Image

Seksuaalinen häirintä Sibelius-Akatemiassa – Dekaani: ”Ilmoituskynnys on edelleenkin meillä haaste”

Seksuaalinen häirintä Sibelius-Akatemiassa – Dekaani: ”Ilmoituskynnys on edelleenkin meillä haaste”
Saako opettaja olla romanttisessa suhteessa oppilaaseensa Sibelius-Akatemiassa? Miten taataan nuorisokoulutuksen alaikäisten opiskelijoiden turvallisuus, kun osalla opettajista on historiaa seksuaalisesta häirinnästä ja seksuaalisesta kanssakäymisestä opiskelijoiden kanssa? Dekaani Kaarlo Hildén vastaa.
Julkaistu: 17.2.2020
Haastattelu liittyy Imagessa 2/2020 ilmestyneeseen klassisen musiikin me too -keskustelua käsittelevään artikkeliin.
Dekaani Kaarlo Hildén, millaisia käytänteitä Sibelius-Akatemiassa on tehty turvallisen opiskelu- ja työympäristön varmistamiseksi?
Meille kysymys on laajemmasta yhdenvertaisuuden ja syrjivien käytäntöjen tunnistamisesta ja purkamisesta ja toisaalta eettisen periaatteiden vahvistamisesta. Tasa-arvo on yksi niistä komponenteista.
Onko toimenpiteitä käynnistetty erityisesti me too -keskustelun alkamisen jälkeen?
Erityinen aktivoituminen tapahtui näissä asioissa, kun me too -asiat tulivat esille. Taideyliopiston yhteinen opas epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi luotiin viisi vuotta sitten, mutta sitten kun tuli tämä me too, todettiin, että tämä ei riitä.
Kun kävimme opiskelijoiden kanssa läpi näitä asioita, tunnistimme, että kynnys ottaa näitä asioita keskusteluun on liian korkea ja myöskin on sellaisia tilanteita, joissa kukaan ei oikein tarkkaan tiedä, miten pitäisi tehdä.
Meillä on yhteiset periaatteet, mutta ne voisivat olla vielä käytännönläheisempiä. Ei riitä, että sanotaan miten tehdä, jos kohtaa epäasiallista käytöstä, vaan meidän täytyy tarkentaa sitä harmaata aluetta.
"Emme pysty rajoittamaan täysi-ikäisten ihmisten toimintaa vapaa-ajalla."
Mistä epäselvyydet johtuvat?
Ihmiset ovat eri ikäisiä, erilaisista taustoista ja eri kulttuureista. Se, mikä on yhdessä kulttuurissa ihan normaalia ja hyväksyttävää, ei olekaan sitä toisessa.
Ei ole mitenkään itsestään selvää, että meillä on jaetut yhteiset koodistot. Tämä on se, mihin olemme panostaneet, eli että avaisimme keskustelua ja madaltaisimme kynnystä keskustella näistä asioista ja siitä, mikä yliopistossamme on hyväksyttävää.
Mitä toimenpiteitä on tehty epäselvyyksien ratkaisemiseksi?
Olen lähettänyt henkilöstökirjeissä tähän liittyvää kannanottoa ja kannustanut avaamaan keskustelua. Yksittäisissä aineryhmissä olemme kutsuneet opettajia ja oppilaita keskustelemaan kokemuksista, jotka askarruttavat heitä ja jotka he kokevat ongelmallisina tai vaikeina puhua.
Olemme järjestäneet työpajoja, joihin on otettu ulkopuolisia mukaan ja koittaneet tunnistaa tilanteita, joita meidän alalla tulee vastaan. Kysymys ei ole pelkästään klassisesta musiikista vaan muustakin Sibelius-Akatemiassa opiskeltavasta musiikista.

