Apu

Kysy Kiminkiseltä: sepelvaltimotauti

Kysy Kiminkiseltä: sepelvaltimotauti

Tapani Kiminkinen

Kysymys:

Muutama vuosi sitten omaisellani todettiin sydämen vajaatoiminta, johon määrättiin lääkettä (Furesis 20 mg). Kysyin lääkäriltä: onko mahdollista, että hänellä on myös sepelvaltimotauti? Lääkärin vastaus oli, että todennäköisesti on. Paitsi joskus sydänfilmissä, omaiseni ei ole ollut missään rasituskokeessa. Muistaakseni lääkäri antoi ymmärtää, ettei se hänen tapauksessaan ole tarpeen. Eikö siis sepelvaltimotautia voida hänen tapauksessaan hoitaa?  Kysyisin vielä, että peittääkö diabetes ja diabeteslääkkeet jollain tavalla mahdollisen sydänkohtauksen oireita – etteivät ne tule niin voimakkaina kuin yleensä? Sydänkohtausta ei omaisellani ole ollut.

Näytä vastaus

Vastaus:

Sydämen vajaatoiminta ei ole sairaus vaan oire

Kysymyksesi on erinomainen, sillä sydämen vajaatoimintaa pidetään yleensä sairautena. Näin ei todellakaan ole – kyseessä on vain oire!  Ikäihmisellä sydämen vajaatoiminnan taustalla voi olla pelkästään ikä, mahdollinen lihavuus, krooninen rytmihäiriö (eteisvärinä), pitkällisen verenpainetaudin väsyttämä sydänlihas, sydämen läppien viat – ja aivan erityisesti sepelvaltimotaudin aiheuttamat sydänlihaskuoliot tai hapenpuute.

Stressi vaikuttaa oireisiin

Sydämen vajaatoiminta pahenee yleensä muiden stressien yhteydessä (tulehdustaudit, leikkaukset, helleaallot). Ensimmäisiä oireita on yleensä rasituksen sietokyvyn heikkeneminen (hengenahdistus, uupuminen). Sitä seuraavat pitkällään tuleva hengenahdistus ja jalkojen turpoaminen. Joskus akuutin sepelvaltimotautikohtauksen tai läpän pettämisen yhteydessä vajaatoiminta voi tulla äkisti (keuhkopöhö). Muuten oireisto tulee keskimäärin hitaasti pahentuen.

Muut syyt sydämen vajaatoimintaan

Sydämen vajaatoiminnan syitä on toki muitakin, kuten sydänlihaksen villi kasvu (siis kardiomyopatia, joka voi johtaa sydämen siirtoon), paha keuhkosairaus, sydänlihakseen kertyvä amyloidi, oman tahdistuksen hiipuminen, sydämen lokeroihin ilmaantuva kasvain, paha anemia ikäihmisellä, kilpirauhasen liikatoiminta ja jotkut tulehdukset, lääkkeet tai myrkyt.   Ainakin nuoremmalla iällä vajaatoiminnan syy pyritään aina selvittämään muun muassa sydämen ultraäänitutkimuksella, jossa nähdään seinämän paksuus, läppien toiminta sekä mahdolliset harvinaiset kasvaimet sydänlokeroissa.  Vanhemmalla iällä vajaatoiminnan syy on usein ilmeinen muista sairauksista johtuva.

Rasitustutkimus, milloin varjoainekuvauksiin?

Mikäli iäkkäällä potilaalla ei ole ollut sydäninfarktia, sydänfilmi on niin sanotusti normaali eikä hänellä esiinny rasitusrintakipuja, ei ole syytä lähteä kovin kevyesti sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen.  Pitää aina ja iankaikkisesti muistaa, että sepelvaltimotaudin oire voi olla pelkästään rasituksessa tuntuva poikkeava väsymys tai suorituskyvyn heikkeneminen.

Rasitustutkimus on aina vain viitteellinen.

Mikäli potilaalla esiintyy tyypillisiä puristavia, rasitukseen liittyviä rintakipuja ja vaikka rasitustutkimus menisi hyvin, hänellä on kuitenkin 80 prosentin todennäköisyydellä sepelvaltimotauti, joka saadaan selville varjoainekuvauksella.

Sydänlihaksen hapenpuutteen toteaminen

Pääsääntöisesti ennen varjoainekuvausta tulisi todentaa jollakin mekanismilla sydänlihaksen hapenpuutteen ilmaantuminen rasituksessa (rasitustutkimukset, myös isotooppirasitus).   Mikäli nuoremmalla ihmisellä esiintyy invalidisoivia rasitusoireita, on yksinkertaisinta tehdä varjoainekuvaus. Vanhemmalla iällä on otettava huomioon tässäkin tapauksessa potilaan kokonaistilanne. Jos hän pärjää hienosti vajaatoimintalääkityksellä, mahdollinen sepelvaltimotauti ei edellytä joka tapauksessa toimenpiteitä.

Kiero sepelvaltimotauti

Korostan kuitenkin sitä, että vaikka hyvän hoidon myötä sepelvaltimotauti on muuttunut oireistoltaan yhä kierommaksi, rasituksessa ilmaantuvat laaja-alaiset (yleensä puristavat tai kirvelevät ja huilahtamalla lievittyvät) rintakivut ovat yhä sen klassinen merkki.

Diabetes ja sepelvaltimotauti

Aiemmin oltiin sitä mieltä, että aiheuttamiensa hermovaurioiden vuoksi pitkään kestänyt sokeritauti saisi aikaan sen, ettei potilas aistisi hapenpuutetta yhtä herkästi kuin potilas, jolla ei ole sokeritautia. On mahdollista, että näin saattaa olla – varsinkin oikein pitkälle edenneissä ja komplisoituneissa tapauksissa. Valtaosa nykydiabeteksesta on hyvin hoidettua, joten tällä asialla en katso olevan enää suurempaa merkitystä. Muuten kuin poikkeustapauksissa.   

Lue myös:

Sydämen vajaatoiminnan oireet ja hoito, Kiminkinen vastaa myös videolla

Sydämen vajaatoiminnan ja pitkittyneen yskän yhteys. Katso video

Sydämen vajaatoiminta ja leikkaushoito. Katso video

Julkaistu: 22.4.2013

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.