Apu

Kuntavaalit 2021: Hoitoon kohtuullisessa ajassa, mutta miten? – 15 vuotta sorvattu sote-uudistus siirtäisi vastuun pois kuntien harteilta

Kuntavaalit 2021: Hoitoon kohtuullisessa ajassa, mutta miten? – 15 vuotta sorvattu sote-uudistus siirtäisi vastuun pois kuntien harteilta
Sote-uudistus mullistaa palvelut ja vaikuttaa kaikkeen, mitä puolueet sitten kuntalaisille lupaavatkin. Sujuva pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin on kaikkien puolueiden tavoitteena, mutta paukut saattavat alkuun mennä uuden järjestelmän pystytykseen.
Julkaistu: 29.5.2021

Kuntavaalit käydään historiallisen mullistuksen kynnyksellä. Valtakunnassa viedään parhaillaan läpi sote-uudistusta, joka siirtää vastuun sosiaali- ja terveydenhuollosta kunnilta 21 hyvinvointialueelle.

Puolueet ovatkin muotoilleet sosiaali- ja terveyspalveluja koskevia linjauksiaan poikkeuksellisessa tilanteessa.

– Kenelläkään ei ole vielä tietoa siitä, mitä kunnat tulevat tekemään tulevalla vaalikaudella. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat opetustoimen ohessa keskeisimpiä kunnan tehtäviä, ja uudistus muuttaa tilannetta dramaattisesti, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori, ikään­tymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta.

Sote-uudistusta on yritetty sorvata jo yli viisitoista vuotta. Kröger pitää nykyisen esityksen läpimenoa todennäköisenä, jos hallitus vain pysyy kasassa.

Korvatulehduspotilas voi tulevaisuudessa saada vastaanottoajan uudenlaisesta sosiaali- ja terveyskes­kuksesta. Jos sosiaali- ja terveysuudistus toteutuu, kunnat eivät vastaisuudessa järjestä näitä palveluita.

Sote-uudistus on tuomassa Suomeen hyvinvointialueet

Sote-esityksen hyvinvointialueet vastaavat pääosin nykyisiä maakuntia, mutta Uudellemaalle on räätälöity oma vastuunjakonsa. Alueille tulee itsehallinto, ja niille valitaan valtuustot suorilla vaaleilla.

Jos eduskunta saa uudistukseen liittyvät lait käsitellyksi ennen kesätaukoaan, alueiden väliaikaishallinto voisi aloittaa jo vuoden 2022 alusta. Toimintaa alettaisiin järjestellä heti, ja vuoden 2023 alussa noin 173 000 kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen työntekijää siirtyisi hyvinvointialueiden palvelukseen.

Mallissa hyvinvointialueet siis järjestävät jatkossa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut: niin sairaalat, terveyskeskukset, hammashoidon ja neuvolapalvelut kuin esimerkiksi vammaispalvelut, lastensuojelun sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut. Mukaan tulevat vielä opetustoimen puolelta koulukuraattorit ja -psykologit.

Sote-uudistuksen ideana on kaventaa alueellisia ja sosiaaliryhmien välisiä hyvinvointieroja. Esimerkiksi vähän koulutetut, pienituloiset ja syrjäseuduilla asuvat sairastavat muita enemmän. Tarkoitus on parantaa palvelujen saatavuutta sovittamalla eri tason palveluja paremmin yhteen. Alueilla on velvollisuus järjestää tarvittavat lähipalvelut.

Sote-esityksen hyvinvointialueet. Lähde: Kuntaliitto.

Apua sujuvasti ja yhdeltä luukulta?

Uudistuksen kantavat periaatteet toistuvat hallituspuolueiden kuntavaaliohjelmissa. Sosiaalidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP korostavat kukin hiukan eri ilmaisuin samaa ajatusta: kaikkien tulee saada apua mahdollisimman sujuvasti, yhdeltä luukulta ja mieluiten läheltä.

Oppositiosta kristillisdemokraatit pitää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista ”välttämättömänä ja kiireisenä”. Puolue korostaa painopisteen siirtoa perusterveydenhuoltoon ja ennalta- ehkäiseviin hyvinvointipalveluihin.

Kokoomus lähtee siitä, että ongelmat pitäisi korjata nykyjärjestelmän pohjalta, kunnissa ja niiden yhteistyönä. Sen mielestä hallituksen malli vain lisää byrokratiaa.

Myös perussuomalaiset ovat arvos­telleet uudistusta, mutta puolue ei käsittele sitä tiiviissä vaaliohjelmassa.

’’Hoitotakuu ei riitä ainoaksi kriteeriksi hoidon saatavuudelle ja etenemiselle. Pidän myös vähän naiivina ajatusta, että kun integroidaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut, kaikki sujuisi sen jälkeen hirveän ongelmattomasti.’’

Teppo Kröger, yhteiskuntapolitiikan professori, ikään­tymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja, Jyväskylän yliopisto

Riittääkö nykyinen kolmen kuukauden hoitotakuu?

