Apu

Suuri osa Suomen energiasta tulee Venäjältä, mutta napanuoran katkaisu voi olla yllättävän helppoa – bensan hinta tosin voi nousta

Suuri osa Suomen energiasta tulee Venäjältä, mutta napanuoran katkaisu voi olla yllättävän helppoa – bensan hinta tosin voi nousta
Suuren osan Venäjän-tuonnista voi korvata tuomalla energiaa muualta maailmalta, tosin ehkä kovemmalla hinnalla. Puuhakkeen tuontia taas voi korvata kotimaisilla lähteillä.
Julkaistu: 2.3.2022

Venäjä on ollut Suomen tärkein yksittäinen energiantuoja. Mitä seuraa, kun sota, pakotteet, vastapakotteet ja yritysten omat päätökset kuihduttavat tämän energiakaupan?

Vaikutus voi lopulta olla yllättävänkin pieni. Tosin tankkaajan kannattaa varautua entisestään nousevaan polttoaineen hintaan.

Energiateollisuuden energiantuotannosta vastaava johtaja Jari Kostama kertoo, että Suomi on tuonut energiaa Venäjältä lähinnä taloudellisista syistä. Toisin sanoen naapurimaasta on ollut helppo tuoda öljyä, kivihiiltä, maakaasua ja puuta ja hinnat ovat olleet suhteellisen halvat.

– Energiantuontiin on ollut ihan ymmärrettäviä syitä.

Suuren osan tuonnista voi korvata tuomalla energiaa muualta maailmalta, tosin ehkä kovemmalla hinnalla. Puuhakkeen tuontia taas voi korvata kotimaisilla lähteillä.

Kivihiilen ja tuontisähkön merkitys vähenee

Vuonna 2020 noin puolet Suomen kivihiilestä, 1 333 000 tonnia, tuli Venäjältä. Suomi on kuitenkin luopumassa kivihiilestä tällä vuosikymmenellä, käytännössä ehkä jo lähivuosina. Kaukolämmön ja sähkön tuotannossa kivihiiltä käytetään nykyään takavuosia selvästi vähemmän. Tarvittaessa kivihiiltä saa ostettua maailmanmarkkinoilta.

Viime vuonna sähköä tuli Venäjältä noin kymmenesosa Suomen koko kulutuksesta. Suomi vei saman verran sähköä Viroon. Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto ja tuulivoiman lisääntyminen tekevät Suomesta lähivuosina sähkön suhteen omavaraisen.

– Sähköntuonnin merkitys Venäjältä on pienentynyt koko ajan, Kostama kertoo.

Ydinvoimaloista Loviisa on käyttänyt venäläistä ydinpolttoainetta, mutta sitä pitäisi olla varastossa parinkin vuoden käyttöön. Ydinpolttoainetta voi hankkia muualtakin kuin Venäjältä.

Puutakin Suomeen tulee itänaapurista, sekä metsäteollisuudelle että hakkeena energiaksi poltettavaksi. Jos tämä tuonti katkeaa, paikallisia ongelmia voi syntyä, Kostaman mukaan nämä kuitenkin ovat ratkaistavissa.

Öljyn hinta nousee, kallistuuko bensa?

Suomelle tärkein Venäjän-tuote on ollut raakaöljy. Vuonna 2020 öljyä tuotiin 11 509 000 tonnia, kaksi kolmasosaa kaikesta Suomeen tuodusta öljystä. Suurin osa tästä öljystä meni jalostettavaksi Suomen ainoalle jalostamolle Nesteen Porvoon jalostamoon.

Apu kysyi Nesteeltä, miten tilanne vaikuttaa jalostamon toimintaan, seuraako siitä esimerkiksi polttoaineen toimitusvaikeuksia kuluttajille tai hinnannousua.

Neste julkaisi tiistaina aiheesta lyhyen tiedotteen sivuillaan. Avun kysymyksiin Nesteestä ei haluttu vastata.

Tiedotteessaan Neste kertoo korvanneensa suurimman osan venäläisen raakaöljyn hankinnastaan muilla raakaöljylaaduilla, kuten Pohjanmeren öljyllä. Tiedotteen mukaan Nesteen jalostamot toimivat normaalisti ja yhtiö pyrkii turvaamaan tuotteidensa toimitukset.

"Kun kysyntä pysyy ennallaan ja tuotanto supistuu, hinta nousee. Venäjä on ollut suuri öljyntuottaja maailmanmarkkinoilla."
Jari Kostama

Mutta nouseeko polttoaineen hinta vielä lisää nykyisestä?

– Vaikea sanoa. Yleinen sääntö kyllä on, että kun kysyntä pysyy ennallaan ja tuotanto supistuu, hinta nousee. Venäjä on ollut suuri öljyntuottaja maailmanmarkkinoilla.

Öljyn hinta maailmanmarkkinoilla on kohonnut koko alkuvuoden. Venäjän hyökkäyksen jälkeen hinnan nousu jyrkkeni entisestään. Maailmanmarkkinahinta valuu yleensä suoraan polttoaineiden hintoihin. Bensa-asemalla käydessä kannattaa varautua entistä korkeampiin hintoihin.

Eurooppa on kiinni kaasussa

Euroopan kannalta vielä raakaöljyä tärkeämpi tuontituote on venäläinen maakaasu. Suomessa maakaasun merkitys on pieni, hyvin harva koti lämpiää maakaasulla, eikä sitä käytetä yleisesti ruoanlaitossakaan. Teollisuudessa kaasua tarvitaan ja siellä sen korvaaminen voi tuottaa hankaluuksia.

Keski-Euroopassa kaasuriippuvuus on aivan toisella tasolla, paikoin liki puolet kotitalouksista on maakaasun varassa. Kaasu vieläpä saapuu putkia pitkin Venäjältä, minkä vuoksi toimitusvaikeudet tai pakotteet tuntuvat välittömästi.

– Onneksi siellä on jo kevät, eikä olla esimerkiksi lokakuussa. Kesää kohti lämmitysenergian tarve vähenee. Ja vaikka Euroopan kaasuvarastot ovat matalalla, ne auttavat ainakin tämän kevään ohi, Kostama sanoo.

Sota irrottaa Eurooppaa fossiilisista

Kostama arvioi, että kriisi vauhdittaa Euroopan ja ehkä muunkin maailman vihreää siirtymää, siis fossiilisten korvaamista uusiutuvilla ja päästöttömillä energianlähteillä.

– Huoltovarmuuden vuoksi voidaan tehdä hätätilan selvittämiseksi temppuja, jotka mahdollisesti hidastavat siirtymää hetkellisesti. Mutta pitkällä aikavälillä varmasti siirrytään uusiutuviin, paikallisiin ja päästöttömiin energiamuotoihin, sillä se vähentää myös riippuvuutta muista maista.

1 kommentti