Apu

Näin pandemia räjäytti puutarhaharrastuksen suosion – Nyt kansa tahtoo taimia ja puita, kun pihasta on tullut viihtyisä kesäkohde

Näin pandemia räjäytti puutarhaharrastuksen suosion – Nyt kansa tahtoo taimia ja puita, kun pihasta on tullut viihtyisä kesäkohde
Korona pysäytti ulkomaanmatkailun, mutta toi kymmeniä tuhansia uusia puutarhaharrastajia. Puutarhakauppa teki 2020 kaikkien aikojen myyntiennätyksensä, ja nyt buumi jatkuu. Tutut suosikit pitävät pihoilla pintansa, mutta joka vuosi tulee myös hittituotteita, joita jonotetaan.
Julkaistu: 10.6.2021
Näky on yhtä aikaa hellyttävä ja vaikuttava. Satakunta metriä pitkä kasvihuone on täynnä nipin napin viisi senttiä korkeita omenapuun taimia siisteissä riveissä. Pikku versoihin on puhjennut pulleita silmuja.
Olemme Pohjankurussa, Raaseporissa. Toisen polven puutarhakauppias, puutarhuri Sanna Tahvonen katsoo tyytyväisenä ympärilleen kosteanlämpimässä kasvihuoneessa. Hän kertoo, että omenapuun taimet on vartettu aikaisemmin keväällä. Jaloverso ja perusrunko on teipattu yhteen.
– Kymmeniä vuosia vanhoista opetustauluista voi nähdä, että juuri näin omenapuut on vartettu aina. Ja se on edelleen käsityötä.
Kasveja ei voi hoputtaa. Luonto antaa niille kasvurytmin, ja sitä pitää kunnioittaa.
– Puuvartinen taimi tarvitsee kahdesta kolmeen vuotta kasvaakseen myyntikelpoiseksi. Runkopuu kasvaa pellossa 10–15 vuotta ennen myyntiä. Nykyihmisen on vaikea ymmärtää, että jotakin ei voi kiirehtiä, Sanna Tahvonen sanoo.
Sanna Tahvonen on puutarhayrittäjä toisessa polvessa.
Omenapuun alut viettävät kesän kasvihuoneessa. Syksyllä ne nostetaan halliin tai kylmävarastoon. Ensi keväänä ne istutetaan ruukkuihin. Aikaisintaan keväällä 2023 ne ovat myyntikelpoisia taimia – niitä, jotka jo toista vuotta peräkkäin loppuvat kesken Euroopasta, kun maanosa on villiintynyt kasvun ihmeestä.
Nyt myytävät hedelmäpuiden taimet on istutettu 2018 tai 2019. Silloin ei ollut aavistustakaan koronaviruksesta eikä sen nostattamasta puutarhabuumista.
– Viime vuonna meiltä loppuivat ensin marjapensaat. Toukokuun alkupuolella alkoivat loppua hedelmäpuut ja kaikki, mistä saa satoa. Monet koristekasvit, pensaat ja perennat loppuvat nytkin. Kaikkia omenalajikkeitakaan ei välttämättä saa, mutta olemme osanneet varautua paremmin kuin viime vuonna, Tahvonen kertoo.
Puutarha Tahvoset pystyy vastaamaan kasvaneeseen kysyntään jossakin määrin, koska isolla puutarhalla on hyvät varastot. Lisäinvestointeja ei edes harkittu äkillisen kysyntäpiikin vuoksi. Niitä ei ole tehty Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtajan Jyrki Jalkasen mukaan muuallakaan, sillä ne ovat kalliita ja riskialttiita.
Tahvosten taimitarhalla Raaseporin Pohjankurussa eletään kiivaan sesongin aikaa.

