Apu

Metsä työllistää 60 000 suomalaista – Miten metsätalous on muokannut Suomen sellaiseksi kuin se on? – 9 kysymystä

Metsä työllistää 60 000 suomalaista – Miten metsätalous on muokannut Suomen sellaiseksi kuin se on? – 9 kysymystä
Metsät peittävät Suomen pinta-alasta kolme neljäsosaa. Suomen metsämaan pinta-ala alkoi kasvaa 1960-luvulta lähtien. Vihreä pääoma on luonut vaurautta, mutta ei ilman ongelmia.
Julkaistu: 15.12.2021

1 Kuinka paljon metsää Suomessa on?

Suomen pinta-alasta on metsää noin kolme neljäsosaa, 228 000 neliökilometriä. Suomi on Euroopan metsäisin maa. Seuraavaksi metsäisin on Ruotsi, josta metsien peitossa on reilu kaksi kolmasosaa. Suomessa metsäpinta-alan katoaminen on ollut muuhun Eurooppaan verrattuna vähäistä, sillä väestötiheys on pieni ja viljelyyn sopiva maa-ala kovin rajallinen.

2 Paljonko metsästä on suojeltua?

Vuoden 2019 alussa suojeltua metsää oli noin 2,9 miljoonaa hehtaaria, 13 prosenttia metsistä. Näistä suojelualueilla on 2,4 miljoonaa hehtaaria ja talousmetsissä monimuotoisuuden suojelu- kohteina noin puoli miljoonaa hehtaaria.

Suojellut metsät jakautuvat Suomessa erittäin epätasaisesti. Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella on neljä viidesosaa kaikista suojelumetsistä, 2,3 miljoonaa hehtaaria. Etelässä suojeltua metsää on 600 000 hehtaaria. Pohjoisen metsistä suojelussa on noin 20 prosenttia, etelässä vain viisi prosenttia.

Kaikki suojeltu metsäala ei ole hyvin kasvavaa metsää. Suojelualueista metsätalouden kannalta joko heikkotuottoista tai arvotonta on noin 40 prosenttia. Hyvin kasvavaa metsää, jossa metsätalous kannattaa, kutsutaan tilastoinnissa metsämaaksi. Metsämaasta on Suomessa suojeltu noin kahdeksan prosenttia.

3 Miten paljon metsää hakataan?

Vuonna 2020 kaadettiin Suomessa noin 69 miljoonaa kuutiota puuta. Niin sanottuja uudistus- tai päätehakkuita tehtiin 160 000 hehtaarilla. Vuosittain kaadetaan noin 1–1,5 prosenttia Suomen talousmetsistä. Suurin osa, 85 prosenttia, on avohakkuuta.

4 Kuinka paljon ihmisiä metsätalous työllistää?

Koko metsäsektori työllistää Suomessa noin 60 000 ihmistä. Näistä kolmannes työskentelee metsätaloudessa, toinen kolmannes massa- ja paperiteollisuudessa ja viimeinen kolmasosa puutuoteteollisuudessa. Alan työntekijämäärä on laskenut, sillä vielä vuonna 2010 työntekijöitä oli vähän vajaa 70 000. Jos alan työllistämiin ihmisiin laskee mukaan välillisesti työllistyvät, metsien hyödyntämisestä elää noin 140  000 suomalaista.

5 Vieläkö Suomi elää puusta?

Metsäteollisuuden tuotteet ovat olleet koko itsenäisyyden ajan yksi Suomen ulkomaankaupan peruskivistä. Näin on edelleen, vaikka vuonna 2020 kemianteollisuuden tuotteita vietiin aavistuksen enemmän kuin metsäteollisuuden. Metsäteollisuuden viennin arvo oli viime vuonna yli kymmenen miljardia euroa. Se oli vajaa viidennes koko maan tavaraviennistä.

Metsäteollisuuden tuotteiden osuus koko viennistä on 2000-luvun puolivälistä tuon viidenneksen tienoilla, hieman toki vuosittain vaihdellen. Viennin arvosta yli puolet, 5,7 miljardia euroa, tulee paperin ja kartongin kaupasta.

Suurin osa Suomen metsistä valmistettavista tuotteista menee vientiin. Kartongista ulkomaille viedään 97 prosenttia, paperista 94 prosenttia ja sellustakin puolet.

