Apu Terveys

Pirkko Lahden kolumni: Valvotko ja vatvotko öisin? – Kun päivittäisten tapahtumien virta hidastuu, jää enemmän aikaa pohtia

Pirkko Lahden kolumni: Valvotko ja vatvotko öisin? – Kun päivittäisten tapahtumien virta hidastuu, jää enemmän aikaa pohtia
Mitä herkemmin unen puutteesta hermostuu, sitä varmemmin valvoo, kirjoittaa psykologi Pirkko Lahti.
Julkaistu: 8.11.2022

Unta on viime vuosina tutkittu ankarasti. Se on yksi ihmiselämän perusasioista, joka ylläpitää sekä ruumiin että mielen kuntoa. Mielen kannalta unessa on kaksi hoitavaa elementtiä. Toinen niistä on unien näkeminen. Kun ihminen näkee unia, hänen alitajuntansa käsittelee ja järjestelee koettuja asioita. Painajaiset kertovat mieltä rasittavista asioista, jotka ovat selvittämättä. Enneunien olemassaoloa ei ole tutkimuksissa näytetty toteen. Käytännössä ihminen nitoo oman vahvan kokemuksensa yhteen unen kanssa ja tekee tästä ennusteen.

Unen toinen mieltä hoitava elementti on syvä uni. Sen aikana aivot lepäävät ja niistä poistuu haitallisia kemikaaleja. Aivot ikään kuin siistiytyvät ja virkistyvät aamua varten. Siksi on tärkeää, että yössä on riittävästi syvää unta.

Oma sänky takaa unen

Iän myötä unen rytmi usein häiriintyy. Nuorena moni nukkui missä vain, mutta iäkkäämpänä oma sänky on unen takaaja. Muualla ei osaa nukkua. Ahdistavat ajatukset saattavat valvottaa öisin, ja useat vessassa käynnit haittaavat syvää unta. Nukkuminen pätkittyy. Osa ihmisistä ei osaa ottaa tätä iän tuomana muutoksena, vaan pitää rikkoutunutta unta haittana. Osa kokee väsymystä, ja päällimmäiseksi jää tunne huonosti nukutusta yöstä.

Kun ihminen eläköityy ja päivittäisten tapahtumien virta hidastuu, jää enemmän aikaa pohtia asioita. Niinpä edessä olevasta tapaamisesta tulee iso asia, joka voi valvottaa. Juuttuu juttuihin, jotka ennen sujuivat leikiten. Tieteessä on osoitettu, että ulkopuolisten ärsykkeiden väheneminen saa ihmisen analysoimaan omaa kroppaansa ja sisäistä elämäänsä. Oireita löytyy, jos jää tarkkailemaan sydäntään tai hengitystään. Mielikin jumittuu. Pandemia saattoi vielä lisätä unettomuutta tai ainakin unen häiriintymistä, kun sosiaaliset kontaktit vähenivät.

Unetonkin yö sisältää silti hetkellisiä nukahtamisia. Ennen kuin ihminen vaipuu syvään uneen, hän saattaa säpsähtää melkein hereille. Jos tässä vaiheessa herää kunnolla, unen saanti vaikeutuu.

Tärkeintä on asenne

Paavo Väyrynen totesi aikoinaan, että hän nukkuu yön yli ja ottaa sitten kantaa. Jos vain saa nukutuksi, aamulla alitajunta on usein työstänyt asian ja se on valmis päätettäväksi. Jos asia kuitenkin ahdistaa, se karkottaa unen. Ahdistusta ei ole helppoa säädellä.

Nykyisin annetaan runsaasti ohjeita hyvään uneen. Mieluiten pitäisi uinahtaa ennen puolta yötä ja nukkua 7–8 tuntia yössä. Neuvotaan, että tuuleta makuuhuone. Älä käytä älylaitteita ennen nukkumaan menoa. Pane villasukat jalkaan. Ota lääkkeet säännöllisesti ja juo lämmintä. Kokeile joogahengitystä. Ohjeita siis riittää. Jokaisella on kuitenkin melko varmasti oma rutiininsa, joita ei pidä rikkoa.

Tärkeintä on asenne uneen. Unta saa tai ei saa. Jos tänä yönä ei nukuta, ensi yönä sitten. Mitä herkemmin unen puutteesta hermostuu, sitä varmemmin valvoo. Jos univaikeudet ovat pitkäaikaisia ja omat konstit eivät pure, on syytä käydä juttelemassa lääkärin kanssa. Joskus tarvitaan hetkellisesti nukahtamislääkkeitä unirytmin palauttamiseksi. Uni on oleellinen keino ylläpitää terveyttä. Siksi sen laadusta ja pituudesta kannattaa huolehtia, mutta siitä ei pidä tehdä ongelmaa.

Kirjoittaja on psykologi ja eläkeläinen

Kommentoi »