Kuntavaalien 2021 tärkein teema on kestävyys: Politiikan tutkijat katsoivat kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten kortit

Suomi äänestää keväällä kuntavaaleissa, mutta millaisissa oloissa? Se, miten puolueet pääsevät kampanjoimaan ja vaalikansa äänestämään, riippuu pitkälti siitä, onko koronavirus saatu kuriin. Merkittävä rooli on rokotteilla, jotka tulevat saataville vuodenvaihteessa.

Sekään ei ole poissuljettua, että vaaleja jouduttaisiin lykkäämään, jos pandemiatilanne pahenee. Vaalien siirtäminen edellyttäisi tosin lakimuutosta ja eduskunnan päätöstä.

– Huhtikuuhun on vielä aikaa ja toisaalta vaalijärjestelyt ovat jo pitkällä. En pidä akuuttina sellaista skenaariota, että vaaleja ei voitaisi järjestää, sanoo erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Järjestelyissä joudutaan joka tapauksessa varautumaan tautitilanteeseen. Kuntalehti kertoi marraskuun lopussa, että kunnissa esimerkiksi lisätään ennakkoäänestyspaikkoja ruuhkien välttämiseksi. Pandemia on vaikeuttanut myös vaalitoimitsijoiden rekrytointia.

Ellei ihmeitä tapahdu, keväästä tulee haastava ennen kaikkea puolueiden kampanjoinnin kannalta. Koko väestön rokottaminen saattaa kestää ensi kesään ja luottamuksen palaaminen vielä pidempään. Perinteiset vaalikahvit ja toriko­koukset jäävät ehkä tällä kertaa väliin.

– Tällaisessa tilanteessa selkeässä etulyöntiasemassa ovat ehdokkaat, jotka pystyvät kampanjoimaan verkossa joustavasti. Luonteva ja vahva sosiaalisen median näkyvyys voi antaa ennennäkemätöntä etua joillekin ehdokkaille, Karimäki sanoo.

Toisaalta kampanjoinnin aikajänne on vuosikymmenten saatossa lyhentynyt huomattavasti, ja aktiivisin vaihe tiivistyy runsaaseen kuukauteen vaalien alle, Karimäki huomauttaa.

– Aktiivinen kampanjointi alkaa oikeastaan 40 päivää ennen vaaleja, kun ehdokaslistat on jätetty.

Yli 65-vuotiaat ovat ahkeria kuntapalveluiden käyttäjiä

Perussuomalaisille kuntavaalit ovat näytön paikka

Poliitikkojen puheissa vaaleihin varautuminen on silti kuulunut jo pitkin syksyä ja alkutalvea. Puolueet tekevät kiivaasti avauksia, joilla pyritään herättelemään omia kannattajia. Vaaliohjelman ovat julkaisseet jo ainakin keskusta ja RKP.

Vaikka kuntavaaleissa äänestetään ennen kaikkea paikallisista kysymyksistä, ei niitä voi täysin erottaa valtakunnanpolitiikasta. Etenkin, kun vaalien alla eduskunnan käsittelyyn on tulossa kuntien roolia isolla tavalla mullistava sote-uudistus.

– Moni kansalainen katsoo kuntavaaleja myös hallituksen välitilinpäätöksenä ja jonkinlaisena lämpömittarina oppositiopuolueiden keskinäisistä suhteista.

Erityisesti perussuomalaiset ovat aktivoituneet ajoissa. Puolueen mainoksia on pyörinyt radiossa pitkin syksyä, ja puheenjohtaja Jussi Halla-ahon lähtö Helsingin pormestarikisaan on kerännyt runsaasti huomiota. Kannatuskyselyiden kärkeen nousseelle puolueelle kuntavaalit ovat näytön paikka. Hyvä tulos voisi kantaa aina seuraaviin eduskuntavaaleihin.

– Yhdelläkään puolueella ei ole silti varaa suureen itsetyytyväisyyteen, Karimäki huomauttaa.

Valtuutettujen määrä asukasluvun mukaan

Kokoomus ei ole erottunut edukseen

Kyselyissä mitataan tyypillisesti puolueiden kannatusta eduskuntavaaleissa, ja tuloksia peilataan edellisiin eduskuntavaaleihin. Kuntavaaleissa vaikuttavat monet seikat kuten eduskuntavaaleja alhaisempi äänestysaktiivisuus. Tuloksiin vaikuttaa merkittävästi, miten hyvin puolueet saavat äänestäjänsä liikkeelle.

