Kahvittelu voi ehkäistä lihomista ja magnesium muistisairauksia – Tutkimus

Kahvilla kiloja vastaan

Kofeiini voi hillitä lihomista ja rasvan kertymistä, tuore tutkimus osoittaa. Tämä taas saattaa selittää, miksi kahvinjuonti näyttää pienentävän tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin geenimuotoja, jotka liittyvät kofeiinin hitaaseen käsittelyyn elimistössä. Tällöin kofeiinitaso pysyy pidempään korkeana. Tulosten perusteella painoindeksi oli keskimäärin matalampi henkilöillä, joilla oli tällainen geenimuoto. Myös heidän rasvaprosenttinsa oli alhaisempi ja riski sairastua tyypin 2 diabetekseen vähäisempi.

Analyysi osoitti, että diabetesriskin pieneneminen johtui suureksi osasi alhaisemmasta painosta. Kofeiinin tiedetään kiihdyttävän aineenvaihduntaa ja lisäävän energiankulutusta, mikä voi hillitä painonnousua. Kofeiini voi myös lisätä kylläisyyden tunnetta.

Lähde: BMJ Medicine

Magnesium voi estää aivojen kutistumista

Paljon magnesiumia sisältävä ruokavalio saattaa ylläpitää aivojen terveyttä ja hidastaa muistisairauksien kehittymistä. Brittitutkimuksen perusteella yli 550 milligrammaa magnesiumia ruoastaan päivittäin saavien aivot kutistuivat iän myötä vähemmän kuin samanikäisten, joiden ruokavaliossa oli magnesiumia normaalimäärä eli noin 350 mg.

Runsaasti magnesiumia saavien aivojen valkeassa aineessa oli myös vähemmän muutoksia, jotka on yhdistetty tiedollisiin taitoihin ja toimintoihin. Tuloksissa saatiin myös viitteitä siitä, että muutokset magnesiumin saannissa vaikuttivat aivojen terveyteen. Yhteys oli voimakkaampi naisilla, etenkin menopaussin jälkeen.

Tutkimuksessa oli mukana 6  000 brittiä, jotka olivat 40–73-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Aivoterveyteen ovat kuitenkin voineet vaikuttaa monet muutkin tekijät, minkä vuoksi tarvitaan lisätutkimuksia. Magnesiumin saantisuositus on noin 300–400 milligrammaa päivässä. Suomalaiset saavat sitä eniten viljavalmisteista, kasviksista sekä kahvista, mineraalivedestä ja maitovalmisteista. Magnesiumin puutos on hyvin harvinaista.

Lähde: European Journal of Nutrition

Työttömillä vähemmän koronarokotuksia

Etenkin vakavan koronataudin riskiryhmäläisten kannattaisi rokotuttaa itsensä tautia vastaan, mutta läheskään kaikki heistä eivät niin tee. Helsingin yliopiston ja THL:n yhteistutkimuksessa kartoitettiin lähes 3 000 taustamuuttujan yhteyksiä ensimmäiseen koronarokotukseen koko Suomen 30–80-vuotiaassa väestössä.

Rokottomattomuuteen liittyi eniten työtulojen puuttuminen koronaepidemiaa edeltävän vuoden aikana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työttömyyttä tai työkyvyttömyyseläkettä. Rokotus jäi useammin väliin myös mielenterveyspotilailta, päihdeongelmaisilta sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla. Lisäksi rokottomattomuutta lisäsi lähisukulaisen, etenkin äidin rokottamattomuus. Tutkijat myös kehittivät koneoppimisen avulla mallin, joka pystyy ennustamaan, ketkä todennäköisimmin eivät ota rokotetta.

Lähde: Nature Human Behaviour