Pandemia nosti kotipihan arvostusta

Into puutarhanhoitoon on kasvanut tasaisesti jo parikymmentä vuotta. Kaupungistumisen ja abstraktin työelämän vastapainoksi kaipaamme sidettä luontoon, ja sitä kasvit antavat. Luontoyhteys tutkitusti lievittää stressiä ja laskee verenpainetta sekä lisää serotoniinin tuotantoa.
– Onnea on upottaa sormet multaan, ja kasvun ihmettä on aina yhtä hienoa seurata, sanoo Sanna Tahvonen.
Keväällä 2020 kirsikkapuut loppuivat koko maailmasta. Suomesta vietiin käsistä myös tomaatintaimet.
Sanna Tahvosen puolison isä Kari Tahvonen perusti omenatarhan 1970-luvulla. Nämä taimet ovat myyntikunnossa aikaisintaan keväällä 2023. Kasvua ei voi nopeuttaa, ja siksi hedelmäpuista on nyt pula.
Vuosi sitten puutarhakauppa teki Suomessa kaikkien aikojen myyntiennätyksensä, 661 miljoonaa euroa. Myynti kasvoi 16 prosenttia edellisvuodesta. Noin puolet myynnistä on kasveja, multaa, lannoitteita, siemeniä, mukuloita ja niin edelleen, puolet kalusteita, koneita, kasvihuoneita, grillejä ja niin edelleen.
Vuoden 2020 keskiostos oli 327 euroa taloutta kohti. Se on Puutarhaliiton mittausten toiseksi korkein. Edelle menee vuosi 2014, jolloin ostettiin paljon kalusteita. Viime vuonna pomppasi kasvien ja multatuotteiden myynti.
Vuoden 2020 myynnin kasvu johtuu siitä, että puutarhakauppoihin rynni noin 60 000 taloutta, jotka eivät olleet aikaisemmin ostaneet minkäänlaisia puutarhatuotteita.
– Koronapandemia on tehnyt pihasta viihtyisän kesäkohteen, kun ihmiset eivät ole voineet matkustaa, toteaa Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.
Thaimaalainen Payungsak Lueangaram ja filippiiniläinen Jordan Pumihic ajavat viljelmiltä taimia lastausalueelle.
Puutarhaliitto tekee joka vuosi Kantar TNS:n kanssa Kotipuutarhatutkimuksen. Viime vuosina se on tuottanut kaksi yllätystä: nuorten aikuisten ja erityisesti miesten puutarhaharrastuksen kasvua ei ole osattu ennustaa. He ovat kiinnostuneita ruoanlaitosta ja ruoan alkuperästä ja haluavat kasvattaa hyötykasveja.
– Puutarha voi olla myös uusi miesluola. Osalle miehistä on tärkeää päteä ja hifistellä. Chilien kasvattaminen on siitä tyypillinen esimerkki, Taulavuori kertoo.
Innostuksen kasvaessa myös pihojen varustelun taso on kohonnut. Puutarhaan rakennetaan kesäkeittiöitä, patioita, vesiaiheita, valaistusta, kasvihuoneita ja pergoloita. Hankitaan kompostoreita, ruohonleikkureita ja työkaluja. Piha kalustetaan yhä paremmin, ja kun tulee uusi trendi, kalustemyynti kiihtyy. Niin kävi esimerkiksi vuosituhannen taitteessa, kun polyrottinki tuotiin markkinoille. Pihalla oleskellaan varhaisemmin keväällä ja myöhempään syksyyn, ja ilmastonmuutos pidentää kasvukautta.
– Paitsi kodin jatke, ulkotila on myös taloudellinen tekijä. Kaunis ja hyvin hoidettu piha tekee myytävästä asunnosta houkuttelevamman, muistuttaa Jyrki Jalkanen.

Lämmin päivä tuo lisää myyntiä

Keväinen puutarhamyymälä on kuin huumetta. Miten paljon voikaan olla kukkia, niin monen värisiä ja muotoisia, tuttuja ja uusia! Taaempana myymälän pihalla väriloisto kalpenee, mutta siellä odottavat ostajiaan himoitut hedelmäpuut, marjapensaat ja perennat. Jo puoliltapäivin Puutarhanikkareiden Espoonlahden myymälässä on runsaasti asiakkaita. Päivä on lämmin, ja silloin kasvaa kohisten paitsi luonto myös puutarhaliikkeen myynti.

