekijästä (66 prosenttia) arvioi, että koronakriisi heijastuu sijoitusten kasvuun pitkällä tähtäimellä vähintään jossain määrin. Raportissa kerrotaan, että alaikäisiin kohdistunut väkivalta oli edelliseen vuoteen verrattuna kasvanut 21 prosentilla ja siinä eniten 5–9-vuotiaisiin kohdistunut väkivalta.
Helsingin lastensuojeluilmoituksissa kesällä 2020 kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuina aikuisten välinen väkivalta 31 prosentilla, lapsen psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat 37 prosentilla ja huolto- ja tapaamisriidat 37 prosentilla.
Lastensuojelun osallisia on enemmän kuin mikään tilasto kertoo. Niissä eivät näy lasten lähellä elävät aikuiset.
– Lapsen elämään vaikuttavat ongelmat eivät ole yksinkertaisia. Harvoin asetelma on mustavalkoinen, ja ongelmat ovat voineet kertyä jopa sukupolvien ketjussa. Vaikka vanhemmat tarkoittaisivat hyvää, heidän keinonsa ovat loppuneet, sanoo Annukka Paasivirta.

''Kesällä lisääntyivät alaikäisten päihteiden käyttö ja vakavat päihdeongelmat, ja oli huutava pula alaikäisten päihdekatkaisusta ja päihdevieroitushoidosta.''

Aila Puustinen-Korhonen, Kuntaliiton Sote-yksikön erityisasiantuntija

Vanhempien palvelutarpeen arviointi on niin ikään kunnan tehtävä: tarvitaanko lapsiperheen kotipalvelua, vanhemmalle tukea mielenterveys- tai päihdeongelmissa tai onko vanhemmalla vakava sairaus, jonka vuoksi tarvitaan apua.
Helsingin lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Jonna Vanhanen kertoo, että eniten ovat kärsineet ne lapset ja nuoret, jotka jo ennen koronaa ovat olleet heikommassa asemassa.
– Kevään 2020 poikkeusoloissa moni tuen tarve jäi tunnistamatta. Jatkossa tämä tulee todennäköisesti vaikuttamaan niin, että sijaishuollon tarve kasvaa.
Kuntaliiton Sote-yksikön erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kertoo, että syksyllä alkoi tulla viestejä, miten lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten oli yhä vaikeampaa saada mielenterveyspalveluita.
– Kesällä taas lisääntyivät alaikäisten päihteiden käyttö ja vakavat päihdeongelmat, ja oli huutava pula alaikäisten päihdekatkaisusta ja päihdevieroitushoidosta, hän toteaa.

Lastensuojelutoimenpiteiden kasvu

Lastensuojelutoimenpiteiden määrä on ollut kasvussa jo pitkään. Pudotus sinisellä käyrällä ei johdu tarpeiden vähenemisestä, vaan muuttuneesta asiakkuuden määritelmästä uudessa sosiaalihuoltolaissa. Lände: THL, Sotkanet

Syksyllä lastensuojeluilmoitusten määrä alkoi kasvaa

Helsingissä kiireellisiä sijoituksia ja lastensuojeluilmoituksia tehtiin vähemmän koulujen ja päiväkotien ollessa kiinni keväällä 2020.
– Lastensuojeluilmoitusten väheneminen oli hälyttävää, koska lasku näkyi merkittävästi ilmoituksissa lapseen kohdistuvasta väkivallasta. Opettajat ja koulut ilmoittavat useimmiten, kun lapseen kohdistuu kotona väkivaltaa. Opettaja on tärkeä erityisesti pienille koululaisille, ja he uskaltavat kertovat hänelle kaltoinkohtelusta, Vanhanen toteaa.
Syksyllä lastensuojeluilmoitukset alkoivat jälleen kasvaa Helsingissä. Psyykkiset ongelmat ja lasten oirehtiminen rikollisilla teoilla, huolto- ja tapaamisriidat ja aikuisten välinen väkivalta ovat lisääntyneet, Vanhanen luettelee.
Kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen määrä vaihtelee eri kunnissa, joten Kuntaliiton Puustinen-Korhosen mielestä ei voi sanoa yksiselitteisesti, että Suomessa tapahtuu niin tai näin. Helsingissä pitkäaikaiset kiireelliset sijoitukset eivät ole lisääntyneet.
– Sen sijaan vaativaa laitoshoitoa tarvitaan enemmän. Lisäksi huostaanotetut ovat entistä huonommassa kunnossa, Vanhanen sanoo.