Suurissa kaupungeissa asetelmaa kuumentaa pormestarikisa, joka antaa kärkiehdokkaiden puolueille selvää näkyvyyttä ja kenties jonkinlaisen etulyöntiaseman. Vaikka pormestarin valitsee valtuusto, tuo ripaus henkilövaalin henkeä säpinää vaalikentälle.

Kokoomus ei ole erottunut edukseen oppositiossa, ja puolueen kampanjointia hidastavat vaikeudet löytää ehdokas Helsingin pormestariksi.

Julkisuudessa spekuloiduista nimistä Alexander Stubb on jo kieltäytynyt, Kirsi Pihan vastausta odotellaan. Helsingin kokoomus päättää ehdokkaasta tammi–helmikuussa. Pormestarimalliin ensi vaalikaudella siirtyvässä Turussa odotetaan edelleen nykyisen kaupunginjohtajan Minna Arven päätöstä ehdokkuudesta.

– Kampanja-asennon ottaminen on mahdotonta, ennen kuin selviää, kuka on ehdokas, Karimäki sanoo.

Vihreiden suurin haaste

Vihreiden suurin haaste on tällä hetkellä Karimäen mukaan erottautuminen Marinin hallituksessa. Koronavuoden aikana vihreiden kannattajia on siirtynyt SDP:n kannattajiksi. Mitä enemmän kuntavaalien keskustelu kietoutuu sote-uudistuksen ympärille, sitä pahemmin vihreät jäävät syrjään.

Tulevan valtuustokauden aikana kuntiin kohdistuu poikkeuksellisen suuria muutoksia, tärkeimpänä loputtoman sorvaamisen kohteena ollut sote-uudistus.

Hallituksen syksyllä esittelemä malli siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelut kunnilta uusien hyvinvointialueiden – keskustan puheissa maakuntien – harteille.

Ajatuksena on keskittää palvelut yhdelle järjestäjälle niin, että kansalaiset saisivat sosiaali- ja terveyspalvelunsa samalta vastaanotolta. Alueiden on määrä aloittaa vuoden 2023 alussa.

Sote-asioiden päättäjät valitaan vastedes aluevaaleissa. Kunnan vastuulle jäävät lähinnä sivistyspalvelut eli esimerkiksi koulut, kirjastot, museot ja liikuntapalvelut. Hyvinvointialueille siirtyvät kunnan sote-palveluiden kustannukset, ja vastaavasti ne haukkaavat osan kuntien valtionosuuksista ja siivun verotuloista.

– Joillekin kunnille uudistus voi olla helpotus. Terveys- ja hyvinvointipalvelut ovat pienille kunnille haastavia, koska niissä voi tulla vastaan yllättäen suuriakin kulueriä. Voi olla vaikea tietää, millaisia terveyspalveluita ja miten paljon kuntalaiset tarvitsevat tulevalla budjettikaudella. Koulut, päiväkodit ja muut palvelut ovat helpommin ennakoitavissa, sanoo kuntatalouteen perehtynyt yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta.

Taloudellisen välirauhan vaalit

Joka tapauksessa tuleva valtuustokausi on täynnä taloudellisia haasteita, Sinervo varoittaa.

Vaalit käydään eräänlaisen taloudellisen välirauhan oloissa, sillä korona-aikaan valtio on tukenut kuntia. Todellisuudessa kuntia vaivaa rakenteellinen epätasapaino taloudellisten resurssien ja vastuiden välillä, mikä näkyy verojen korotuspaineina ja velkaantumisena, Sinervo sanoo.

Viime vuonna kuntasektori otti lainaa yh­teensä 2,5 miljardia eu­roa. Tänä vuonna Kuntaliitto arvioi koronaviruksen jättävän noin 1,9 miljardin euron loven kuntiin.

Liian monessa kunnassa taloudenpitoon suhtaudutaan lyhytjänteisesti, kun pitäisi kääntää katse pitkän aikavälin kehitykseen, Sinervo sanoo. Investointeja lykätään, korjausvelkaa kertyy ja koulut homehtuvat.

