Apu

Näin puolueet kitkisivät koulukiusaamisen – Puheissa jakolinja kovien ja pehmeiden keinojen välillä – Käytännön ratkaisujen tarjonta heikkoa

Näin puolueet kitkisivät koulukiusaamisen – Puheissa jakolinja kovien ja pehmeiden keinojen välillä – Käytännön ratkaisujen tarjonta heikkoa
Kaksi asiaa nousee vahvasti esiin puolueiden koulutusta koskevissa kuntavaalitavoitteissa: huoli oppimistuloksista ja turvallinen koulu. Jakolinjat taas löytyvät ratkaisuista. Koulutusta käsittelevä artikkeli on ensimmäinen osa Avun kuntavaaleja käsittelevää juttusarjaa.
Julkaistu: 25.5.2021

Huoli koulutuksen hiipuvasta tasa-arvosta näkyy puolueiden kuntavaalitavoitteissa.

Oppimistulokset ovat erkaantuneet, ja kotitausta näkyy osaamisessa aiempaa enemmän. Samalla suomalaisnuoret ovat pudonneet Pisa-vertailujen kärjestä.

Puolueet jakavat tavoitteen laadukkaasta opetuksesta, joskin esittävät osin eri ratkaisuja.

Myös linjausten perusteellisuudessa on eroja. Laajimmin tavoitteitaan esittelevät vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit, kun taas perussuomalaisten tiivis ohjelma kuittaa aihepiirin lähinnä työrauhaa ja turvallisuutta käsittelevällä kappaleella.

Sosialidemokraattien mukaan ryhmäkoot on pidettävä riittävän pieninä ja henkilöstön määrä riittävän suurena. Vasemmistoliitto, vihreät, kristilliset ja RKP korostavat lisäksi moniammatillista yhteistyötä sekä oppilashuoltoa: psykologeja, kuraattoreja ja opinto-ohjaajia.

Keskusta haluaa ”päättäväisesti kaventaa” oppimiseroja kaupunginosien tai kuntien välillä, ja kristillisdemokraatit vaatii ”reipasta ryhtiliikettä” opetuksen laadun parantamiseksi. Kristilliset säätäisivät opettajamitoituksesta lailla.

Kokoomus haluaa tulokset takaisin nousuun, heikoimmin pärjäävät ”mukaan kelkkaan” ja toisaalta huomiota yksilölliselle lahjakkuudelle. Puolue esittää lisää viikkotunteja, jotta valinnaisaineita olisi tarjota enemmän.

Mikä oikeasti auttaa koulukiusaamiseen? Sitä selvitetään nyt Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa Karvissa. Kiusaamisen lisäksi myös koulupudokkuus on ongelma suomalaisissa kouluissa: jopa 4 000:lla yläkoululaisella on jatkuvasti poissaoloja koulusta.

Oppimistulosten eriytymiseen on jo tartuttu

Tavoitteissa toistuvat määrät: tunnit, opettajat ja riittävä tuki. Yksikön johtaja Hannele Seppälä Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta Karvista nostaa esiin vielä yhden keskeisen seikan: opetuksen laadun ja sen arvioinnin.

– Jos ajatellaan oppimisen tasa-arvoisia edellytyksiä, systemaattinen laadun kehittäminen on tärkeää, Seppälä sanoo.

Oppimistulosten eriytymiseen on valtakunnallisesti jo tartuttu. Viime vuonna alkaneen Oikeus oppia -hankkeen tavoite on kaventaa eroja, vahvistaa oppimisen tukea ja kehittää lukutaitoa.

Kansallisen tason kehittämishankkeet ovat oma asiansa. Toinen on se, millaisia päätöksiä kunnissa tehdään, Seppälä huomauttaa.

2010-luvulla laskenut syntyvyys vaikuttaa peruskoulutuksen tarpeeseen 2020-luvulla

Seitsemänvuotiaiden eli koulunsa aloittavien lasten määrän kehitys vuosina 2015–2040.

Perusopetus kuntien vastuulla

Perusopetus järjestetään käytännössä kunnissa. Kuntien olisi osattava järjestelmällisesti arvioida toimintansa laatua. Varhaiskasvatuksessa tässä on Seppälän mukaan jo edetty, mutta koulun puolella on vielä tekemistä.

– Perusopetukseen pitäisi laatia kansalliset laatutavoitteet.

Elokuussa 10 000 lasta ympäri maan aloittaa kaksivuotisen esikoulun. Kokoomus kannattaa kokeilun laajentamista kaikille. Puolue haluaisi lapset laajasti varhaiskasvatukseen opintien tasaamiseksi.