’’On sijaishuollossa olevia psyykkisesti huonosti voivia lapsia, jotka jäävät ilman psykiatrista hoitoa. He voivat kiertää paikasta toiseen, eikä tilanne muutu paremmaksi, koska he eivät saa tarvitsemaansa hoitoa.’’

Aila Puustinen-Korhonen, Kuntaliiton Sote-yksikön erityisasiantuntija

Vaativalla laitoshoidolla tarjotaan vastaanottoyksikköä, kun lapsi on sijoitettu kiireellisesti. Kategoriaan kuuluu myös koulukoti, ammattikielellä perusopetuksen ja sijaishuollon integroitu hoito.
Parhaillaan on eduskuntaan tulossa lakiehdotus, jossa korostetaan integroituja palveluja: yksi niistä on lasten- ja nuorisopsykiatrian ja sijaishuollon kokonaisuus, toinen vammaispalveluiden ja sijaishuollon ja kolmas päihdevieroituksen -ja kuntoutuksen sijaishuollon kokonaisuus.
– Näin halutaan auttaa asiakasryhmiä, jotka uhkaavat nykyisissä palveluissa tippua ulos palvelujärjestelmistä. Heissä on lapsia ja nuoria, joilla esimerkiksi autismikirjon ongelmia. On sijaishuollossa olevia psyykkisesti huonosti voivia lapsia, jotka jäävät ilman psykiatrista hoitoa. He voivat kiertää paikasta toiseen, eikä tilanne muutu paremmaksi, koska he eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, Puustinen-Korhonen kertoo.

Lastensuojelun asiakkaiden osuus

Lastensuojelun asiakkaiden osuus kaikista alle 18-vuotiaista on suhteessa suurin Kainuussa ja pienin Pohjanmaalla. Lähde: THL / Sotkanet

Lastensuojelua ei voi siirtyä etätyöhön

Etenkin koronaepidemian alussa lastensuojelun asiakkaat peruivat kotikäyntejä eivätkä uskaltaneet lähteä päihde- ja perhekuntoutusjaksoilleen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan lähikontaktit vähentyivät 40 prosenttia ja kotikäynnit 39 prosenttia.
Lastensuojelussa ei koskaan ensimmäiseksi lähdetä liikkeelle etäpalvelulla. Lastensuojelulaki edellyttää, että sosiaalityöntekijä tapaa lapsen ja vanhemmat, ja että myös lapsen mielipide kuullaan.
– Pienenkin lapsen kuuleminen kuuluu työn perusvalikkoon, sanoo Puustinen-Korhonen.
Korona-aikana etäpalvelu aloitettiin lähes nollasta. Lastensuojelussa on käytössä suomalainen VideoVisit-videopuhelupalvelu, jota käytetään asiakkaan tietokoneella tai puhelimessa.
– Lastensuojelu ei voi siirtyä etätyömoodiin. Videotyöskentely otettiin käyttöön, mutta sen avulla ei voi nähdä kaikkea, esimerkiksi muita perheenjäseniä. Jos huoli herää, mennään tapaamaan asiakasta kotiin, Puustinen-Korhonen sanoo.
Etäyhteyksissä on paljon hyvääkin. Niiden avulla on voitu pitää yhteyttä sijoitettuihin lapsiin ja nuoriin. Joskus lapsen ja nuoren voi olla helpompikin kertoa asiansa vaikka WhatsAppilla, kun kasvoja ei ole voinut nähdä.