Toisen polven puutarhakauppiaalla, puutarhuri Katja Nikkarilla on vuoden työntäyteisin aika.
– Hei, täällä kysytään samettiruusua, myymälän puolelta tiedustellaan.
– Tänään pitäisi tulla, Nikkari vastaa.
Nikkarilla on tapaaminen pitkäaikaisen asiakkaansa Kirsi Enarvin kanssa. Enarvi hakee puutarhaansa alppiruusua ja pientä puuta. Hän ei ole asiakas tavallisimmasta päästä, sillä Nikkari on suunnitellut hänen puutarhansa. Vaikka suunnittelupalvelu kasvaa koko ajan, sen osuus kaikista puutarhaostoista on noin viisi prosenttia, paljon vähemmän kuin muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
– Suunnittelua käyttävät ne, jotka eivät osaa ja joilla on rahaa. Suomalainen on silti sellainen, että hän haluaa tehdä kaiken itse, sanoo Timo Taulavuori.
Puutarhamyymälässään Katja Nikkari esittelee Enarville valkoisena pilvenä kukkivaa kuriilienkirsikkaa ja rungollista syyshortensiaa. Hän on rakentanut Enarvin kanssa tämän pihaa jo kaksikymmentä vuotta. Ilmeikäs puutarha on hänelle mieluista seurattavaa.
– Luonnon monimuotoisen ja vuodenaikojen pitää näkyä puutarhassa, Katja Nikkari sanoo.
– Olen vähän huolissani siitä, että pihat yksinkertaistuvat. Esimerkiksi puut halutaan pois, koska ne roskaavat. Luonnon monimuotoisuuden ja vuodenaikojen pitää näkyä puutarhassa. Jos pihalla kasvaa vain tuijaa, ei se ole puutarha, Nikkari sanoo.
Kirsi Enarvi valitsee syyshortensian. Myyntikunnon saavuttaakseen se on kasvanut vähintään viisi tai kuusi vuotta. Astiataimi pakataan Enarvin autoon, sitten lähdetään huristelemaan kohti metsän laidassa sijaitsevaa puutarhaa.
Kotipihalle päästyään Enarvi kertoo, että takakontissa on soinut puhelin ahkerasti koko matkan. Katja Nikkarin puhelin se sinne on unohtunut pakkaamisen lomassa.
Kun Nikkari ehtii perille, katsotaan yhdessä syyshortensialle paikka.
Naiset kaivavat istutuskuopan ja istuttavat puun vesi- altaan yläpuolelle. Kohta se saa ympärilleen verkon, jotta peurat ja jänikset eivät syö sitä. Jo syksyllä se tekee isot kukkansa, jotka ovat ensin valkoisia ja muuttuvat sitten vaaleanpunaisiksi.
– Syyshortensia näkyy kauniisti keittiön ikkunasta. Olen syysihminen, siksikin se sopii minulle, Kirsi Enarvi sanoo.
Kirsi Enarvi ja Katja Nikkari istuttavat syyshortensian vesialueen yläpuolelle. Syksyllä se tekee jo ensimmäiset kukkansa.

Joka toinen suomalainen

Puutarhanhoito on tärkeä harrastus noin joka toiselle suomalaiselle. Noin 77 prosenttia puutarhan tai pihan omistajista harrastaa maillaan jotakin, neljännes tekee sen, mikä on pakko tehdä, ja neljännestä ei kiinnosta ollenkaan. Ylipäänsä puutarha saa mielellään olla helppohoitoinen ja luonnonmukainen.
– Helppohoitoisuus taas saadaan aikaan perustamalla piha hyvin ja jättämällä mahdollisimman vähän tilaa rikkaruohoille, neuvoo Timo Taulavuori.
Puutarhaa hoitamalla voi antaa myös panoksensa ilmaston hyväksi. Mitä enemmän pihoilla kasvaa puita ja pensaita, sitä enemmän kasvit sitovat hiilidioksidia yhteyttäessään.
Easy Elegance -ruusut ovat matkalla Tahvoset-puutarhalta Kultarantaan, Naantaliin.
Monimuotoinen puutarha on tärkeä perhosten ja pölyttäjien suojelemiseksi. Ihmiset myös innostuvat auttamaan luontoa, mistä hyvä esimerkki on vuoden 2020 Pelasta pörriäinen -kampanja.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea valitsi kampanjan 2019–20 luontoteoksi.
– Puutarha on harvoja harrastuksia, joissa voi sitoa ilmakehän hiiltä ja toimia mahdollisimman luonnonmukaisesti, Timo Taulavuori toteaa.
Tahvoset-puutarhan viljelyala on noin sata hehtaaria. Vakituisia työntekijöitä on 50, kesä-heinäkuussa 130–150.

Voiko yrteillä elättää itsensä?

Kasvihuoneen ovensuussa mutainen maa muljuu liukkaana kenkien alla. Sisällä on trooppisen nihkeää ja vihreää.
Tila on niin täynnä yrttejä, että niiden välissä saa pujotella varoen. Tuoksujen tulvasta nenä erottaa tutut salvian, oreganon, timjamin, basilikan ja mintun – ja sitten on monta uutta ja tuntematonta.
Puutarhurit Katja ja Jukka Juhola kasvattavat yrttien ja vihannesten luomutaimia myyntiin niin puutarhaliikkeisiin kuin yksityisasiakkaille.
Katja Juhola sanoo, että työ ei ole helppoa. Yrttejä kylvetään koko ajan, ja ne kasvavat nopeasti, joten ne pitää osata kasvattaa oikean kokoisiksi. Siihen tarvitaan ammattitaitoa ja kokemusta.
Sitä Katja ja Jukka Juholalle on kertynyt vuodesta 1994, jolloin he muuttivat Mustion linnan naapuriin ja perustivat yrttitarhansa. Silloin heille naureskeltiin.
– Ajattelitteko yrteillä elättää itsenne, kysyttiin, Katja Juhola hymähtää.

