Apu

Mökkeilyn ja etätyön suosio kasvussa – Yksi kipupiste joka hiertää mökkiläisten ja mökkikuntien välejä, löytyy terveydenhuollosta

Mökkeilyn ja etätyön suosio kasvussa – Yksi kipupiste joka hiertää mökkiläisten ja mökkikuntien välejä, löytyy terveydenhuollosta
Mökkeilijät tuovat kuntiin rahaa, vipinää ja rakkautta. He ovat monen maaseutukunnan elinehto. Miten yhteiselo voisi olla vielä parempaa?
Julkaistu: 13.7.2020

Yksi käy kampaajalla, toinen hankkii rautakaupasta puutavaraa, kolmas palkkaa mökkitalkkarin, neljäs menee kesäteatteriin ja viides ostaa paikallisesta kaupasta viikon ruoat ja artesaaniolutta.

Vaikka usein ajatellaan, että mökkeily on pakoa kaupungin hälystä luontoon, mökkeilijät eivät suinkaan vain kökötä itsekseen laiturinnokassa tai saunassa. Heidän mökkielinpiirinsä ulottuu paljon omaa tonttia laajemmalle. He pörräävät paikkakunnan puodeissa ja riennoissa ja huoltavat niin itseään kuin mökkiään.

Mökkeilyyn käytetään rahaa 6,2 miljardia euroa vuosittain. Summa on suuri ja monella tavalla merkittävä. Se on yksi tukiranka, joka auttaa pitämään pystyssä maaseudun kuntia, joiden toimintaa horjuttaa väen vanheneminen ja väheneminen.

– Jos mökkejä ei olisi, hyvin monessa kirkonkylässä S-marketin tilalla olisi tyhjää, kiteyttää Tapio Tervo, Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja.

Vantaalla asuva Tervo mökkeilee Hartolassa, pienessä 2 780 asukkaan kunnassa Päijät-Hämeessä. Kun mökkeilijät kesällä saapuvat, väkiluku kolminkertaistuu. Hartolassa on 2 450 mökkiä – 700 enemmän kuin vakituisia asuinkiinteistöjä.

– Tämänkaltaisessa kunnassa mökkeilijät jättävät vuosittain noin 10 miljoonaa euroa mökkikunnalleen.

Karkeasti laskettuna rahasummalla saisi palkattua sata terveyskeskuslääkäriä.

Yli 40 prosenttia mökinomistajista on 65-vuotiaita tai vanhempia. Vain 14 prosenttia mökinomistajista on alle 45-vuotiaita.

Ilman mökkeilijöitä palvelut huononisivat. Niin on jo käynytkin.

– Kun ostimme mökin 25 vuotta sitten, Hartolassa oli kaksi rautakauppaa. Nyt ei ole enää yhtään, Tervo sanoo.

Tervo joutui hakemaan Sysmästä rautakauppatuotteet mökin porrasprojektiin.

Mökinomistajien keski-ikä on korkea, 63 vuotta. Viime vuosina on huolestuttu siitä, mikä on mökkeilyn tulevaisuus. Kiinnostaako se tulevia sukupolvia?

Nyt huoli on osoittautumassa turhaksi. Mökkeily on nousussa. Mökkejä ostetaan ja vuokrataan enemmän kuin aikoihin.

Mökkeilyyn käytetty raha vuodessa

Mökkeilyyn käytetään yhteensä noin 6,2 miljardia euroa vuodessa. Sen työllisyysvaikutus on noin 60 000 työpaikkaa. Päivittäistavaroista kolmasosa hankitaan mökkipaikkakunnan kaupasta, muista tavaroista vajaa kolmasosa. Ne hankinnat työllistävät yhteensä noin 9 900 ihmistä. Luvut perustuvat tuoreimpiin, vuoden 2014 tietoihin. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön Mökkibarometri 2016

Mökkikauppa kasvussa

Maanmittauslaitoksen mukaan mökkikauppa kasvoi tammi-toukokuussa 15–17 prosenttia edellisvuodesta. Vilkastuminen alkoi jo ennen koronaepidemiaa, mutta poikkeuskevät vauhditti sitä lisää.

Toinen syy buumiin on se, että mökkien hinnat ovat laskeneet viime vuosina. Kun hinta on kohdallaan, kauppa alkaa käydä.

Mökeille pyrkivät nyt uudet ryhmät. Vuokramökkejä välittävässä Lomarenkaassa on huomattu, että varauksia tulee uusilta asiakkailta, mökki valitaan läheltä kotia, ja sinne mennään pienellä porukalla.

Suomessa on 511 900 mökkiä, ja 800 000 suomalaista kuuluu perheisiin, joilla on oma mökki. Luku on suhteessa väkilukuun yksi maailman suurimpia. Eniten mökkejä on Kuopiossa. Jo 63 kunnassa niitä on enemmän kuin vakituisia asuntoja.