Kristillisdemokraatit taas tekisi kaksivuotisesta esiopetuksesta vapaaehtoisen oikeuden. Varhaiskasvatus ei puolueen mielestä automaattisesti takaa ekaluokkalaiselle kotihoitoa parempaa lähtötasoa.

Perussuomalaiset puolestaan erottuu muista torjumalla periaatteen, että kaikki käyvät pääsääntöisesti koulua yhdessä. Puolueen mielestä erityisoppilaiden laittaminen tavallisiin luokkiin ei edistä kenenkään oppimista.

Esimerkiksi vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit korostavat riittävää tukea erilaisille oppijoille, jotta yhteisen koulun malli toimisi.

Hannele Seppälän mukaan on tärkeä hahmottaa, että on olemassa vakavuusasteeltaan erilaisia tilanteita. Varhainen ehkäisy on tärkeää, mutta myös vakavimpiin tilanteisiin on oltava tutkitusti toimivia malleja.

Vähän käytännön keinoja kiusaamisen torjuntaan

Koulukiusaaminen on kuuma aihe, jota yksikään eduskuntapuolue ei ohita. Vain osalla on esittää sen torjumiseen konkreettisia keinoja.

Keskusta toteaa, että koulukiusaamiselle ja -väkivallalle tulee ”laittaa piste”.

Kokoomus tekisi ”kaiken tarvittavan” kiusaamisen kitkemiseksi ja puuttuisi jokaiseen tapaukseen.

Perussuomalaiset vaatii ”kovia keinoja”: rikoksista tulee tehdä ”hyssyttelyn” sijaan rikosilmoitus. Kiusaajan tulee vaihtaa koulua eikä kiusatun.

Kristillisdemokraatit esittää opettajille riittäviä mahdollisuuksia rangaista kiusaamisesta ja toisaalta tunnetaitoharjoittelua jo varhaiskasvatukseen.

SDP haluaa kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman joka kuntaan. Oikea-aikaisen puuttumisen ohella se huolehtisi poliisin, nuorisotyön, sosiaalihuollon ja koulun yhdistävästä moniammatillisesta toiminnasta.

Eri tahojen yhteistyötä vaikeissa tapauksissa esittää myös vasemmistoliitto. Puolue perää lisäksi yhdenvertaisuusosaamista, sillä vähemmistöihin kuuluvat joutuvat useammin kiusatuiksi.

Myös vihreät yhdistää turvallisen koulun moniarvoiseen kasvatukseen. Se vaatii välitöntä puuttumista rasismiin, kiusaamiseen ja syrjintään.

RKP lisäisi ”kohdennettuja resursseja” kaiken kiusaamisen kitkemiseksi.

Liike nyt, joka linjaa koulutuksesta vain tiiviisti, haluaa sekin lopun kiusaamiselle toimintaohjeilla, lainsäädännöllä ja riittävillä resursseilla.

"Kiusaamista kokeneiden on muita vaikeampaa siirtyä asteelta toiselle. Keskeistä on, miten koulu pystyy tukemaan jokaisen oppilaan hyvinvointia."
Hannele Seppälä, Karvi

Kättä pidempää päättäjille

Kaikki siis kitkisivät kiusaamisen, mutta mikä tepsii? Tunnekasvatus vai kovat rangaistukset?

Hannele Seppälän mukaan on tärkeä hahmottaa, että on olemassa vakavuusasteeltaan erilaisia tilanteita. Varhainen ehkäisy on tärkeää, mutta myös vakavimpiin tilanteisiin on oltava tutkitusti toimivia malleja.

Päättäjille on lähiaikoina luvassa kättä pidempää. Karvi alkaa juuri arvioida kiusaamista ehkäisevien menetelmien vaikuttavuutta. Hanke on osa hallitusohjelmaan kirjattua koulukiusaamisen ehkäisyn toimenpideohjelmaa. Näkökulma ei ole vain yksittäisissä tilanteissa vaan laajasti kouluhyvinvoinnin turvaamisessa.

Samassa yhteydessä Karvi arvioi niin sanottua sitouttavaa kouluyhteistyötä, jolla ehkäistään koulupudokkuutta. Opetushallitus tiedotti syksyllä 2020, että jopa noin 4 000:lla yläkoululaisella on jatkuvasti paljon poissaoloja koulusta. Myös opinnoista syrjäytymisen ehkäisy nousee eri tavoin esiin vaaliohjelmissa.

Kunnat, joissa syntyvän ikäluokan koko on alle 15 lasta

Torjuuko pidennetty oppivelvollisuus syrjäytymistä?

