Apu

Antibioottien runsas käyttö kasvattaa riskiä sairastua Parkinsonin tautiin


Tavallisten ylähengitystieinfektioiden hoitoon käytetyt antibiootit muuttavat suoliston mikrobikantaa. Niiden runsasta käyttöä on syytä välttää, mutta infektiot tulee silti hoitaa, toteaa asiaa tutkinut neurologi.
Kuvat Fotolia

Uusi tutkimus osoittaa antibioottien runsaan käytön lisäävän Parkinsonin taudin riskiä. Voimakkain yhteys taudin syntyyn on laajakirjoisilla sekä anaerobisiin bakteereihin tehoavilla antibiooteilla. Tällaisilla on hoidettu perinteisesti esimerkiksi ylähengitystieinfektioita.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että näiden antibioottien runsas käyttö voi altistaa Parkinsonin taudille jopa 10–15 vuoden viiveellä. Tämä yhteys voi liittyä niiden suoliston mikrobiston koostumusta muovaavaan vaikutukseen.

– Yhteys antibioottialtistuksen ja Parkinsonin taudin välillä sopii nykykäsitykseen, minkä mukaan merkittävällä osalla potilaista Parkinson saattaa saada alkunsa suolesta, vuosia ennen liikehäiriöiden ilmaantumista, kertoo neurologian erikoislääkäri Filip Scheperjans.

Parkinsonin tauti on toiseksi yleisin hermoston rappeumasairaus ja sitä sairastaa Suomessa arviolta noin 15 000 henkilöä. Tautiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa.

Parkinson on usean tekijän summa

Antibioottien ja Parkinsonin taudin yhteyttä tutkittiin Husin neurologian klinikalla. Tutkimustiimin johtajana toiminut Filip Scheperjans korostaa, että Parkinsonin taudin puhkeamiseen vaikuttaa useampi tekijä. Vaikka antibiootit kohottavat riskiä, ne eivät itsessään sairastuta ketään.

– Jos runsaan antibioottien käytön ja vatsaoireiden lisäksi löytyy hajuaistin heikkenemistä ja esimerkiksi masennusta, voidaan todeta, että riskit taudin puhkeamiselle seuraavan 20 vuoden aikana ovat suuret.

Parkinsonin taudilta suojaavia tekijöitä ovat tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta ja kahvi. Myös tupakoinnin on todettu ehkäisevän Parkinsonin tautia, mutta Scheperjans ei suosittele ketään aloittamaan tupakointia sen vuoksi.

Hän ei myöskään kannusta ketään välttämään antibioottien käyttöä, jos siihen on selkeä käyttöaihe. Yksittäisten kuurien ei ole todettu aiheuttavan Parkinsonin taudin riskin kohoamista.

Vatsasta kannattaa pitää huolta

Suolistossa on todettu Parkinsonin taudille tyypillisiä patologisia muutoksia jopa 20 vuotta ennen diagnoosia. Ummetuksen, ärtyvän suolen oireyhtymän ja tulehduksellisten suolistosairauksien on todettu olevan yhteydessä suurempaan riskiin sairastua Parkinsonin tautiin.

Antibioottialtistus aiheuttaa muutoksia suoliston mikrobiomiin ja niiden käytön on todettu lisäävän riskiä useisiin sairauksiin, kuten psykiatrisiin häiriöihin ja Crohnin tautiin. Nämä sairaudet tai lisääntynyt infektioalttius eivät kuitenkaan selitä nyt havaittua yhteyttä antibioottien ja Parkinsonin välillä.

– Löydöksellä voi olla merkitystä myös antibioottien määräyskäytäntöihin tulevaisuudessa. Antibioottiresistenssiongelman lisäksi mikrobilääkkeitä määrätessä olisi hyvä huomioida myös niiden mahdollisesti pitkäkestoisetkin vaikutukset suoliston mikrobiomiin ja eräiden sairauksien kehittymiseen, Scheperjans sanoo.

Antibiotic exposure and risk of Parkinson's disease in Finland -nimellä toteutettu tutkimus vertasi antibioottialtistusta vuosina 1998–2014 Parkinsonin tautiin sairastuneiden henkilöiden ja iän, sukupuolen sekä asuinpaikan mukaan kaltaistettujen verrokkien välillä.

Antibioottialtistusta tarkasteltiin kolmella eri aikajaksolla antibioottien ostotietojen perusteella. Altistus luokiteltiin ostettujen kuurien perusteella ja sitä tarkasteltiin myös luokittelemalla antibiootteja niiden kemiallisen rakenteen, vaikutuskirjon ja -mekanismin mukaan.

Julkaistu: 21.11.2019