Romanttinen suhde opettajan ja opiskelijan välillä

Saako opettajalla ja opiskelijalla olla Sibelius-Akatemiassa suhde?
Tämä on yksi niistä asioista, joka hämmästytti meitä, kun aloitimme aktiivisemmin tätä keskustelua.
Yliopistolla ja esimiehillä on tästä aika selkeä yhteinen kanta, mutta meitä yllätti, miten epäselvä tämä asia saattoi yhteisössä olla. Aktiivinen keskustelu ja viestittely tässä on tarpeen.
Muistan yhden tilaisuuden, jossa opettajalta tuli kysymys, että miten on, voiko olla suhde opettajan ja oppilaan välillä, varsinkin jos on opettaja-oppilas-suhteessa samanaikaisesti eikä vain samassa talossa jollain tavalla.
Se, että joku esittää tämän kysymyksen, kertoo siitä, että asia ei ole selvä. Eli siis ei tietenkään voi olla.
"Se on ongelmallinen tilanne, jossa opettaja voi olla aktiivinen tai opiskelija voi olla aktiivinen. Ja kuka on uhri ja kuka on syyllinen, se on paljon monimutkaisempi kysymys."
Voiko olla romanttinen suhde, jos ei ole suorassa opettaja-oppilas-suhteessa?
Siinä täytyy katsoa tapauskohtaisesti, että minkälainen suhde todellisuudessa on. Jos on sellainen teoreettinenkin mahdollisuus, että jossakin tilanteessa voi osallistua opettajan roolissa vaikka johonkin arviointiin, niin silloin se ei ole mahdollista.
Mutta jos ajatellaan, että on vaikka tuntiopettaja, joka tekee kaksi viikkotuntia ryhmässä A ja sitten on jossain toisessa oppiaineessa opiskelija, joka on tekemässä graduansa ja he tapaavat jossain festarilla, niin eivät he välttämättä tule edes maininneeksi, että toinen on opettaja ja toinen opiskelija, vaan he ovat kummatkin ammattilaisia siinä kontekstissa.
Silloin ei ole mahdollistakaan säädellä sitä. Emme myöskään pysty rajoittamaan täysi-ikäisten ihmisten toimintaa vapaa-ajalla.
Mitä tapahtuu, jos opettajalla ja opiskelijalla on suhde – siis siinä tapauksessa, että opettajalla on jonkintyyppinen valtasuhde tähän opiskelijaan?
Ensimmäiseksi se lähtee siitä kuulemisesta. Ei voida tietenkään toimia huhupuheiden perusteella. Ja kun suhteen luonne selviää, silloin täytyy katkaista opettaja-opiskelija-suhde tai katkaista suhde, riippuen siitä, millainen tilanne on.
Että onko kyse siitä, että tapasimme kerran vai onko avioliittoaikeita. Suhteen luonteen huomioiden toimenpiteet voivat vaihdella.

Opettajalla on valtasuhde oppilaaseen

Aina ei ole selkeää, missä vaiheessa kyseessä on suhde ja milloin pitäisi puhua seksuaalisesta häirinnästä. Kuinka monta kertaa saa häiritä seksuaalisesti tai olla suhteessa opiskelijan kanssa sellaisessa tilanteessa, jossa valtasuhde ei ole tasapainossa, ennen kuin opettaja joutuu jättämään paikkansa eli saa potkut?
Lähtökohtaisesti henkilöstöasioissa on niin, että kun joku ongelma ilmenee, pitää kuulla osapuolia, muodostaa todenmukainen tilannekuva siitä, kertoa, mikäli siinä on jotain, joka on periaatteiden vastaista, antaa se korjaava palaute. Sanoa, että nämä ovat meidän periaatteet ja sopia toimista, joilla tilanne korjataan.
Riippuen siitä, kuinka vakava tilanne se on ollut, järjestys on puheeksi ottaminen, varoitus, ja sitten seuraava porras on se irtisanominen. Mutta aina pitää olla mahdollisuus korjata tilanne, jos ei ole mistään hyvin vakavasta kyse.
Mikä on mielestäsi hyvin vakava asia?
Sellainen, missä vaarantuu opiskelijan oikeusturva. Siinä on henkisen, fyysisen tai muun väkivallan piirteitä tai esimerkiksi opiskelijan koskemattomuus vaarantuu. Tilanteesta pitää tehdä aina kokonaisarvio. Ja se, mikä on se näiden kahden osapuolen kertomus tilanteesta.
Täytyy muistaa, että tämä ei ole ollenkaan aina niin, että se on opiskelija. Aika tavallista on, että opiskelija ihastuu opettajaan ja opettaja kokee tilanteen erittäin vaikeana eikä tiedä kuinka toimia.
"Työnantajalla on velvollisuus turvata opiskelijoiden ja opettajien työterveys, ja jos joku sitä uhkaa, ei voi jatkaa tehtävässään."
Eli koetko, että opettaja tässä tilanteessa on jollain lailla uhri myös?
Eihän se ole uhri, jos joku ihastuu, vaan kyse on siitä, että se opettaja-oppilas-suhde vaarantuu. Että hyvä oppimisympäristö vaarantuu sen takia, että roolit menevät sekaisin esimerkiksi sillä tavalla, että opiskelija intohimoisesti rakastuu opettajaan.
Se on ongelmallinen tilanne, jossa opettaja voi olla aktiivinen tai opiskelija voi olla aktiivinen. Ja kuka on uhri ja kuka on syyllinen, se on paljon monimutkaisempi kysymys.
Tilanne ei kuitenkaan ole tasavertainen, koska opettaja on auktoriteettiasemassa opiskelijaan. Onko teillä koulutusta opettajille, kuinka reagoida vaikeissa tilanteissa?
Kun kaikkia tapauksia ei voi ennalta arvata, olemme lähteneet siitä, että järjestämme koulutustilaisuuksia ja tulemme järjestämään jatkossakin. Niissä keskustellaan siitä, mistä tunnistaa epäasiallisen käytöksen, mikä on oma vastuu siinä tilanteessa ja miten toimia, jos itse näkee ympärillään jotain.
Tärkeää on se, että kun tilanteet ovat erilaisia, toimintamalli on hyvin selkeä. Ei voi ennalta antaa kaikkia ohjeita, mutta jos jokin askarruttaa, niin tietää, mistä kysyä neuvoa ja tarkempia ohjeita.
Onko asioita, jotka johtavat suoraan irtisanomiseen?
Tämä perustuu aina kokonaisarviointiin, joka tehdään vasta kuulemisten jälkeen. Tällaisia tilanteita saattaisivat olla esimerkiksi, jos opettajan käytös vaarantaa opiskelijoiden turvallisuuden, eikä sitä voida palautteella korjata.
Sanotaan vaikka, että pyrkii kieltämään, ei ymmärrä tekojensa seurauksia, ei pysty ottamaan korjaavaa palautetta ja on toiminut selkeästi vastoin meidän toimintaohjeita, niin silloin liikutaan sillä alueella, että onko edellytyksiä toimia tehtävässä.
On kiinnostava kysymys, että jos on tehnyt jotain, mikä on myös rikoksena luokiteltava, niin pitääkö tuomion tulla juridisesti lainvoimaiseksi ennen kuin työnantaja tekee omat ratkaisunsa. Nähdäkseni ei tarvitse.
Jos on riittävän vahva näyttö työnantajalla siitä, että ne tunnusmerkit täyttyvät, työnantajalla on velvollisuus turvata opiskelijoiden ja opettajien työterveys, ja jos joku sitä uhkaa, ei voi jatkaa tehtävässään.