6 Hakataanko Suomen metsiä kestävästi?

Paljon riippuu siitä, miten kestävyys määritellään. Jos tarkastellaan metsän puumäärää, hakkuut ovat kestäviä, sillä puuta kasvaa selvästi enemmän kuin sitä hakataan. Luonnonvarakeskus Luke arvioi, että puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumäärä olisi noin 80 miljoonaa kuutiota vuodessa, siis noin 10 miljoonaa kuutiota viime vuotista suurempi.

Toisaalta ympäristöjärjestöt ja osa asiantuntijoista on sitä mieltä, etteivät hakkuut nykyäänkään ole kestäviä metsäluonnon kannalta. Suomen metsien lajeista yli 800 on nykyään uhanalaisia. Myös metsätyypeistä suuri osa on uhanalaisia. Tällä vuosituhannella yhä useampi metsälaji on uhanalaistunut.

Metsien talouskäytöllä on tähän vaikutuksensa: vähälajinen ja paljon hoidettu talousmetsä tuottaa kyllä puuta, mutta ei ole elinympäristönä monipuolinen. Myös lahopuuta on talousmetsässä paljon vähemmän kuin luonnontilaisessa metsässä. Tämä vähentää lajikirjoa.

7 Miksi metsää on nyt enemmän?

Suomen metsien tilaa, varsinkin talousmetsien, on seurattu viime vuosisadan alkupuolelta systemaattisesti. 1960-luvulta lähtien metsämaan pinta-ala kasvoi ja pian kasvuun kääntyi myös puuston tilavuus.

Pääselitys oli sotien jälkeen käynnistynyt soiden ojittaminen. Näin pyrittiin saamaan soita puuntuotantoon. Osin näin kävikin, mutta osin tuloksena oli heikosti tuottavaa metsää. Samalla myös suomalaiselle suoluonnolle aiheutui suurta tuhoa. Myös ojitettujen soiden vesistö- ja ilmastopäästöt ovat ongelmallisia.

Kaikkineen soita ojitettiin metsätalouskäyttöön arviolta viisi miljoonaa hehtaaria. Rajuinta ojitus oli 1960-luvun lopussa. Ojitettuja alueita on ennallistettu noin 30 000 hehtaaria.

8 Miten metsä on muuttunut?

Suomalainen metsä on nykyään nuorempaa kuin aiemmin. 1900-luvun puolivälissä Etelä- Suomessa liki 60 prosenttia metsämaasta oli 41–80-vuotiasta metsää, nyt yleisin ikäluokka on korkeintaan 40-vuotias puusto. Tuoreimmassa, vuonna 2016 julkaistussa inventoinnissa tätä ikäluokkaa oli Etelä-Suomessa hieman yli 40 prosenttia, 41–80-vuotiasta metsää alle 40 prosenttia. Tätä iäkkäämpää puustoa oli etelässä noin viidennes 1900-luvun puolivälissä, nyt hieman vähemmän. Vanha metsä on siis ollut harvinaista Etelä-Suomessa jo pitkään.

Toisin on Pohjois-Suomessa. Vielä viime vuosisadan puolivälissä noin 45 prosenttia metsästä oli vähintään 121-vuotiasta. Nyt osuus on alle 20 prosenttia. Pohjois-Suomen metsistäkin yli 60 prosenttia on nykyään korkeintaan 80-vuotiasta.

Toinen suuri metsän muutos on männyn yleistyminen. 1960-luvun lopulta alkanut puuston tilavuuden lisääntyminen metsissä on ollut suureksi osaksi juuri männyn lisääntymistä. Nyt mäntyä on noin puolet kaikesta Suomen metsien puista.

9 Kuinka suuren osan päästöistä metsät sitovat?

Hiilinielulla tarkoitetaan sitä hiilidioksidimäärää, jonka metsät sitovat yhteyttämisessä ilmakehästä. Metsien nielu on tavallaan käänteinen päästö, sillä se vähentää ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia ilmakehästä.

Hiilinielu lasketaan tietyillä malleilla, joten kyseessä on ihmisen laatima arvio metsien kyvystä sitoa hiiltä. Viime vuonna Suomen metsien nielu vastasi noin 23,5 miljoonaa tonnia hiiltä. Se vastasi melko tarkkaan noin puolta kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä. Metsät siis sitoivat puolet maamme päästöistä.

Lähteet: Luonnonvarakeskus, Metsäteollisuus ry:n ja Tullin tilastot, Suoseura, MMM, Metsähallitus, WWF Suomi.

Kommentoi »