Kysymys:
Mistä mahtaa johtua, että herään joskus keskellä yötä ja sydämen syke on kiivas? Sydän takoo tuhatta ja sataa.
Vastaus:
Kuvaat monelle tutun tunteen, joten et ole aivan yksin kysymyksesi äärellä. Oleellinen lisätieto olisi se, mitä mahdat lopulta tarkoittaa sydämen sykkeen ”tuhannella ja sadalla”? Satakunta on Satakunta, mutta miksei se voisi olla yksintien Tuhatkunta, vai eikö niitä verotettavia tiloja riittänyt aivan siihen asti, kuten legenda kuuluu.
Tarkan sydämen rytmihäiriön diagnoosin tekeminen edellyttäisi yksittäisessä tapauksessa sydänkäyrän monitoroimista juuri tuntemuksen hetkellä. Loppu on sitten silkkaa spekulaatiota, mihin aion kuitenkin uskaltautua, koska eihän tämä nyt muuten olisi vastaus eikä mikään.
Mikä nopeuttaa pulssia?
Terveellä ihmisellä sydämen sykkeen nousun aiheuttaa todennäköisimmin mielenkiintoisen unen provosoima pelko- ja pakoreaktio. Vaihdevuosi-ikäisten naisten autonominen hermosto taas järkyttyy äkillisestä estrogeenin pakenemisesta, jolloin sydänkin voi siinä aallokossa vähän pompotella ja sydämen syke vaihdella. Näissä tilanteissa sydämen rytmi kulkee todennäköisimmin oikealla tavalla tavallisten ratojensa kautta, mutta se on vain tilanteeseen nähden poikkeuksellisen tiheä (sinusrytmi). Myös kilpirauhasen liikatoiminta nopeuttaa pulssia. Tietysti äkkiä kohoava kuume vilunväristyksineen nopeuttaa sydämen lyöntirytmiä, mutta sen tilanteen kyllä yleensä tiedostaa.
Varsinainen sydämen rytmihäriö
Varsinainen rytmihäiriö on kyseessä, jos pulssi on tasainen ja useimmiten välillä 140–220 lyöntiä/minuutti ja se näkyy sydänkäyrässä siten, ettei eteisaktivaatioita erotu (supraventrikulaarinen takykardia, SVT), mikä erottaa tilanteen sinusrytmistä. Sydämen rytmihäiriö alkaa äkisti kuin sormia napsauttamalla, ja samalla tavalla se myös päättyy. Sykkeen nousun syy voi piillä eteisistä lähtevissä sähköimpulsseissa, eteiskammiosolmukkeessa syntyvässä kiertoaktivaatiossa tai sähköimpulssin johtumisessa eteisistä sydämen kammioihin ylimääräistä johtorataa pitkin.
Terveessä sydämessä SVT on sinänsä vaaraton, mutta toki kiusallinen varsinkin, jos se sattuu esiintymään 200 metrin sekauinnin loppukilpailun hetkellä olympian kisoissa kuten Jani Sievisellä Atlantassa. SVT:tä yritetään toppuutella lääkkeillä, mutta jos se alvariinsa uusii, turvaudutaan ablaatiohoitoon (poltellaan ylimääräisiä johtoratoja ja häiriön syntymispesäkkeitä).
Eteisvärinä vai rytmihäiriö?
Eteisvärinän erottaa varsinaisesta SVT:tä siitä, että pulssi on epäsäännöllinen – kuin sian saparo. Se on useimmiten vaikka yöllisenä ilmaantuessaan nopea, ja nuoremmat potilaat yleensä aistivat kohtauksen – vanhemmat eivät useinkaan. Niinpä pulssin tunnustelu on poikaa. Sydämen lisälyönnit ilmenevät taas sykkeen taukojen ja muljahdusten yksittäisinä humpsauksina – eivät tuhatta ja saa lyövänä pulssina, vaikka niitäkin voi joskus tulla useampi perätysten.
Tapani Kiminkinen vastaa sydänaiheisiin kysymyksiin Studio55.fi-ohjelmassa. Katso video tästä!
Lue myös:
Kysy ja asiantuntijamme vastaavat
Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.