– Tärkein teema vaaleissa on kestävyys. Kuntien on ratkaistava, miten ne voivat toimia yhtä aikaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla, Sinervo sanoo.

Muuttovoitto ja -tappio jakavat kuntia

Kuntavaaleissa äänestetään paikallisista ja ihmistä lähellä olevista asioista. Ne ovat hyvin erilaisia erilaisissa kunnissa.

Suomessa on nimittäin 310 kuntaa, 630 000 asukkaan Helsingistä noin 690 asukkaan Luhankaan. Jälkimmäistä ei pidä vähätellä, Luhanka on viime vuosina ollut muuttovoittaja. Suuri suuntaus on silti kohti kaupungistumista ja Etelä-Suomen tiivistymiä. Toisin kuin julkisuudessa on toisinaan esitetty, ei koronaviruspandemia ole saanut aikaan suurta ryntäystä maaseudulle.

Pääkaupunkiseudun kuntien nettomuuttovoitto oli viime vuonna lähes 14 000 asukasta, suurin joukko ainakin puoleen vuosisataan. Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnat menettivät eniten asukkaita muualle Suomeen. Kunnista suhteessa suurimmat muuttotappiot kohtasivat viime vuonna Punkalaidun, Honkajoki ja Uurainen.

Suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa vaaleissa korostuvat eri teemat kuin syrjäseutujen tyhjenevissä kylissä, toteaa kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

– Suurissa kaupungeissa todennäköisesti näkyy konservatiivisten ja liberaalien arvojen välinen keskustelu, Airaksinen sanoo.

– Perussuomalaiset korostavat kaupunkilaisten turvallisuutta ja esimerkiksi vihreät kestävän kehityksen tavoitteita, Airaksinen sanoo. Esimerkiksi keskustelu joukkoliikenteestä kääntyy helposti keskusteluksi yksilön vapaudesta valita ja vastuusta ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kasvukeskuksissa olennaista on myös asuntopolitiikka, vaikka se jää usein vaaliteemana vähälle huomiolle. Aihe on niin monimutkainen ja prosessit maankäytön suunnittelusta rakentamiseen niin pitkiä, ettei tuloksia välttämättä nähdä yhden valtuustokauden aikana.

– Helposti keskustelu jää yleiselle tasolle, lähinnä kannetaan huolta, että on monenlaisia asuntoja tarpeeksi tarjolla. Enemmänkin voisi puhua siitä, mikä on puolueiden asuntopoliittinen visio, Airaksinen sanoo.

Keskusta vastaan perussuomalaiset

Sen sijaan tyhjenevissä maaseudun kunnissa tärkein kysymys on, mitä väestökehitykselle voidaan tehdä. Miten turvataan palvelut ja liikkuminen siellä, missä ei ole joukkoja liikuteltavana? Ne ovat perinteisesti keskustan ydinteemoja.

– Oman tuntumani on, että harvaan asutuilla seuduilla keskusta on aikamoisessa kamppailussa perussuomalaisten kanssa. Keskusta on nyt istunut kahdessa peräkkäisessä hallituksessa, ja perussuomalaiset hakee uusia kannattajia niihin hallituksiin pettyneiden kuntalaisten joukosta, Airaksinen arvioi.

Sote-uudistus saattaa antaa pienille, väestöltään kutistuville ja ikääntyville kunnille hieman lisäaikaa, kun osa kaikkein raskaimmista tehtävistä siirtyy pois kunnan harteilta. Muuttoliikkeen suunnan kääntäminen on silti kiinni itse kunnista.

– Kuntapäättäjillä on keinoja luoda mahdollisimman hyvät edellytykset yritystoiminnalle, työpaikkojen luomiselle ja hyvinvoinnille, Airaksinen sanoo.

Hän ottaa esimerkin Lapista. Siellä Inarin kunta on onnistuneesti tuotteistanut tyhjyyden, kylmyyden ja pimeyden matkailuvaltiksi.

– Pitäisi miettiä, miksi joku tulisi meidän kuntaamme, ja luoda siihen mahdollisuuksia. Kunnan pitää osoittaa ihmiselle, että tämä on se paikka, jossa kannattaa elää.