Image

Ihmisoikeustaistelija Martti Koskenniemi: ”Olen aina ollut ihmisoikeuksien kriitikko”

Ihmisoikeustaistelija Martti Koskenniemi: ”Olen aina ollut ihmisoikeuksien kriitikko”
Professori Martti Koskenniemen mukaan on oikeudenmukaisuuden kannalta ongelmallista, että tänä päivänä kaikki poliittiset arvot pyritään kuvaamaan niitä edustavien ihmisten oikeuksina. Imagen Sankarit-juttusarjassa ilmestynyt haastattelu on uusinta toukokuulta 2017.
Julkaistu: 17.5.2017
Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on sankari siksi, että hän ja professorikollega Martin Scheinin ovat puhuneet ahkerasti kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja perustuslain puolesta näinä aikoina, kun jotkut niitä kehtaavat kyseenalaistaa.
Koskenniemi on toista mieltä.
”Ennen kaikkea olen aina ollut ihmisoikeuksien kriitikko”, Koskenniemi sanoo työhuoneessaan Helsingin yliopistossa.
”Tämä ihmisoikeusaatemaailma on juridisoinut poliittista keskustelua, kun kaikki poliittiset arvot pyritään kuvaamaan niitä arvoja edustavien ihmisten oikeuksina. Se on minusta oikeudenmukaisuuden kannalta haitallista.”
Toisin sanoen: oikeuksien poliittisuus pitäisi osata tunnistaa, kun niihin vetoaa.

Oikeuksien toteuttamisesta tuli tyhjänpuhumista

1970-luvulla angloamerikkalaisesta maailmasta nousi slogan taking rights seriously.
Liikehdinnän ajatuksena oli, että enää ei ajeta etuja, vaan olisi jonkinlaisia politiikan yläpuolisia oikeuksia.
Tämän argumentin varaan on perustettu ihmisoikeusinstituutioita ja kirjattu perustuslakiin perusoikeuspykälät vuonna 2000. Paljon hyvää on saatu aikaan, mutta kun jokainen eturyhmä voi verhoilla poliittiset vaatimuksensa oikeuksiksi, mikään ei ole enää oikeus.
”Ei voida kuvitella, että me kulkisimme selässämme reppu täynnä jotain juridisia oikeuksia, joita sitten voidaan käyttää voittaaksemme poliittisen vastustajamme. Tämä on ajanut meidät vaikeaan tilanteeseen. Miten oppia puhumaan uudelleen politiikasta?”
”Kaikki merkittävät oikeudet on sellaisia, että ne ovat jotain muuta oikeutta vastaan. Olennainen kysymys on, kenen oikeus pitää toteuttaa.”
Tässä nollapisteessä ”oikeuksien toteuttamisesta on tullut tyhjänpuhumista”, Koskenniemi sanoo.
”Historiallisesti merkittävin oikeus on ollut omistusoikeus, mutta monet mun arvomaailmani jakavat vasemmistovihreät eivät ymmärrä sitä, että oikeuksien edistäminen on myös neoliberaalin omistajuusajattelun edistämistä.”
”Kaikki merkittävät oikeudet on sellaisia, että ne ovat jotain muuta oikeutta vastaan. Olennainen kysymys on, kenen oikeus pitää toteuttaa.”
Siihen vastataan politiikalla, pyrkimyksellä siihen, mitä Koskenniemi kutsuu oikeudenmukaisuudeksi. Ihmisoikeudet ovat sen sisällä eivätkä yläpuolella.
”Ne riippuvat niistä arvoista ja intresseistä, joita me kulloinkin ajamme, ja siitä, miten ne ymmärrämme. Se on politiikkaa jos mikä. Politiikka sitten heiluu välillä autoritäärisemmällä puolella. Välillä tasa-arvo- ja diversiteettikysymykset ovat oleellisempia.”

Yhteiskunnalliset päätökset ovat aina politiikkaa

New York Universitystä Suomeen palannut Koskenniemi kuitenkin sanoo, ettei ole huolissaan Suomesta.
Jollei näin homogeenisessa maassa osata puhua oikeudenmukaisuudesta, ei missään.
On vain muistettava, että vaikka yhteiskunnallisista päätöksistä puhuttaisiin ihmisoikeuksien kielellä, ne ovat politiikkaa.
Ei ole kiveen hakattua, politiikan ulkopuolista ja sieltä esiin kaivettavaa oikeudenmukaista maailmaa.
”Mulla on sitten omat punavihreät ajatukseni siitä, millainen yhteiskunnan tulisi olla ja mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa, mutta tärkeämpää kuin mun omat mielipiteeni on ymmärrys siitä, että yhteiskunta toimii näiden yhteisesti hyväksyttyjen pelisääntöjen puitteissa.”
Se jos mikä on Sankarin puhetta.
Martti Koskenniemen haastattelu on ilmestynyt 16.5.2017 Imagen sankarit -sarjassa ja päivitetty 17.3.2020

Lue jutut Imagen sankareista:

Kommentoi »