Viinirypäleet voivat korvata karkin ja parantaa unta – Onko niiden sisältämä resveratroli ihmeaine?

Viinirypäleitä on viljelty vuosituhansien ajan, ja ne ovat oleellinen osa ihmiskunnan ruokahistoriaa. Vaikka hedelmävalikoima on nykyisin valtava, rypäleillä on yhä paikkansa juustotarjottimen klassikkona ja kesäisessä piknikkorissa. Suuren sokeripitoisuutensa vuoksi ne käyvät myös karkin korvikkeeksi. Sadassa grammassa rypäleitä on on 15,5 grammaa sokeria, kun esimerkiksi omenan sokerimäärä on vain noin puolet siitä. Toisin kuin karkeista, rypäleistä saa myös ravintoaineita, kuten K-vitamiinia, sydänterveydelle tärkeää kaliumia ja jonkin verran kuitua.

Etenkin rypäleiden kuori ja siemenet sisältävät antioksidantteina toimivia yhdisteitä, jotka estävät solujen haitallista hapettumista. Niihin kuuluvat muun muassa kversetiini, luteiini ja antosyaanit. Tunnetuin näistä terveysaineista lienee polyfenoleihin kuuluva resveratroli, jota on etenkin punaisissa rypäleissä. Resveratroliin on liitetty monenlaisia terveysvaikutuksia: se saattaa torjua syöpää ja sydänsairauksia sekä vähentää elimistön tulehdusta ja parantaa aivoterveyttä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia, eikä punaviiniä kannata alkaa kitata pullokaupalla terveyshyötyjen toivossa. Resveratrolia myydään yleisesti ravintolisänä.

Viinirypäleissä on luontaisesti myös melatoniinihormonia, joka säätelee uni-valverytmiä. Siten rypäleet tai rypälemehu iltapalalla saattaa auttaa unen tuloa. Ainakin voi kokeilla!

Väriä vain kuoressa

Viiniköynnöksiä on useita lajeja, ja rypälelajikkeita lienee yli sata. Osa lajikkeista sopii viinin valmistukseen, kun taas toisista kuivataan rusinoita ja korintteja. Sellaisenaan popsittavaksi kasvatetaan makeita ja usein kivettömiä rypäleitä, vaikka niissä on vähemmän makua kuin kivellisissä hedelmissä.

Viinirypäleet jaetaan vihreisiin ja punaisiin, ja niiden värikirjo ulottuu pinkeistä lähes mustiin ja hailakan kellertäviin. Rypäleiden hedelmäliha on kuitenkin aina läpikuultavaa. Punaviini saa värinsä nimenomaan rypäleiden kuorista, jotka jätetään käymisen ajaksi rypälemassan sekaan. Litraan viiniä tarvitaan keskimäärin vajaat kaksi kiloa rypäleitä.

Suurin osa viiniin

Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 75 miljoonaa tonnia viinirypäleitä. Euroopassa kasvatetaan noin 40 prosenttia sadosta, mutta suurin tuottajamaa on Kiina. Yli puolet rypäleistä käytetään viiniin – Saksassa, Ranskassa ja Italiassa yli 80 prosenttia.

Lähteet: satotukku.fi, k-ruoka.fi, fineli.fi, healthline.com ja wikipedia.