Onko parempi syödä epäterveellisiä herkkuja pieni määrä joka päivä vai pitää viikossa yksi mättöpäivä, jolloin syö mitä huvittaa? Apu-klinikka vastaa

Usein sanotaan, että riittää, kun 80 prosenttia syömisistä on terveellisiä. Mutta onko väliä, syökö päivittäin jonkin verran epäterveellistä vai pitääkö viikossa päivän (tai kaksi), jolloin syö ihan mitä huvittaa ja niin paljon kuin haluaa – ja pysyy muut päivät ruodussa? Kumpi tapa on terveyden kannalta parempi?

Loistava kysymys! Yleisesti voidaan sanoa, että pitkällä aikavälillä suurimmalle osalle meistä on helpompaa noudattaa terveellistä ruokavaliota hiukan joustaen, jolloin voi antaa rajoitetusti tilaa huonommille valinnoille. Täydellisen terveellistä ei tarvitse yrittää, vaan koulu­arvosanoin taso 8+ riittää. Ei toki haittaa, jos onnistuu syömään ihan jatkuvasti hyvin terveellisesti, mutta liiallista stressiäkään ei pitäisi asiasta ottaa. Ruoalla on niin monia muitakin merkityksiä ja ulottuvuuksia kuin vain terveys.

Tällaisia huonompia ja epäterveellisempiä ruokavalintoja ovat muun muassa makkarat, sipsit, leivonnaiset ja karamellit sekä limut. Suomalaisissa ravitsemussuosituksessa niille on annettu tilaa ruokakolmion huipulla vain alle 5 prosenttia koko kolmion pinta-alasta. Noin puolet ravinto­pyramidin pinta-alasta peittyy vihanneksilla, juureksilla, marjoilla ja hedelmillä, eli niitä pitäisi siis syödä eniten.

Amerikkalaisessa ravitsemussuosituksessa sanotaan, että 12 prosenttia päivittäisistä kaloreista voisi tulla näistä huonommista valinnoista. Tämä tarkoittaisi 2 000 kilokalorin päivittäisellä energiamäärällä 240:tä kilokaloria. Oletuksena kuitenkin on, että nämä huonompien valintojen kalorit eivät olisi niin sanotusti ylimääräisiä kaloreita vaan osa kokonaisuutta, joka pitää henkilön painon ennallaan – eli ne eivät johda lihomiseen. 240 kilokaloria vastaa esimerkiksi yhtä keskikokoista pullaa, suklaapatukkaa tai 40 gramman annosta juustonaksuja.

Onko sitten väliä, sattuuko lähes joka päivälle viikossa yksi huonompi syömiskerta vai olisiko parempi kerätä kaikki huonommat syömiskerrat samalle päivälle? Tästä ei ole tutkimustietoa. Itse näkisin, että tällä ei ole suurta merkitystä.

Tosin jos syö yhtenä päivänä viikossa ihan mitä huvittaa aamusta iltaan välittämättä lainkaan kaloreista, seurauksena voi ainakin teoriassa olla hidas painonnousu. Jos esimerkiksi 80-kiloinen keski-­ikäinen mies syö 1 000 kilokaloria oman kulutuksensa päälle yhtenä päivänä­ ­viikossa joka viikko vuoden ajan, hänen painonsa nousee laskennallisesti noin 5 kiloa. Tämä tulos on laskettu netistä löytyvällä Louisianan yliopiston Weight loss predictor -työkalulla. Tietenkin myös pieni päivittäinen herkkupala voi hivuttaa painoa ylöspäin, jos se tulee todellisen energiantarpeen päälle.

Ravitsemussuosituksissa ja ravitsemus­terapeuttien ajattelussa on siis jätetty saumaa pienten epäterveellisten sattumien varalle. Liika jousto ei kuitenkaan tuo hyvää tulosta terveyden näkökulmasta. On oltava jossain määrin jämäkkä, ettei kohtuullinen herkuttelu luisu vähitellen lepsuiluksi syömisissä tai ala nostaa painoa. Tätä voisi joku kutsua nuorallatanssiksi.

Hyvää nyrkkisääntöä terveellisen syömisen joustoihin voi pohtia vaikkapa seuraavasti. Jos ajatellaan, että ihminen syö aamiaisen, lounaan ja päivällisen sekä kaksi välipalaa, syömiskertoja on päivässä viisi ja viikossa 35. Pysyy varmasti turvallisilla vesillä, jos syö näistä kaikista kerroista 30 kertaa terveellisesti. Viisi syömiskertaa voi olla sitten ravitsemuksellisesti selvästi heikompia – sattuivatpa ne samalle päivälle tai eri päiviin.