Toisen asteen koulutuksesta on leikattu viime vuosina kovalla kädellä. Nyt kattavia oppilaitosverkostoja ja tukea opintoihin vaaditaan eri laidoilta. Selvin ero löytyy suhtautumisesta pidennettyyn oppivelvollisuuteen.

Hallituksen linjana on taata kaikille nuorille vähintään toisen asteen tutkinto ja tehdä toisen asteen koulutuksesta maksutonta. Oppivelvollisuus laajenee ensi syksynä 18:een ikävuoteen asti.

Pidennetyn opintien takana seisovista hallituspuolueista SDP uskoo tavoitteen onnistuvan, kun nuorille tarjotaan yksilöllisiä vaihtoehtoja ja joustavaa opetusta. Vasemmistoliiton mukaan se vaatii panostuksia koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja tukeen. Puolue korostaa oppilashuoltoa sekä pääsyä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

Keskusta turvaisi koulutuksen saavutettavuutta ammattikoulujen ja lukion yhteistyöllä sekä digitalisaatiolla, RKP lisäisi resursseja sekä ammattikouluille että lukio-opetukseen. Vihreät muistuttaa myös vammaisten ja erityisnuorten mahdollisuudesta toivomaansa koulutukseen.

Oppositiopuolueista kokoomus sen sijaan katsoo, ettei oppivelvollisuushanke korjaa syrjäytymisen ongelmaa vaan syö varoja koulutuksen sisällöistä ja yksilöllisestä tuesta.

Kristilliset epäilevät, että ilman riittävää tukea pidennetty oppivelvollisuus voi lisätä epäonnistumisen kokemuksia. Puolue linjaa, että jokaisella pitää olla mahdollisuus edetä opinnoissaan omaa tahtia ja voimiensa mukaan.

"Opintojen henkilökohtaiseen suunnitteluun ei ole satsattu riittävästi. Myös oppilaitosten välistä yhteistyötä olisi tarpeen lisätä."
Hannele Seppälä, Karvi

Pystyykö koulu tukemaan oppilaan hyvinvointia?

Karvin arvioiden perusteella nimenomaan ohjaukseen tulisi panostaa, jos opinnoista syrjäytymistä halutaan ehkäistä.

– Opintojen henkilökohtaiseen suunnitteluun ei ole satsattu riittävästi. Myös oppilaitosten välistä yhteistyötä olisi tarpeen lisätä, Hannele Seppälä sanoo.

Ongelma liittyy yleisemmin kouluhyvinvointiin.

– Kiusaamista kokeneiden on muita vaikeampaa siirtyä asteelta toiselle. Keskeistä on, miten koulu pystyy tukemaan jokaisen oppilaan hyvinvointia.

Korona-ajan vauhdittama etäopetus nousee usean puolueen vaaliohjelmissa esiin.

Keskusta katsoo, että etäkoulusta saadut hyvät kokemukset pitää ottaa perusopetuksessa käyttöön ”unohtamatta lähiopetuksen sosiaalista merkitystä”. Puolue haluaa lisää virtuaalisia oppimisympäristöjä ja etäkoulun ainakin osittain mahdolliseksi esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla.

Kristillisdemokraatit näkee etäopetuksessa mahdollisuuksia kotikoulua käyvien näkökulmasta. Etä- ja digiopetus vähentäisi myös painetta lakkauttaa pieniä kouluja.

Vihreät mainitsee lyhyesti poikkeusoloista saadun opin hyödyntämisen etäopetuksen kehittämisessä.

RKP:lle lähiopetus on lähtökohta, jota etäopetus täydentää erityistapauksissa. Niin lähi- kuin etäopetuksen on oltava tasa-arvoista, RKP huomauttaa.

Koronavuoden kokemusten perusteella etäkoulun sudenkuopat piilevät juuri tasa-arvossa. Poikkeusjärjestelyjen vaikutusten arviointi osoittaa, että niin peruskoulussa kuin vielä lukiossakin huoltajien tuen merkitys on etäaikana kasvanut. Oppilaat joutuvat siis entistä eriarvoisempaan asemaan sen mukaan, saavatko kotoa tukea.

– Se on tasa-arvoisten oppimisen edellytysten kannalta vakava asia, Seppälä sanoo.

Seppälän mukaan digiratkaisuilla on hyviä puolia, ja eri tilanteissa niille voi tulla käyttöä. Silloinkin opiskelun tulee tukea kokonaisvaltaisesti lapsen tai nuoren kasvua ja kehitystä.

– Nyt tekniikka on saatu pitkälti kuntoon ja pitäisi satsata digipedagogiikan laatuun ja vuorovaikutteisuuteen. On tärkeää, ettei mennä vain osaavimpien mukaan.

Kommentoi »