Sellaisille kunnille mökkeilyn merkitys on suurin, eikä kyse ole vain rahasta. Tärkeä on myös mökkeilyn sosiaalinen puoli. Se vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja paikkakunnan vireyteen.

– Kun kuntien oma väestö vähenee ja vanhenee, vapaa-ajan asukkaat paikkaavat hiljenemistä ja sitä elämää, jota ollaan menettämässä, sanoo tutkija, projektipäällikkö Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Se on tärkeää myös mökkeilijöille. Monella on juuret mökkiseudulla. Mökkiin liittyy kotiseuturakkautta, se on osa omaa identiteettiä.

Mökkien määrä suhteessa vakituisiin asuntoihin

Eniten kesämökkejä on Kuopiossa: 10 847 kappaletta. Mikkelissä mökkejä on 10 558 ja Paraisilla 8 904. Eniten kesäasukkaita suhteessa vakiväkeen on Etelä-Savossa: 42 prosenttia. Lähde: tilastokeskus

Yksi kipupisteistä on terveydenhuolto

Mökkeilijät ja mökkikunnat ovat toisilleen tärkeitä, mutta kuten kaikissa suhteissa, tässäkin on omat kipupisteensä. Miten niitä voisi hoitaa?

Yksi kipupiste on terveydenhuolto. Kiireetöntä hoitoa saa yleisesti vain omalta terveysasemalta, mutta mökkeilijät haluaisivat päästä laboratorioon ja hammashoitoon mökkikunnissakin. Etäterveyspalvelutkin kiinnostavat.

Vuodesta 2014 alkaen jokainen suomalainen on voinut valita itse, millä kaikista julkisista terveysasemista asioi. Mökkeilijä voi siis halutessaan valita mökkikuntansa terveysaseman. Ongelma on, että valinta pitää tehdä vuodeksi kerrallaan.

– Valinnanvapautta ei ole hirveän paljon käytetty. Jos terveysasemaa voisi vaihtaa puolen vuoden välein, se voisi mahdollistaa aidomman monipaikkaisen elämän, sanoo asiaa selvittänyt erikoistutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.

Jo nyt ihmiselle voidaan tehdä hoitosuunnitelma, jonka mukaista hoitoa voi saada väliaikaisesta asuinkunnasta. Siitä mahdollisuudesta ei aina tiedetä. Tarvittaisiin selkeämpää ohjeistusta.

Kunnissa kesäasukkaat kuormittavat päivystystä. ”Ulkopuolisten” päivystyskäyntejä on 2–10 prosenttia vuosittain.

– Esimerkiksi Etelä- ja Itä-Savossa näkyy selvät piikit käynneissä kesäloma-aikaan. Toisaalta kokonaismäärää tasapainottaa se, että samaan aikaan oman alueen asukkaiden käynnit vähenevät.

Mökkeilijöiden huomioimista voisi parantaa kehittämällä päivystyksen yhteistyömalleja ja helpottamalla laskutusta kuntien ja muiden toimijoiden välillä.

Lomakiinteistöjen keskihinnat vuonna 2019

Kesämökkien hinnat ovat olleet laskussa useita vuosia. Tänä vuonna mökkikauppa on vilkastunut, ja hinnat ovat kääntyneet nousuun. Mökkien hinnat vaihtelevat reippaasti sijainnin sekä mökin kunnon ja varustelun mukaan. Usein hintapyynnössä on myyjän ”tunnelisää”. Lähde: Maanmittauslaitos, kiinteistöjen kauppahintatilasto

Entistä enemmän etätöitä mökiltä

Tulevaisuudessa yhä useampi asuu osan vuodesta muualla kuin kotonaan, ja työikäiset tekevät enemmän etätöitä mökiltä. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat elintärkeitä.

Erityisasiantuntija Taina Väre Kuntaliitosta sanoo, että langattomat yhteydet, kuten 4G-verkko, toimivat usein, kun käyttäjiä on vähän. Jos käyttäjämäärässä on piikki, nettiyhteys pätkii. Se on ongelma.

– Yritykset ja etätyötä tekevät tarvitsevat varman yhteyden. Työtä pitäisi pystyä tekemään muuallakin kuin kaupungeissa.

Kaikille mökeillä lomaileville ei riitä paristoilla toimiva radiokaan, vaan he haluavat saman viihde-, suoratoisto- ja musiikkitarjonnan kuin kaupunkikodissa.

– On selvää, että kiinteät yhteydet eivät tule rakentumaan markkinaehtoisesti harvaan asutulla maaseudulla, Väre sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan laajakaistatukiohjelmaa, joka alkaisi vuonna 2021. Aiemmin laajakaistatukeen on vaikuttanut kunnan asukasmäärä, muttei mökkeilijöiden määrä.

Jos mökkiläisetkin otettaisiin huomioon, se auttaisi Väreen mukaan hankkeiden etenemistä.

Saaristossa on myös tärkeää huolehtia, että liikkuminen onnistuu ja että lauttayhteydet säilyvät toimivina, Väre muistuttaa.