Seksuaalinen häirintä Sibelius-Akatemiassa

Akatemialla opettaa ihmisiä, joilla on ollut suhteita opiskelijoihin ja jotka ovat häirinneet seksuaalisesti. Ovatko he käyneet prosessin, jota äsken kuvasit?
Kaikki tapaukset, jotka meille tulevat tietoon, käsitellään. Yhtä ainutta tapausta ei jätetä käsittelemättä. Se, onko sellaisia tapauksia, jotka eivät ole tulleet tietoon – todennäköisesti voi olla.
Kuten sanoin, ilmoituskynnys on edelleenkin meillä haaste. Me painotamme nyt ennakointia. Meidän pitää saada asioista kiinni, ennen kuin tapahtuu jotain.
Kun on sellainen olo, joku epämukava olo, pitäisi uskaltaa keskustella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ehkäistä mahdollinen epäasiallinen käytös tai häirintä.
Eikö teillä ole mahdollisuutta ilmoittaa asioista nimettömänä?
Meillä on ollut jo pitkään voimassa nimettömän ilmoittamisen malli. Se on osoittautunut sikäli hankalaksi, että emme voi kysyä lisätietoja, ja vastapuolen oikeusturva vaarantuu.
On tapauksia, että olemme kuulleet, että joku ongelma on, mutta emme ole pystyneet saamaan kiinni, missä se tarkalleen ottaen on. Nämä ovat tietysti hirveän ongelmallisia. Myös väärinkäyttö on mahdollista silloin, kun toimitaan nimettömästi.

