Apu

Kansa maistelee, kulutus laskee: Kostein kymmenys ryystää puolet kaikesta alkoholista – Näin juot nätisti kuin keskiverto suomalainen

Kieltolain kumoamisen jälkeen suomalaiset kumosivat alkoholijuomia kiihtyvään tahtiin vuoteen 2007. Sen jälkeen alkoholin kulutus on laskenut.
Kuvat Aleksi Poutanen

Suomalainen juo kotonaan. Usein puolisonsa kanssa. Eniten olutta, mutta harvoin ruoan kanssa. Alkoholijuoma liittyy suomalaisella niihin tilanteisiin, kun arki vaihtuu vapaaksi.

Tämä tiedetään, sillä alkoholijuomien myyntiä ja käyttöä on seurattu Suomessa pitkään ja tarkasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on luodannut juomatapoja ja alkoholiasenteita Juomatapatutkimuksella vuodesta 1968 kahdeksan vuoden välein.

Valtakunnan viinatietämys on koottu kahdesti yli kahdensadan sivun paksuiseen Näin Suomi juo -tutkimukseen, edellisen kerran toissa vuonna.

Suomalaiset juovat vähemmän ja laadukkaampia juomia kuin ennen. Varsinkin nuoriso on aiempaa raittiimpaa. Piirros: Maksim Usik.

Alkoholinkäytön tarkka seuranta ei ole pelkkää uteliaisuutta. Kansanterveydestä huolehtivien viranomaisten näkökulmasta alkoholinkäyttö on terveysriski.

Kun alkoholia juo tarpeeksi – yli kolmen promillen humalaan saakka – siihen voi kuolla. Pitkäaikainen juopottelu vahingoittaa kaikkia kehon elimiä. Suurimmassa vaarassa ovat maksa ja aivot.

Tilastokeskuksen mukaan 1 683 suomalaista kuoli vuonna 2018 alkoholimyrkytykseen ja alkoholin aiheuttamiin tauteihin. Heistä kolme neljästä oli miehiä.

Kuolemien määrä on laskenut alkoholin kulutuksen mukana huippuvuoden 2007 noin 2 200 alkoholikuolemasta.

Toissa vuonna alkoholikuolemien määrä oli kuitenkin nousussa, vaikkei kulutuksessa uutta piikkiä näkynytkään.

Näitä juomia suomalaiset juovat:

Olut on ollut vuosia suosituin alkoholijuoma. Oluena suomalaiset juovat liki puolet kaikesta nauttimastaan alkoholista. Grafiikka: Juuso Koponen, lähde: THL

Eläkeläiset enemmän – nuoret vähemmän

Alkoholinkulutus kasvoi Suomessa 1990-luvun lamaa lukuunottamatta noin 75 vuotta vuoteen 2007 saakka. Sen jälkeen se on laskenut.

Juomisesta on samaan aikaan tullut tasa-arvoisempaa. 1960-luvulla miehet joivat kuusi kertaa enemmän kuin naiset. Nykyäänkin miehet juovat naisia enemmän, mutta vain kolminkertaisesti.

Etenkin eläkeikäiset naiset juovat nykyään paljon enemmän kuin saman ikäiset naiset joivat muutama vuosikymmen sitten. Nuorten alkoholinkäyttö taas on ollut laskussa tällä vuosituhannella.

Suurten linjojen alla on melkoista huojuntaa. Suuri osa suomalaisista juo hyvin vähän, jos lainkaan. Kansan eniten juova kymmenesosa kippaa karkeasti puolet kaikesta maassa käytetystä alkoholista.

Aika paljon riippuu myös siitä, missä päin maata ollaan. Olut on ykkösjuoma kaikkialla, mutta viiniä juodaan etelässä selvästi enemmän kuin muualla maassa.

Suomen viina- ja viinikunnat 100-prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna:

Kartta: Juuso Koponen, lähde: THL

Mieto linja – pieleen meni

Itsenäisen Suomen alkoholihistoria – laillinen sellainen – alkaa helposti muistettavasta 543210-numerosarjasta. Kieltolaki kumottiin 5. huhtikuuta 1932 kello 10, ja suomalaiset saivat ostaa alkoholijuomia valtion alkoholiliikkeestä, Alkosta.

Kaikki juomat olutta myöten olivat Alkon hyllyissä tai ravintoloiden tiskien takana. Alkon myöntämän niin sanotun viinakortin avulla voitiin seurata kansalaisten alkoholiostoksia.

Suuri murros tuli 1969, kun keskiolut vapautettiin. Alkon myymälöitä avattiin lisää eri puolille maata ja mietojen juomien ostoikäraja pudotettiin 21 vuodesta 18 vuoteen.

