Apu

Vyötärö esiin!



Vyötärö esiin!

Grillikauden lopulla makkara löytyy usein vyötäröltä, jossa se on entistä suurempi terveysriski. Mikä avuksi vyötärölihavuutta vastaan?
Teksti Apu-toimitus

1. Millainen ongelma vatsarasva on? Mikä määrää, minne rasva kertyy? Pyöreä vartalonmuoto on lihavuutta pahempi terveysriski, joka voi tuplata normaalipainoisen kuolemanvaaran verrattuna samanpituiseen ylipainoiseen tai lihavaan. Suomessa vyötärölihavia oli Finriski 2012 -terveystutkimuksen mukaan noin kolmannes työikäisistä, mutta vyötärön kasvu oli talttunut ja naisten uuma kaventunut viidessä vuodessa yli sentin. Rasvan kertymiseen vaikuttavat pitkälti geenit. Mies on aina altis vatsaontelorasvalle, kun taas naisilla rasva varastoituu estrogeenin vaikutuksen vuoksi usein lantioon, reisiin ja takamukseen. Vaihdevuosissa myös nainen altistuu vyötärörasvalle. Iän myötä vyötärönympärys mittaa lihavuutta usein tarkemmin kuin painoindeksi.

2. Miksi rasva on vaarallisempaa vatsassa kuin ihon alla, lantiossa tai reisissä?  Vyötärörasva kertyy vatsaonteloon, sisäelimiin ja niiden ympärille. Se vaikuttaa aktiivisesti aineenvaihduntaan, toisin kuin muu rasva. Verenkiertoon pääsee esimerkiksi rasvahappoja, tulehdustekijöitä ja sokeria. Verisuonten seinämät rasvoittuvat, mikä vaurioittaa verisuonia matala-asteisen tulehduksen ohella. Sydän- ja verisuonitautien, muistisairauksien, monien syöpien ja diabeteksen vaara kasvaa. Myös vatsaontelon paine kasvaa, mikä voi painaa sisäelimiä ja aiheuttaa myös vaarattoman kohdunlaskeuman sekä virtsan tai ulosteen karkailua.

3. Miten rasvaa mitataan?  Luota mieluummin mittanauhaan kuin rasvaprosentin mittaukseen rasvapoimuista tai bioimpendanssilaitteella, joka perustuu sähkön johtumiseen. Sijoita mittanauha kylkiin alimpien kylkiluiden ja lonkan luiden puoliväliin. Mittaa ympärys rennon uloshengityksen jälkeen. Vyötärölihavuuden raja naisella on yli 90 senttiä ja miehellä yli 100 senttiä, vyötäröylipainon yli 80 ja yli 90 senttiä. Raamikkaan ihmisen riskejä arvioi parhaiten lääkäri.

4. Miksi maksarasva on erityisen vaarallista? Maksa on aineenvaihduntaelin, joka tuottaa sokeria, kolesterolia sekä hyytymis- ja tulehdustekijöitä. Rasvamaksa tuottaa niitä liikaa ja lisää samalla etenkin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Insuliini menettää tehoaan, ja insuliiniresistenssissä verensokeri ei enää laske tarpeeksi. Usein sokerinsieto heikkenee, triglyseridirasvojen määrä kasvaa ja hyvän HDL-kolesterolin määrä vähenee. Rasvamaksa voi aiheuttaa maksakirroosin myös ilman alkoholinkäyttöä. Viiden prosentin laihdutus vähentää maksarasvaa 65 prosenttia. Tällöin sokeri- ja rasva-arvot paranevat, ja tulehdus vähenee.

5. Miksi vyötärörasva rasittaa sydäntä? Vyötärömitta, paino, verenpaine ja rasva-arvot ovat yhtä tärkeitä sepelvaltimotaudin riskin kannalta. Huonot arvot kertovat painoindeksistä riippumatta metabolisesta oireyhtymästä eli MBO:sta, jossa myös verensokeri on usein koholla. MBO jopa kolminkertaistaa sepelvaltimotautikohtausten vaaran ja lisää sydäninfarktin, muiden verisuonitautitapahtumien ja diabeteksen riskiä. Erityisen haitallista on matala-asteinen tulehdus, joka on naisilla voimakkaampi kuin miehillä. Siksi MBO ja diabetes ovat naiselle vaarallisempia kuin miehelle. Sydämen ympärille ja sydänlihaksen sisään kertyvä rasva voi myös häiritä sydämen toimintaa.