Alaikäisten opiskelijoiden turvallisuudessa parannettavaa

Sibelius-Akatemia järjestää koulutusviikonloppuja, joissa on läsnä alaikäisiä nuorisokoulutuksen opiskelijoita. Näissä tilaisuuksissa on opettanut myös henkilöitä, joilla on historiaa seksuaalisesta häirinnästä ja seksuaalisesta kanssakäymisestä opiskelijoiden kanssa. Miten takaatte alaikäisten turvallisuuden Sibelius-Akatemian tilaisuuksissa?
Tähän olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota ja parannamme prosesseja edelleen. On todettava, että kun tämä nuorisokoulutus on jatkunut pitkään, vuosikymmeniä, yliopiston vastuuta näistä nuorista kaikissa mahdollisissa eri tilanteissa tällaisissa leiriolosuhteissa ei ole aina ymmärretty. En viittaa ainoastaan häirinnän ehkäisyyn, vaan ihan yleiseen turvallisuuteen.
Muutama vuosi sitten heräsimme siihen, että on tilanteita, joissa on epäselvää, kuka on valvontavastuussa. Sellaista ei saa päästä tapahtumaan.
"Jos on rikostaustaa, se vaatii varmistuksen, että tämmöiset henkilöt eivät työskentele nuorten kanssa. Nämä prosessit eivät ole olleet valitettavasti paikallansa."
Siellä täytyy aina olla aikuisia, joilla on vastuu näistä nuorista, ja heidän täytyy ymmärtää vastuunsa.
Sellaisia tapauksia saattaa olla, joissa se [häirintä] ei ole tiedossa, mutta jos se on tiedossa, on tehty kurinpidolliset toimenpiteet tai varoitukset tai muut, jotka siihen tilanteeseen sopivat, ja sitten jos on nähty, että on mahdollista, että tässä on ollut väärinymmärrys taustalla, joka pystytään sopimaan ja uskotaan, että pystytään jatkamaan, on voinut jatkaa tehtävässään. Mutta toki sitä tilannetta sitten seurataan erityisen tarkasti.
Miten on mahdollista, että turvallisuuskysymykseen on herätty vasta muutama vuosi sitten, kun kyse on kuitenkin alaikäisistä?
Sanoisin, että siihen on herätty, mutta toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä ja nämä puutteet otamme erittäin vakavasti.
On tärkeää, että vastuulliset henkilöt ymmärtävät juridisen vastuunsa ja että meillä on olemassa menettelyt.
Jos on esimerkiksi rikostaustaa, sehän vaatii varmistuksen, että tämmöiset henkilöt eivät työskentele nuorten kanssa. Nämä prosessit eivät ole olleet valitettavasti paikallansa.
Laki lasten ja nuorten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä velvoittaa työnantajaa pyytämään rikosrekisteriotteen nähtäväksi henkilöiltä, jotka työskentelevät alaikäisten kanssa. Olette siis ottaneet tämän tarkastusprosessiin vasta muutama vuosi sitten?
Tässä olemme havainneet puutteita ja nyt sitten skarpanneet asian kanssa.

Leif Segerstamin valinta herättää kysymyksiä

Leif Segerstam piti viime syksynä Sibelius-Akatemian opiskelijoille orkesteriperiodin, vaikka hänen seksistiset puheensa tiedetään musiikkipiireissä ja niitä on käsitelty myös julkisuudessa. Mitkä ovat ne syyt, jotka johtivat Leif Segerstamin kutsumiseen opettajaksi?
Ne ovat taiteellis-pedagogisia. Yleensähän näissä on niin, että valitaan sellaista ohjelmistoa, jota juuri tässä periodissa pitäisi johtaa ja valitaan kapellimestari, jolla on juuri tähän ohjelmistoon erityistä osaamista ja jolla on kokemusta sitten tämän tyyppisistä tehtävistä myös muiden kuin ammattilaisten kanssa.
Onko niin, että Leif Segerstam on ainoa vaihtoehto Suomessa?
Ei varmasti ole.
Mutta hänet on silti päätetty ottaa tähän?
Hänet on päätetty silloin ottaa näillä aikaisemmin mainitsemillani perusteilla. Sitä, onko se ollut hyvä vai huono ratkaisu, voi arvioida jälkeenpäin.
Usea ihminen on kertonut Imagelle, että Sibelius-Akatemian opettaja on nöyryyttänyt heitä soittotunneilla. Onko tällainen sallittua?
Meidän täytyy asettaa korkeat eettiset päämäärät, koska yliopiston pitää olla tietoinen siitä, että me luomme sitä toimintakulttuuria.
Me kehitämme sitä ja olemme vastuussa siitä, millaista ammattietiikkaa seuraavan sukupolven ammattilaiset harjoittavat. Siksi meidän täytyy vaatia itseltämme enemmän kuin tavallinen työnantaja.
En sano, että me olemme siinä mitenkään loistavia. Meillä on valtava määrä opettajia, 600–700 opettajaa. On tavattoman vaikea valvoa ja ohjeistaa ja kouluttaa ja varmistaa, että kaikki sujuu aina hyvin. Mutta se pyrkimys on tärkeä.
Minkäänlainen nöyryyttäminen, epäarvostava käytös tai muu sellainen käytös, joka haittaa oppimista tai heikentää opiskelijan luottamusta sitä tilannetta kohtaan ja kykyä ottaa riskejä ja heittäytyä ja kehittyä, ei ole hyväksyttävää.
Mutta se, miten tätä kulttuuria kehitetään siihen suuntaan, on pitkä tie, koska siellä on harmaita alueita, joissa jostakin kulttuurista tuleva henkilö näkee, että tämä on hyvä tapa toimia; tämä on juuri se tapa, joka innostaa opiskelijoita. Tämä vaatii jatkuvaa keskustelua.
20 kommenttia