Kunta saattoi silti kieltää keskioluen myymisen alueellaan. Viimeiset kuivat kunnat sallivat keskioluen myynnin vasta 1990-luvun alussa.

Alkoholisääntelyn hölläämisen taustalla oli miedoksi linjaksi nimetty alkoholipolitiikka. Kulutusta haluttiin ohjata hinnalla ja myynnillä ensin viinasta väkeviin viineihin ja niistä mietoihin viineihin ja olueen. Alkoholi haluttiin liittää ruokailuun, ei ryyppäämiseen.

Suunnitelma meni pieleen.

Keskioluen kulutus nousi, mutta niin nousi väkevienkin juonti. Suomessa juotiin vielä 1960-luvulla vähemmän alkoholia kuin Pohjoismaissa keskimäärin. Jo 1969 Suomi ohitti kokonaiskulutuksessa Norjan ja vuonna 1974 Ruotsin.

– Jo 1970-luvulla töissä olleet kollegat ovat kertoneet, että kulutuksen ja haittojen kasvu oli hyvin suuri yllätys, jopa järkytys, THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä kertoo.

Alkoholia viikoittain juovien osuus eri-ikäisistä suomalaisista:

Ikäluokkien alkoholijuomien käytössä näkyy alkoholin juomisen tasa-arvoistuminen. Vanhimmissa ikäluokissa naiset ovat kasvaneet aikana, jolloin naisten alkoholinkäyttöä ei hyväksytty yhtä laajasti kuin nykyään. Graafi: Juuso Koponen

Tasa-arvoa ja pitkää ikää

Aivan selvää ei ole, miksi alkoholin keskikulutus nousi Suomessa 1960-luvun lopusta 1970-luvun puoliväliin mennessä noin viidestä litrasta noin yhdeksään litraan vuodessa kansalaista kohti.

Mäkelä muistuttaa, että 1960-luvun lopulla yhteiskunta oli murrostilassa. Maailmalla ja Suomessa nuoret ja naiset vapautuivat aiemmista tiukoista rooleistaan.

Suomessa kaupungistuminen oli rajuimmassa vaiheessaan. Perherakenne muuttui. Tällaisessa mullistuksessa alkoholilain höllentäminen oli yhtä paljon seuraus kuin syy.

Mäkelän mukaan ihmisten juomiseen vaikuttavatkin muutkin asiat kuin alkoholipoliittiset linjaukset ja lakimuutokset.

Varsinkin pitkissä kehityskuluissa – vaikkapa naisten tai iäkkäiden lisääntyneessä juomisessa – tarkkojen syiden ruotiminen on vaikeaa.

Naiset ovat yhteiskunnassa aivan eri tavalla tasa-arvoisia kuin muutama vuosikymmen takaperin. Iäkkäät taas elävät pidempään ja ovat parempikuntoisia ja aktiivisempia kuin aiemmin.

Näiden ihmisryhmien todellisuus on muuttunut paljon ja samalla myös alkoholinkulutus.

Suurkuluttajan ja keskivertosuomalaisen viikkokulutus annoksina:

Suomalaisten alkoholinkäyttö jakautuu hyvin epätasaisesti. Eniten juova kymmenys kansasta juo puolet kaikesta alkoholista, mikä tarkoittaa viikkotasolla hurjia annosmääriä. Keskimääräinen suomalainen juokin itseasiassa melko vähän. Graafi: Juuso Koponen, lähteet: THL, Tilastokeskus

Lama sai kulutuksen notkahtamaan

Suuri lama 1990-luvun alussa teki kulutuskäyrään kuopan. Muuten suomalaiset joivat vuosi vuodelta enemmän vuoteen 2007 saakka.

Siitä lähtien alkoholinkulutus on laskenut Suomessa. Se on viime aikojen suurin muutos suomalaisessa juomisessa.

Tuorein tilastoluku alkoholin kokonaiskulutuksesta on vuodelta 2018. Tuolloin 15 vuotta täyttänyt suomalainen joi keskimäärin 10,4 puhtaan alkoholilitran edestä vuodessa. Se on pari litraa vähemmän kuin huippuvuonna 2007.

Mistä tämä johtuu?

Pia Mäkelä kertoo, että THL:ssä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin alkoholinkulutuksen vaihteluita esimerkiksi hinnan, muiden taloudellisten tekijöiden ja vuoden 2018 lakiuudistuksen perusteella.

Hinta ja muut taloudelliset tekijät selittivät noin puolet muutoksesta. Jonkinlainen juomakulttuurinkin muutos on ollut käynnissä.

