Apu

Elämän vettä luostarissa – Valamossa valmistetaan poikkeuksellista viskiä


Heinäveden Uusi Valamo lienee maailman ainoa luostari, jossa valmistetaan viskiä. – Ei humaltumisen, vaan ilon vuoksi, Valamon juomatuotannosta vastaava Isä Andreas muistuttaa.
Kuvat Johanna Kokkola

Valamon luostarin sivurakennuksesta ei päältäpäin arvaa, millaisia salaisuuksia se pitää sisällään. Kun Isä Andreas avaa oven, ja astumme sisälle, tuoksusta ei voi erehtyä.

Täällä tehdään viskiä!

Rakennuksen perältä löytyy monimutkainen putkisto sekä huomiota herättävä, miehen korkuinen kuparinen pannu.

Kuusi vuotta sitten Valamon luostari – tai tarkemmin sen omistama yritys Valamon Viiniherman Oy – investoi 1,2 miljoonaa euroa viskin valmistuksessa tarvittavaan laitteistoon, pannuun sekä mäski- ja vierresäiliöihin.

– Oppi tuli siinä samalla, kun saksalaiset asensivat laitteiston. Mitään opintomatkoja emme tehneet. Viskin tekeminen on loppujen lopuksi aika yksinkertaista, Valamon viininvalmistuksesta vastaava Isä Andreas vakuuttaa.

Jopa 50 000 litraa viskiä vuodessa

Nyt viskitehdas on täydessä käynnissä. Aluksi viskiä tehtiin koeluontoisesti, mutta nyt ovat valmistuneet ensimmäiset laajempaan myyntiin menevät erät. Tästedes luostari tuottaa vuosittain 40 000–50 000 litraa valmista viskiä. Valamo Monastry Peated Single Malt -viski on jo lähtenyt myyntiin niihin Alkoihin, jotka ovat tilanneet viskin valikoimiinsa.

Monilla luostareilla on satoja vuosia vanhat perinteet alkoholijuomien valmistamisessa, mutta Valamossa kaikki alkoi vasta parikymmentä vuotta sitten.

Edes aikoinaan Laatokalla toimiessaan luostari ei tehnyt viiniä, sillä se ei istunut katumusluostarina toimineen Vanhan Valamon luonteeseen.

Heinäveden Uudessa Valamossa juomatuotannon käynnisti vuonna 1997 nykyään 80-vuotias Isä Andreas. Hän oli saapunut luostariin kolmisen vuotta aikaisemmin. Sitä ennen hän oli jo tehnyt pitkän uran kaupallisella alalla, muun muassa vakuutusten parissa.

Valamon viinit tehdään suomalaisista marjoista, enimmäkseen herukoista, joita kasvatetaan luostarinkin ympäristössä runsaasti.

– Yrityksen ja erehtymisen kautta olemme onnistuneet kehittämään niistä oikein hyviä, Isä Andreas sanoo, mutta ohjaa kehut viinimestari Timo Kettuselle.

Valikoimassa 15 eri juomaa viinistä giniin

Nykyään Valamon luostarissa valmistetaan kaikkiaan viittätoista eri alkoholijuomaa: erilaisia viinejä, likööreitä, giniä, kreikkalaistyylistä tsipouraa eli Valamon omaa lakkaviinaa sekä giniä, jonka raaka-aine on luostarin oma musta tee.

Alle 14-prosenttisia viinejä myydään luostarissa, monia niistä ei muualta saakaan. Vastaavasti edellisiä vahvemmat juomat menevät suoraan Alkoon. Yksi niistä on Valamon kirkkoviini, jonka alkoholipitoisuus on 15 %.

– Kun tarvitsemme ehtoollisviiniä, teen tilauksen Heinäveden Alkoon. Sieltä he välittävät tilauksen keskusvarastolle, joka tilaa meiltä tarvittavan erän ehtoollisviiniä. Valmistamme viinin ja lähetämme sen Alkon keskusvarastolle, joka toimittaa sen Heinäveden Alkoon. Sieltä tulee sitten ilmoitus, kun viini on noudettavissa, Isä Andreas selvittää.

Vaikka suomalainen alkoholibyrokratia naurattaakin, Isä Andreas ei ole menettelystä moksiskaan.

– Ei ole ollenkaan huono asia, että alkoholin myyntiä valvotaan tiukasti. Sitä paitsi Alkoa parempaa myynti- ja jakeluorganisaatiota ei olekaan.

Ajatus viskin tislaamisesta syntyi Valamossa kuusi vuotta sitten. Kun viinin tuotanto oli lähtenyt hyvään vauhtiin, Isä Andreas alkoi suunnitella kirkkaiden alkoholijuomien valmistamista.

– Euroopassa alkoi silloin suuri viskibuumi, joten oli järkevämpää siirtää katse viskin suuntaan.

Viinintuotanto tuo rahaa

Yksi tärkeä syy viskin valmistukseen on varsin maallinen: raha. Luostari saa siitä tärkeitä tuloja pyörittääkseen toimintaansa. Viinintuotannolla on ollut ratkaiseva merkitys.

– Olemme itsenäinen yhteisö, jonka pitää ansaita oma elantonsa. Meillä on paljon kuluja, mutta emme saa valtiolta apuja, Isä Andreas muistuttaa.

Andreas näkee viskissä suuria mahdollisuuksia: erityisesti idän suunnassa, Aasiassa ja Venäjällä, on ilmennyt kiinnostusta juomaa kohtaan.

– Keskustelemme tuotannon laajentamisesta. Jos tilaa tarvitaan enemmän, saamme sitä tänne Valamoon. Luostarillamme on 800 vuotta vanha brändi – Valamon nimissä tuotteita ei voi tehdä muualla.

