Ravinnon resistentti tärkkelys saattaa hyödyttää ei-­alkoholiperäistä rasvamaksaa sairastavia. Taustalla ovat todennäköisesti suotuisat muutokset suoliston mikrobikannoissa.

Tutkimuksessa 200 rasvamaksapotilasta sai päivittäin 40 grammaa resistenttiä tai tavallista maissitärkkelystä. Resistenttiä tärkkelystä saaneiden maksan triglyseridi­pitoisuudet olivat nelikuukautisen seurannan jälkeen lähes 40 prosenttia pienempiä kuin verrokeilla. Myös tietyt rasvamaksaan liittyvät maksaentsyymit ja tulehdukselliset tekijät vähenivät. Ulosteanalyysissä resistenttiä tärkkelystä saaneilla oli huomattavasti vähemmän Bacteroides stercori -bakteereja, jotka voivat vaikuttaa maksan rasva-aineenvaihduntaan.

Resistentti tärkkelys on imeytymätöntä kuitua, joka kulkeutuu paksusuoleen ja edistää hyvien suolistobakteerien kasvua. Sitä on muun muassa palkokasveissa, perunassa ja maississa.

Lähde: Cell Metabolism / Uutispalvelu Duodecim

Polven tai lonkan nivelrikkokivut lievittyvät yhtä hyvin liikunnalla kuin lääkkeillä. Meta-analyysissä yhdistettiin 152 satunnaistettua tutkimusta, joissa liikuntaa verrattiin tulehduskipulääkkeisiin tai parasetamoliin. Potilaiden kivut lievittyivät yhtä hyvin eri hoitomuodoilla, eli liikunta oli lääkkeiden veroinen kivunlievittäjä. Myös potilaiden toimintakyky parani sekä lääkkeillä että liikunnalla.

Merkittävä osa nivelrikkopotilaista käyttää tulehduskipulääkkeitä tai parasetamolia, mutta niiden pitkäaikainen käyttö voi suurentaa sydän- ja verisuonitautien sekä suolistovaivojen vaaraa etenkin riskipotilailla. Liikunta voisikin auttaa vähentämään lääkitystä. Liikunta on muutenkin monin tavoin terveellistä, joten nivelrikkopotilaita tulisi aina kannustaa liikkumaan mahdollisimman paljon. Nivelrikko on yleisin pitkäaikaista kipua aiheuttava sairaus ja maailman yleisin nivelsairaus. Iän ja ylipainon lisäksi sille altistavat vammat, raskas työ ja kuormitus sekä nivelten kehityshäiriöt ja perimä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim / British Journal of Sports Medicine

Huonokuuloisuus altistaa muistisairauksille, mutta kuulokojeen käyttö näyttäisi pienentävän riskipotilaiden sairastumisvaaraa. Tuoreessa tutkimuksessa oli mukana lähes tuhat keskimäärin 77-vuotiasta huonokuuloista, joista puolet sai kuulokojeen ja neuvontaa, mutta puolet vain terveysopastusta.

Noin kolmen vuoden seurannassa muisti ja muut tiedolliset mielentoiminnot heikkenivät kuulokojeryhmässä hitaammin kuin verrokeilla. Havainto koski kuitenkin vain potilaita, joilla oli kohonnut muistisairauksien riski. Huonokuuloisuuden ja muistisairauksien yhteyttä voi selittää esimerkiksi se, että aistien heikentyminen vähentää liikkumista ja sosiaalista elämää.

Keski-ikäisistä noin joka viidennellä on keskustelua haittaava kuulovika, mutta iän myötä kuulo-ongelmat yleistyvät huomattavasti.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim / Lancet

Luonnossa liikkuminen on hyväksi terveydelle, mutta siitä on etua myös kansantaloudelle. Metsähallitus ja UKK-instituutti ovat laskeneet, että kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla liikkuminen säästi yhteiskunnalta viime vuonna 164 miljoonaa euroa.

Säästöä syntyy, koska luonto­liikunta vähentää kansansairauksista koituvia menoja ja auttaa ihmisiä pysymään työkykyisinä. Laskelmien perustana ovat liikkumattomuuden yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset, noin 3,2 miljardia euroa vuodessa. Luontokohteiden ylläpito onkin kustannustehokas keino pienentää passiivisesta elämäntavasta syntyviä menoja ja edistää kansanterveyttä.

Viime vuonna Metsähallituksen luontokohteisiin tehtiin reilut 6,2 miljoonaa käyntiä. Metsäretkien suosio näyttää jatkuvan, sillä tämän vuoden tammi-heinäkuussa käyntejä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten saman ajanjakson aikana.

Lähde: metsähallitus ja UKK-instituutti.