Tämä rasvainen herkku parantaa kolesteroliarvoja ja tukee painonhallintaa
Manteleissa on kuitua ja proteiinia, jotka ylläpitävät kylläisyyden tunnetta ja voivat auttaa hillitsemään mielitekoja.
Mantelit ovat perinteistä joulunaposteltavaa, mutta niitä kannattaa popsia myös loppiaisen jälkeen. Kyseessä on oikea ravintopommi, johon on pakkautunut proteiinia, kuitua, hyviä rasvahappoja sekä vitamiineja, kivennäisiä ja muita terveydelle hyödyllisiä yhdisteitä. Mantelit ovat hyvin monikäyttöisiä, ja niistä tehdään niin öljyä kuin jauhoakin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan mantelit tukevat painonhallintaa, vaikka yli puolet niistä on rasvaa. Niiden hyvälaatuinen pehmeä rasva myös kohentaa kolesteroliarvoja ja edistää siten sydänterveyttä. Päiväannos kannattaa silti pitää kohtuudessa, sillä manteleissa on enemmän energiaa kuin suklaassa. Toisaalta manteleiden kuitu ja proteiini ylläpitävät kylläisyyden tunnetta pitkään, mikä voi auttaa hillitsemään mielitekoja.
E-vitamiinin lähteenä mantelit kuuluvat kirkkaimpaan kärkeen. Rasvaliukoinen E-vitamiini toimii antioksidanttina ja vähentää haitallisia hapettumisreaktioita elimistössä. Kivennäisaineista mantelissa on erityisen runsaasti magnesiumia sekä muun muassa luustoterveydelle tarpeellista kalsiumia ja natriumin eli suolan vastavaikuttajaa kaliumia.
Vaikka mantelit muistuttavat sekä ulkonäöltään että ravintoarvoiltaan pähkinöitä, ne ovat kasvitieteellisesti luumarjan siemeniä. Tarhamantelipuu on läheistä sukua persikalle, ja se tuottaa vihreitä nukkapintaisia hedelmiä. Siemenet eli varsinaiset mantelit kypsyvät hedelmien sisässä kovan kiven suojassa.
Joulupuuron yllätys
Onnea tuovia manteleita on kätketty meillä joulupuuroon 1800-luvulta asti. Uskomuksen mukaan mantelin löytäjälle on luvassa häät tai perheenlisäystä. Tapa omaksuttiin ruotsista, mutta onnenruokia syötiin joulunaikaan jo keskiajalla. Englannissa ja ranskassa oli tuolloin tapana piilottaa kakkuun papu. Sen saajasta tuli päiväksi kuningas. Tämä perinne taas juontaa antiikin roomalaisten saturnalia-juhlaan, jonka paikalla alettiin sittemmin viettää joulua.
Karvaita yllätyksiä
Karvasmantelit sisältävät amygdaliinia, joka muuttuu elimistössä erittäin myrkylliseksi sinihapoksi kuumennuksen jälkeen. Pienet määrät niitä eivät kuitenkaan ole haitallisia. Karvasmanteli on mantelin alalaji, mutta karvaita siemeniä syntyy joskus myös tarhamantelipuihin.
Lähteet: helsinki.fi, manteli.fi, fineli.fi, wikipedia ja healtline.com