’’Yksityiset kuntosalit ovat olleet auki, ja parempiosaiset vanhemmat voivat viedä lapsensa vaikka laskettelemaan. Se ole kaikille mahdollista.’’

Aila Puustinen-Korhonen, Kuntaliiton Sote-yksikön erityisasiantuntija

Puustinen-Korhonen muistuttaa, että keväällä 2020 kouluille annettiin kaksi päivää aikaa valmistautua etäopetukseen. On selvää, että lastensuojelun asiakkaina on perheitä, joissa ei ole pystytty huolehtimaan lasten etäkoulunkäynnistä.
Kokenut sosiaaliohjaaja toivoo, ettei kouluja suljettaisi uudelleen.
– Pudotus näkyi syksyllä niiden lasten kohdalla, joilla on haasteita oppimisessa tai koulumotivaation puutetta.
Lapsistrategian koronatyöryhmä korostaa, että harrastusten tulisi jatkua. Jonna Vanhanen kertoo, että harrastusten jäädyttäminen on osunut eniten lapsiin, joiden harrastukset ovat edullisia eli julkisissa ja koulujen liikuntatiloissa. Esimerkiksi uimahallit ovat olleet pitkiä aikoja kiinni.
– Yksityiset kuntosalit ovat olleet auki, ja parempiosaiset vanhemmat voivat viedä lapsensa vaikka laskettelemaan. Se ole kaikille mahdollista, hän toteaa.

Lastensuojelun kuntakohtaiset menot lasta kohti

Kartta näyttää lastensuojelun lapsikohtaiset menot kunnittain. Jos menot ovat pieniä siellä, missä on paljon lapsia, menojen mitoitus ei seuraa tarvetta.

Perheiden kuormitusta ei pidä vähätellä

Koronan vaikutuksia lapsiin ja nuoriin on verrattu 1990-luvun lamaan. Kuntaliiton Aila Puustinen-Korhonen sanoo, että asiat ovat nyt paremmin. 1990-luvun alussa hän työskenteli sosiaalityöntekijänä Espoon lastensuojelussa. Hän näki, miten ihmiset menettivät työnsä ja kotinsa.
– Yhteiskunta on pystynyt ottamaan joustavammin vastaan koronaiskun kuin 1990-luvun alun laman. Ei ole edes keskusteltu siitä, että palveluja ajettaisiin alas kuten silloin. Apua on tarjolla enemmän ja monipuolisemmin. Valtion koronatuki on helpottanut kuntien taloudellista tilannetta, hän luettelee.
Hän korostaa, ettei halua vähätellä perheiden kuormitusta.
– En kuitenkaan epäile, että tästä tulee niin pahat seuraukset kuin lamasta. Nyt ei myöskään ole niin leimaavaa hakea apua, jos ei pärjää.

’’Kenenkään elämää ei voi laittaa tauolle, ja lapsen elämän aikajänne on vielä lyhyempi kuin aikuisen.’’

Annukka Paasivirta, Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntija

Lapsistrategian koronatyöryhmä moittii, että koronatoimet on tehty aikuislähtöisesti. Lapset, nuoret ja vanhat eristettiin sosiaalisesti liian rajulla tavalla.
– Meidän palvelujemme piirissä ei voi odottaa, että lapsi osaa pyytää apua, kun hän sitä tarvitsee. Lapset ovat myös erittäin lojaaleja vanhemmilleen, Jonna Vanhanen toteaa.
Paasivirta muistuttaa, että lapset eivät koskaan voi odottaa.
– Kenenkään elämää ei voi laittaa tauolle, ja lapsen elämän aikajänne on vielä lyhyempi kuin aikuisen. Nyt asiasta on pidettävä meteliä ja tarjottava paras mahdollinen tuki. Sen puuttumisella on pitkät vaikutukset.
Päivitetty 25.3. – Ilmestynyt 19.3.2021
Kommentoi »