Puolueet korostavat kilvan hoitoon pääsyä mutta esittävät eri määräaikoja. Tällä hetkellä terveydenhoitolaissa säädetty hoitotakuu on kolme kuukautta: siinä ajassa potilaan on päästävä kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen.

Kokoomus linjaa, että hoitoon tulee päästä kuukaudessa tai ”mieluiten nopeammin”. SDP, vasemmistoliitto ja kristilliset kannattavat viikon hoitotakuuta. Vihreiden mielestä hoitoon pitää päästä ”inhimillisessä ajassa” ja jonot purkaa.

SDP:n mukaan myös koronavirusepidemian aikana syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa on kavennettava.

Teppo Kröger huomauttaa, että vaikka hoitotakuusta on helppo puhua, se ei välttämättä tarkoita muuta kuin sitä, että asiakas pääsee ensimmäiselle vastaanotolle.

– Se ei riitä ainoaksi kriteeriksi hoidon saatavuudelle ja etenemiselle. Pidän myös vähän naiivina ajatusta, että kun integroidaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut, kaikki sujuisi sen jälkeen hirveän ongelmattomasti.

Kröger ei usko yhteensovittamisen automaattisesti parantavan resurssipulassa kärvistelevän perusterveydenhuollon tilannetta, ”pahnanpohjimmaisesta” eli sosiaalipalveluista puhumattakaan. Hänestä on riski, että erikoissairaanhoidon asema vain vahvistuu. Valtion ohjauksessa tulisikin edellyttää, etteivät perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osuudet yhteenlasketuista kustannuksista ainakaan laske.

Pitkän ajan kuluessa sote-uudistuksen tarkoitus on hillitä kustannusten kasvua, mutta siirtymävaiheesta on tulossa valtiolle isot kulut. Kröger ei pidäkään todennäköisenä, että hoitojonoja päästäisiin kovin pian merkittävästi purkamaan.

– Kyllä kaikki menee aluksi siihen, että saadaan se hallinto pystyyn ja nykyiset palvelut siirtymään.

Uusi sosiaali- ja terveyskeskus

1. Jatkossa ihmiset saisivat sosiaali- ja terveyspalvelut yhdeltä luukulta. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa olisi esimerkiksi hammaslääkärin, terveyskeskuslääkärin ja neuvolan palvelut.

2. Hyvinvointialueet ja Helsinki järjestäisivät jatkossa myös pelastustoimen. Ne voivat hoitaa myös ensihoitotehtäviä.

3. Noin 172 900 ihmistä siirtyy töihin hyvinvointialueille kunnista tai kuntayhtymistä. 14 400 ihmistä jatkaa töissä Helsingin ja 22 800 HUS-yhtymän palveluksessa. Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin jää noin 209 650 ihmisen henkilöstö.

Sote-esityksen mukaan hyvinvointialueilla on oltava ”riittävä” oma palvelutuotanto. Yksityisten ja julkisten palvelujen sopiva suhde jakaa puolueita perinteisillä linjoilla. Päävastuullisina ohjelmissa toistuvat vielä enimmäkseen kunnat, kristilliset ainoana puhuu osin jo alueista.

Kokoomus uskoo laajaan valinnanvapauteen ja haluaisi tehdä pakollisiksi palvelusetelit, joilla palvelun voi ostaa yksityiseltä tuottajalta.

Setelien käyttöä laajentaisivat sekä RKP että kristilliset, jonka mukaan alueilla on oltava laaja vapaus päättää tavasta tuottaa palvelut. Keskustakin toteaa, että palvelusetelit monipuolistavat palveluita ja ylläpitävät yrittäjyyttä.

Perussuomalaiset sanoutuu irti ”ideologioista” ja arvioisi tapauskohtaisesti, onko kunnan mielekästä tuottaa palvelu itse vai tilata markkinoilta.

Vasemmistoliitto sen sijaan korostaa julkista tuotantoa, jotta yhteiset verovarat päätyvät palveluihin eivätkä monikansallisten konsernien voittoihin. Se myös pitää kunnissa tehtyjä liiallisia ulkoistuksia riskinä ja alkaisi purkaa niitä.

Vanhustenhoitoa puolueet tukevat mitä kauneimmin sanankääntein. Kuinka moni korulause päätyy käytäntöön, jää nähtäväksi.

Arvokas vanhuus ja ihmisen kosketus

Hyvää vanhustenhoitoa puolueet tukevat ainakin kauniin sanoin.

”Mikään ei korvaa ihmisen katsetta, käden kosketusta”, kokoomus lausuu. Ohjelma mainitsee pysyvät hoitosuhteet, kodinomaisen ympäristön ja kevään ensimmäisen mustarastaan, jota vanhuksen tulisi päästä kuulemaan. Lisäksi se puhuu liikuntamahdollisuuksien ja kuntoutuksen puolesta, jotta ikäihmiset pysyvät vetreinä ja palveluja tarvitaan vähemmän.

Keskusta kertoo lähimmäisestä välittämisen olevan ”ihmisyyttä ja sivistystä” ja että vapaaehtoistyön tekijöitä tulee tukea. Se haluaa myös parantaa omaishoitajien tilannetta – kuten lähes kaikki muutkin.