– Alkoholipolitiikan muuttamisella, vaikkapa hintaan vaikuttamalla voi antaa vauhtia kulttuurin muutokselle. Ihmisillä ei ole käytössään rajattomasti rahaa. Jos alkoholi kallistuu, vaihtoehdoista, kuten kahvittelusta tai kuntosalista tulee aiempaa houkuttelevampia, Mäkelä sanoo.

Vuosikulutus 1984–2016 muutettuna absoluuttiseksi alkoholiksi:

Suomessa juodaan viikonloppuisin. Vielä 1970-luvulla suomalaiset joivat alkoholijuomia tasaisemmin pitkin viikkoa. Esimerkiksi yhden keskioluen juominen lounaan kanssa oli tavallisempaa kuin nykyään, niin myös nykyistä pidemmät ja kosteammat työlounaat. Graafi: Juuso Koponen

Kuiva, kuivempi, nuoriso

Viime vuosikymmenellä havaittiin myös, etteivät lapset ja nuoret juo enää yhtä paljon kuin aiemmat sukupolvet.

Vuonna 1999 yhdeksäsluokkalaisista liki puolet oli juonut itsensä humalaan edellisen kuukauden aikana. Vuonna 2019 alle neljännes. Myös alle kolmikymppisten juominen on vähentynyt samana aikana.

Viimeinen suuri reivaus Suomen alkoholilinjauksissa tapahtui vuoden 2018 alussa, kun kaupat saivat luvan myydä korkeintaan 5,5-prosenttisia juomia.

Etukäteen THL arvioi tämän lisäävän alkoholinkulutusta. Julkisuudessa moni huolestunut ääni myös arveli, että kauppa alkaa myydä pelkkää vahvempaa olutta.

Näin ei käynyt. Suomen toiseksi suurimman kauppaketjun, K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tavarakaupan ja vastuullisuuden johtaja Harri Hovi kertoo, että ketjun kaikesta oluesta myydään vain kymmenesosa yli keskiolutvahvuisena.

Vapautusvuonna 2018 alkoholin kokonaiskulutus tosin nousi aavistuksen, mutta vuonna 2019 kulutus oli myyntitilastojen perusteella taas laskussa.

Useampi kuin joka kymmenes juo riskillä

13% suomalaisista juo yli riskirajojen. 7 annosta alkoholia viikossa aiheuttaa naiselle riskin alkoholihaitoista. Miesten raja on 14 annosta.
Lähde: THL

Näin juot kuin keskiverto suomalainen

Nyt noin neljä viidesosaa kaikista alkoholijuomista juodaan perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina.

Jos haluaa olla osa yhtenäiskulttuuria, voi juoda vaikkapa lasillisen viiniä siihen aikaan, kun mahdollisimman moni muu suomalainen kohottaa lasin huulilleen. Suurin mahdollisuus tähän on lauantaina iltakahdeksan ja iltayhdeksän välillä.

Aivan tavallisena arkilauantaina arviolta 840 000 suomalaista nauttii alkoholijuomia tuohon aikaan.

Olut on ykkösjuoma joka puolella maata. Viiniä juodaan eniten Uudellamaalla, jossa myytiin toissa vuonna liki

17 litraa viiniä per 15 vuotta täyttänyt asukas. Muualla maassa viinin osuus alkoholijuomista on pienempi. Poikkeus on Ahvenanmaa, joka muistuttaa juomiseltaan ja kulutustasoltaan Ruotsia.

Väkevien juomien suosio on pudonnut koko maassa. Kainuussa meni 2018 yli seitsemän litraa väkeviä 15 vuotta täyttänyttä kohti ja Satakunnassa ja Pohjois-

Savossakin yli kuusi litraa. Lapin lukema on yli yhdeksän litraa. Lapin luvuissa on kuitenkin lapinlisää, sillä norjalaiset käyvät ostamassa Suomesta halvempaa alkoholia ja janoiset turistit nostavat myyntilukuja osaltaan roimasti.

Esimerkiksi Utsjoella myytiin vuonna 2018 alkoholia niin paljon, että puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna se vastasi 67 litraa per asukas. Koska kaikki utsjokelaiset eivät ole rapajuoppoja tai hengettömiä, suurin osa juomaostoksista on nautittu rajan takana Norjassa.

Ahvenanmaan lisäksi alkoholijuomia menee selvästi keskimääräistä vähemmän Pohjanmaalla ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, mihin vaikuttaa alueen perinteisesti vahva uskonnollisuus. Myös Pohjois-Karjalassa alkoholinkulutus on muuta maata alempana. ●

Julkaistu: 23.3.2020
1 kommentti