”Mustaherukkasalvia ja valkosipuliyrtti on jo loppuunmyyty. Wasabi myydään kohta loppuun. Yrttiliisukka eli kuubanoregano on tämän vuoden uutuus. Lehtikaalin ja salaattien suosio kasvaa koko ajan.”

– Katja Juhola –

Tänään Juholat kantavat juoksujalkaa yrttilaatikoita kasvihuoneista lastausalueelle. Yrttien taimet menevät kaupaksi huippuvauhtia. Juholan puutarhassa kasvaa noin 200 erilaista lajiketta.
Joka vuosi tulee uutuuksia ja hittituotteita.
– Mustaherukkasalvia ja valkosipuliyrtti on jo loppuunmyyty. Wasabi myydään kohta loppuun. Yrttiliisukka eli kuubanoregano on tämän vuoden uutuus. Lehtikaalin ja salaattien suosio kasvaa koko ajan, Katja Juhola luettelee.
Vieressä maassa odottaa lasti, joka on lähdössä kohti pääkaupunkia, Puutarhanikkareiden Herttoniemen-myymälään: tomaatintaimia, chiliä, yrttiamppeleita, lehtipersiljaa, oreganoa, lipstikkaa, mojito- ja inkivääriminttua, ananassalviaa ja kuolemattomuuden yrttiä.
Katja ja Jukka Juholalla on yksi Suomen pitkäikäisimpiä yrttipuutarhoja. Siellä on noin 200 lajiketta ja 200 000 kasvia. Juholan puutarhassa yrttejä kylvetään koko ajan, ja ne pitää toimittaa myyntiin juuri oikean kokoisina.

Nuorten ja kaupunkilaisten harrastus

Yrttien viljely kiinnostaa eniten kaupunkilaisia ja nuoria. Yrttien suosio on kasvanut samaa tahtia kuin innostus ruokaan ja oman ruoan kasvattamiseen. Jo ruukkuun ikkunalaudalle, parvekkeelle tai pihalle saa oman viljelmän.
Yrteillä on myös terveysvaikutuksia, ja kun yhden kuormassa olevan kasvin nimi on kuolemattomuuden yrtti, on pakko selvittää, millaisesta kasvista on kyse. Sitä on käytetty Kiinassa teenä vuosisatoja, ja sen uskotaan parantavan vastustuskykyä sekä alentavan verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria.
– Puutarhuri ei voi mainostaa yrttien lääkinnällisiä vaikutuksia, Katja Juhola huomauttaa.
– En käytä lannoitteita, joten istutan luomutaimia. Käytän yrttejä paljon, ja laatikoista saan koko vuoden yrtit ja yrttisuolat, Jaana Paretskoi kertoo.
Helsingin Katajanokalla, entisen vankilan, nykyisen hotellin pihamaalla seisoo järjestelmällisissä riveissä 55 viljelylaatikkoa. Viiden vuoden ajan Jaana Paretskoi on täyttänyt kasveilla niistä kaksi.
Paretskoin toisessa laatikossa kasvaa raparperia, kukkia ja hänen aarteensa, karhunlaukka, jonka makua hän kuvaa jumalaiseksi. Yrteille varatussa laatikossa kasvaa jo ruohosipulia, rosmariinia, persiljaa, lipstikkaa ja meiramia. Nyt sinne pääsevät Juholan puutarhassa kasvaneet ananassalvia ja kuolemattomuuden yrtti.
– En käytä lannoitteita, joten istutan luomutaimia. Käytän yrttejä paljon, ja laatikoista saan koko vuoden yrtit ja yrttisuolat, Paretskoi kertoo.
Katajanokalla vankilan pihalla oli kasvimaa samalla paikalla, jolla on nyt viljelylaatikoita. Jaana Paretskoi on tyytyväinen laatikkoviljelijä. Hän kasvattaa yrttejä, kukkia ja raparperia.
Edellisessä kotikaupungissaan Paretskoilla oli kasvimaa parikymmentä vuotta. Sellaisen hän olisi halunnut Helsingistäkin, mutta juuttui jonoon.
Sitten hän löysi Katajanokka-seuran laatikkoviljelyn. Se on myös edullinen puutarha: yksi laatikko maksaa 20 euroa vuodessa. Katajanokka-seura toimittaa mullat, ja työkalut ovat yhteisiä. Kasteluvesi saadaan hotellin vesipisteestä.
– Olen tyytyväinen laatikkoviljelijä ja suosittelen sitä toisillekin. Se on helppoa. Selkä ei väsy, eikä tule rikkaruohoja. Lisäksi pikku puutarhani sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä kotoa, joten pääsen tänne vaikka joka päivä, Paretskoi sanoo.
Kommentoi »