6. Miten stressi ja univaje vaikuttavat vyötärölihavuuteen?  Stressaantuneena ja väsyneenä moni hoitaa oloaan syömällä. Keho erittää kuitenkin kortisolia, joka kerryttää sisäistä rasvaa. Univajeessa nälkä- ja kylläisyyshormonit kasvattavat ruokahalua sekä houkutusta hiilihydraattipitoisiin sokeri- ja tärkkelysruokiin. Myös sokeriaineenvaihdunta heikkenee. Lisäksi vatsaontelorasva lisää väsyttävää uniapneaa eli unenaikaisia hengityskatkoksia.

7. Voiko vyötärörasvaa täsmälaihduttaa?  Terveellinen ruokavalio ja liikunta poistavat rasvaa tehokkaammin vatsasta kuin lantiosta ja reisistä, vaikkei vaatekoko tai paino pienenisi. Rasva poistuu ensin tärkeimmistä aineenvaihduntaelimistä. Jo 5–10 prosentin laihtuminen alentaa verenpainetta ja muita riskitekijöitä. Laihduttajan on aina tärkeää nauttia kaloreita vähemmän kuin kuluttaa. Mieto hiilihydraattivaje voi olla hyväksi, sillä etenkin nopeasti imeytyvät sokeripitoiset ja puhdistetut hiilihydraatit lisäävät vatsaontelon sisäistä ja maksan rasvaa, samoin tyydyttynyt rasva. Suosi kalan ja kasviöljyjen pehmeää rasvaa sekä täysjyväviljaa. Torju tulehdusta vitamiini- ja antiksidanttipitoisilla hedelmillä ja kasviksilla. Erittäin niukkaenergisen ENE-ruokavalion on todettu vähentävän sisäelinrasvaa merkittävästi tyypin 2 diabeetikoilla. Raju laihdutus ei kuitenkaan ole suositeltavaa muutoin kuin lääkärin ohjauksessa eikä etenkään iäkkäänä. Laihdutus altistaa iäkkään lihaskadolle, joka heikentää toimintakykyä.

8. Mikä on vyötärölle parasta liikuntaa?  Kaikki liike hyödyttää, vaikka kilot eivät edes vähenisi. Iäkkäänä liikunnan lisääminen on erityisen tärkeää lihaskadon estämiseksi. Mielilajin löytäminen innostaa parhaiten pysyvään harrastukseen. Tehokkaimpana vatsarasvan hävittäjänä pidetään kovatehoista intervallitreeniä, jossa spurtataan rankasti esimerkiksi puoli minuuttia ja liikutaan välillä minuutti pari rauhallisesti. Tehoa saa jo 20 minuutissa. Myös aerobinen liikunta, kuten kävely tai uinti, vähentää vatsaontelorasvaa, samoin voimaharjoittelu, vaikka lihasten kasvu pitäisikin vaa’an lukemat entisellään. Vatsalihastreeni ei karsi erityisesti vatsarasvaa.

9. Voiko vyötärörasvaan vaikuttaa muutoin elintavoin?  Vähennä kehon stressaajia, kuten runsasta alkoholinkäyttöä, ja lopeta tupakointi vaikka kokonaan. Opettele rentoutusta ja muita stressinhallintakeinoja. Nuku riittävästi.

10. Voiko uumaa ohentaa lääkkein?  Vatsarasvan täsmäpoistajia ei ole, mutta laihtuminen auttaa. Suomen ainoa lihavuuslääke on orlistaatti, jota saa mietona myös reseptittä. Se estää rasvan imeytymistä 30 prosentilla, mutta laihduttaa vaatimattomasti. Ensi vuodeksi odotetaan liraglutidia, jota jo käytetään pistoksina diabeteksen hoitoon. Se hidastaa vatsalaukun tyhjentymistä ja lisää kylläisyyttä. Tulossa on myös keskushermostoon vaikuttava naltreksonin ja bupropionin yhdistelmä. Naltreksonilla hoidetaan myös alkoholiriippuvuutta ja bupropionilla nikotiiniriippuvuutta sekä masennusta. Lääkkeet yhdistetään ruokavalioon ja liikuntaan.

Asiantuntija: professori Kirsi Pietiläinen, Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksikkö. Lähteet: Pietiläinen ym. (toim.): Lihavuus (Duodecim 2015),  thl.fi, Suomen Lääkärilehti, Terveyskirjasto, Journal of the American College of Cardiology, Annals of Internal Medicine.

Teksti Virpi Peura

Julkaistu: 19.9.2017