Mökkeilijän maksamissa kunnallisissa maksuissa on satojen eurojen eroja.
Paikkakunta vaikuttaa kustannuksiin. Savonlinnassa mökkeilijä maksaa 1 117€ vuodessa, Oulussa 507 €. Summat laskettiin 50m2 mökille omalla, 4 500m2 tontilla. Lähde: Omakotiliitto

Mökkitalkkareiden kysyntä kasvaa

Mökkeilijät maksavat mökkikuntaansa esimerkiksi sähkö-, jäte- ja tiemaksuja sekä 0,93–2 prosentin kiinteistöveroa. Omakotiliiton tutkimus paljasti, että suosituimpien mökkipaikkakuntien kunnalliset maksut ovat satoja euroja suurempia vuodessa.

Vapaa-ajan asukkaiden Tapio Tervon mukaan etenkin sähkönsiirtomaksut kismittävät monia.

– Siirrosta maksetaan joka päivä, vaikka olisi mökillä vain osan vuodesta. Minulla voi olla laskussa sähkön kulutusta 5 euroa ja sähkönsiirtoa 50 euroa.

Vaikka maksuja kertyy, mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajallisia. Äänioikeutta ei ole, ellei ole mökkikuntansa asukas.

Entä kaksoiskuntalaisuus? Sitä selvitettiin muutama vuosi sitten. Tulos oli: perustuslain vastaista. Yhtä aikaa ei siis voi olla sekä koti- että mökkikunnan asukas.

Monella mökkeilijällä on silti suuri halu toimia mökkikunnassaan. He osallistuvat tapahtumiin ja järjestävät niitä. Kyse voi olla kyläyhdistystoiminnasta, musiikkitilaisuuksista, myyjäisistä tai lukupiiristä.

– Iso kysymys on, miten saadaan mökkiläiset vielä paremmin mukaan kunnan ja yhdistysten toimintaan. Keinoja pitäisi kehittää, Kuntaliiton Taina Väre sanoo.

Sitäkin pitäisi parantaa, miten mökkeilijä löytää tarvitsemansa palvelut läheltä. Ostohaluja voisi nimittäin olla enemmän.

– Ongelma on, että asiakkaat eivät löydä paikallisia yrityksiä kovin helposti eivätkä tiedä, mitkä ovat luotettavia yrityksiä, tutkija Manu Rantanen kertoo.

Sitä varten Etelä-Savossa on kehitetty Mökkilaiturilla-niminen puhelinsovellus. Sen avulla saa tietoa alueen tapahtumista ja voi ottaa kantaa eri asioihin.

Tapio Tervo uskoo, että tulevaisuudessa mökkitalkkareita tarvitaan lisää, koska mökkeilijöiden keski-ikä nousee ja uusien sukupolvien mökkielämä on erilaista. Ennen mökkeilyyn on kuulunut puuhastelu, kuten pihatyöt ja rakentaminen.

– Nuoremmille mökki on nykyään usein tukikohta, josta lähdetään purjehtimaan, pyöräilemään tai retkeilemään. Kaikki eivät jaksa tehdä polttopuita itse, vaan puut ostetaan pilkottuina ja kuivattuina.

"En ole koskaan kokenut vastakkainasettelua. Suurin osa mökkikuntien asukkaista tulee toimeen mökkeilijöiden kanssa ja on iloisia työmahdollisuuksista. "
Manu Rantanen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Rikkoiko korona mökkikuntien harmonian?

Mökkeilijöiden ja mökkikuntien asukkaiden harmonia särkyi tänä keväänä. Älkää tulko tänne tartuttamaan, toistui viesti otsikoissa. Koronaepidemian aikaan etelän mökkeilijät eivät olleetkaan enää tervetulleita vieraita.

– Uskon, että se lähti liikkeelle konkreettisesta pelosta. Esimerkiksi Etelä-Savossa on paljon ikääntyvää väestöä, Manu Rantanen arvioi.

Puheet loppuivat, kun pelättyjä mökkeilijöiden tuomia tartuntoja ei raportoitu.

Koronan paljastama vastakkainasettelu kaupunkien ja maaseudun välillä ei ole uusi, pikemminkin ikivanha. Arjen kohtaamisissa se ei näy, sanoo Tapio Tervo 25 vuoden Hartolan kokemuksellaan.

– En ole koskaan kokenut vastakkainasettelua. Suurin osa mökkikuntien asukkaista tulee toimeen mökkeilijöiden kanssa ja on iloisia työmahdollisuuksista.

Manu Rantasen mukaan Suomessa mökkeilijät ovat jännitteisessä asemassa, koska he asuvat kahdella paikkakunnalla.

– Mökkiläinen on kiinnostava persoona, koska hän kuuluu yhtä aikaa kaupunkiin ja maaseudulle.

Lähteet: Hartolan kunta, Mökkibarometri 2016, Omakotiliitto, STM, Tilastokeskus ja vero.fi.

Kommentoi »