”Vanhus on arvokas”, muistuttaa Liike nyt, jonka mukaan ”katse on kiinnitettävä tiukasti” ikäihmisten palveluiden saatavuuteen ja laatuun.

Kristillisdemokraateilla on hoivakoteihin oma ehdotus, ”neljän takuun malli”. Se varmistaisi vanhuksille ulkoilua, kunnon ruokaa, hygieniasta huolehtimista ja yhdessäoloa. Kristilliset haluavat myös lisätä hoitajia ympärivuorokautiseen hoitoon ja kotihoitoon.

Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon hoitajamitoituksesta säädettiin viime syksynä uusitussa vanhuspalvelulaissa. Vähimmäismäärä on nyt 0,55 per asiakas ja nousee asteittain 0,7:ään kevääseen 2023 mennessä. Se koskee sekä kuntien omia että yksityisiä palveluja.

SDP:n mukaan hoitajamitoitus on tärkeä askel, ja seuraavaksi on varmistettava kotihoidon riittävyys ja ikääntyvien toimintakykyä ylläpitävät palvelut. Vasemmistoliittokin haluaa panna hoitajamitoituksen täysimääräisesti toimeen sekä parantaa kotihoidon laatua ja saatavuutta.

Kunnan tehtäviä sote-uudistuksen jälkeen

1. Varhaiskasvatuksen, koulujen, toisen asteen opetuksen ja kirjastopalveluiden järjestämisestä tulee kunnan keskeisiä tehtäviä.

2. Kuntien pitää pohtia, miten pitäjästä saadaan elinvoimainen. Elinkeinopolitiikan tekeminen on jatkossakin kuntien kontolla.

3. Kaavoituksesta, maankäytöstä ja infrastruktuurista huolehtiminen sekä energiaratkaisut ovat olennaisia tehtäviä kunnille.

4. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on usein yli 50-vuotias mies. Osallisuuden ja lähidemokratian kehittäminen onkin keskeistä kunnille.

Teppo Kröger sanoo, että tärkeintä on palvelujen saatavuus.

– Hoitajamitoitus saattaa parantaa ympärivuorokautisen hoidon laatua, mutta koko järjestelmää se ei auta juuri lainkaan. Jos kunnat pyrkivät kompensoimaan sen aiheuttamia lisäkustannuksia vähentämällä palvelujen tarjontaa, saatavuus voi jopa vähentyä.

Kröger on erityisen huolissaan juuri vanhuksista ja vammaisista: siitä, miten vastuu esimerkiksi asumispalveluista saadaan sotessa siirrettyä ja toimivat mallit luotua ilman, että ihmiset joutuvat heittopusseiksi.

Vanhuspalvelujen laadunvalvonta toisaalta yhdistää poliittiset laidat. Kriittisesti ulkoistuksiin suhtautuva vasemmistoliitto korostaa ostopalvelujen valvontaa, mutta myös kokoomus lisäisi yllätystarkastuksia sekä yksityisiin että julkisiin hoivakoteihin.

– Tässä on tapahtunut tietty sävymuutos. Ennen hyvin pitkälti luotettiin palvelujen tuottajien omavalvontaan, mutta se usko romuttui pari vuotta sitten, Kröger sanoo.

Valvira keskeytti alkuvuodesta 2019 Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa, ja kohu nosti vanhustenhoidon epäkohdat laajemminkin julkiseen keskusteluun.

Valviran ja Aluehallintoviraston tarkastukset paljastavat Krögerin mukaan jäävuoren huippuja, mutta eivät ratkaise laajoja ongelmia pinnan alla. Palvelujen ostajan vastuu ja hankintaosaaminen korostuvat, kun esimerkiksi tehostetusta palveluasumisesta jo puolet on ulkoistettu.

Tässä sote-uudistus voi auttaa. Neuvotteluissa isojen palveluntuottajien kanssa hyvinvointialueet ovat vahvempia kuin pienet kunnat.

Yksi tavoite yhdistää puolueita: matalan kynnyksen apu perheille ja mielenterveysongelmiin.

Mihin unohtuivat sosiaalipalvelut?

Sosiaalipalvelut saavat terveyttä niukemmin tilaa vaaliohjelmissa. Yksi tavoite on kuitenkin laajasti jaettu: varhainen matalan kynnyksen apu perheille ja mielenterveysongelmiin. Sitä kannattavat niin kokoomus, vihreät, vasemmistoliitto, RKP kuin kristillisdemokraatit. Myös keskusta mainitsee perheiden palvelut ja kotiavun.

Perussuomalaisten ohjelmasta ei löydy sisällöllisiä linjauksia, vain yleinen tavoite panostaa suomalaisten hyvinvointiin.

Kristilliset, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät listaavat myös vammaisten osallisuuteen ja palveluihin liittyviä tavoitteita.

Vihreiden ja vasemmistoliiton ohjelmissa lastensuojelu, nuorisotyö, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä asunnottomien tilanne saavat laajemmin huomiota. Asunnottomuuteen puuttuu myös kokoomus, joka poistaisi ongelman seuraavan valtuustokauden aikana.

1 kommentti