Valamon Viiniherman tekee silti yhteistyötä viiniä ja giniä valmistavan ilomantsilaisen Hermannin Viinitilan kanssa. Lisäksi Valamon omaa olutta pannaan Akaalla Hopping Brewstersin panimossa.

Viski on kotoisin Britteinsaarilta. Juoma kehitettiin todennäköisesti Skotlannissa tai Irlannissa jo satoja vuosia sitten. Sana viski tulee gaelin kielen sanasta uisge beatha, mikä tarkoittaa elämän vettä.

Uusi Valamo on tiettävästi maailman ainoa viskiä valmistava luostari, kun taas esimerkiksi giniä tehdään lähes kaikkialla.

Tiettävästi Valamo on maailman ainoa luostari, jossa tehdään viskiä.

Viskin raaka-aineet ovat yksinkertaiset: ohraa, vettä ja hiivaa. Vesi tulee suoraan luostarin omasta porakaivosta. Ohramallas kasvatetaan Keski-Suomessa ja Hämeessä.

Aluksi ohra mallastetaan eli sitä idätetään muutaman päivän ajan, jolloin viljan tärkkelys muuttuu sokeriksi.

– Tässä vaiheessa maltaat lähtevät käymään ulkomailla: ne kuivataan Belgiassa, siellä sijaitsee tarpeisiimme nähden riittävän iso savustamo. Kuivausvaiheessa maltaisiin tarttuu viskin maun kannalta oleellinen savu.

Savustetut maltaat palaavat Valamoon ja sekoitetaan mäskisäiliöissä veteen, jolloin sokeri liukenee. Syntyneestä vierteestä suodatetaan kiinteä mäski pois. Vierre siirretään hiivan kanssa tankkeihin, joissa käymisprosessi käynnistyy. Kuparipannussa vierteestä tislataan tislettä, joka sisältää noin 63 prosenttia alkoholia.

Kirkkoviini antaa viskille värin

Viikoittain valmistuu 1–2 tuhannen litran kanisterillista tislettä, joka siirretään tammitynnyreihin kypsymään. Osa alkoholista haihtuu, ja pulloihin päätyy 55-prosenttista viskiä.

– Useissa tynnyreissä on aiemmin valmistettu kirkkoviiniä, mikä antaa juomaan hyvän, tumman värin, Isä Andreas kertoo.

Tislettä saa kutsua viskiksi, kun se on kypsynyt tynnyrissä kolmen vuoden ja yhden päivän ajan. Kypsymistä ja kehittymistä seurataan tasaiseen tahtiin. Jo tislettä voi maistella, mutta valmista tavaraa viski alkaa olla kuuden vuoden iässä.

– 8–10-vuotias viski on jo varmasti hyvää.

Pannuissa valmistuu viikoittain 1 000–2 000 litraa tislettä, jota kypsytetään tammitynnyreissä viskiksi vuosien ajan.

Toiset tynnyrit ovat valmiita nopeammin kuin toiset. Jokaisesta erästä valitaan ”helmet” pidempää kypsytystä varten. Tänä vuonna myytävänä on jo viisi vuotta kypsynyttä Valamon viskiä.

Valamon kellari on täynnä isompia ja pienempiä tynnyreitä. Monet niistä ovat yksityisten ihmisten ostamia. Isä Andreas kertoo, että tyypillinen omistaja on muutaman aikuisen miehen porukka.

– Viskiharrastajaan pätee sama kuin itse viskiinkin: se vaatii kypsymistä. Kiinnostus juomaan ja sen tutkimiseen kasvaa iän myötä.

Isä Andreas kertoo itse harrastaneensa viskejä jo vuosikymmeniä sitten, mutta työnsä vuoksi hän aloitti opiskelun nyt uudelleen.

– Aina uusia viskejä kohdatessani koetan haistella ja maistella oppiakseni niistä lisää.

Miksi luostarissa valmistetaan alkoholia?

Ulkopuoliset ihmettelevät usein, miten Jumala ja humala sopivat yhteen. Miten hengenmiehet ja -naiset voivat nauttia alkoholia – ja miksi sitä jopa valmistetaan luostarissa?

– Luostareissa on kautta aikojen tehty olutta, viiniä ja väkevämpiäkin juomia. Siitä on saatu tuloja. Viini myös kuuluu oleellisesti liturgiaan. Ilman viiniä ei ole ehtoollista – on se sitten alkoholillista tai alkoholitonta. Viini on ilon juoma, ei sitä pidä juoda humalan vuoksi, Isä Andreas sanoo.

Minkäänlaista negatiivista palautetta luostari ei ole alkoholitehtailustaan saanut. Päinvastoin, laadukkaat juomat ovat houkutelleet sinne ehkä jopa lisää asiakkaita.

Isä Andreas ei ole kuullut minkäänlaista negatiivista palautetta Valamon luostarin viskituotannosta. – Se saattaa jopa houkutella tänne uusia kävijöitä.

Viskit ja viinit ovat luostarille silti toissijainen tehtävä. Valamossakin tärkeintä on palvella Jumalaa.

Kun nousemme viskikellarista päivänvaloon, Isä Andreas varoo joutumasta kuvaan yhdessä rekvisiitaksi täytetyn viskilasin ja luostarin pääkirkon kanssa.

Lasissa on tilkka meripihkan väristä ja voimakkaasti tuoksuvaa nestettä. Pehmeässä maussa vivahtavat hunaja ja savu, mikä tuo mieleen tuohuksen. Jo vähäinen kulaus nostaa lämmön iholle.

Ihan selvästi elämän vettä.

Julkaistu: 30.10.2019