Apu

Syyskukat hehkuvat: Näin perustat syyskesän kukkapenkin 15 + 3 vinkkiä

Syyskukat hehkuvat: Näin perustat syyskesän kukkapenkin 15 + 3 vinkkiä
Kesän viimeinen leimahdus värjää puutarhan kultaan ja purppuraan. Elo–syyskuun puutarha huokuu suurten perennojen ja daalioiden lämmintä loistoa. Toiveuusinta
Julkaistu: 17.8.2020

Loppukesän puutarhassa suuri on kaunista. Siinä missä kiurunkannukset, kevätkaihonkukka ja perhosorvokki keväällä sulostuttivat puutarhaa sirolla olemuksellaan, maisemaa hallitsevat nyt majesteettiseen mittaan yltävät perennat. 

Elokuussa koulujen alettua kesä näyttää kypsät, lempeät kasvonsa, ja sää voi lämmetä lähes helteisiin lukemiin. Maa huokuu lämpöä, ja ilmassa leijuu valmistuvan sadon makeita, mausteisia tuoksuja.

Juuri silloin alkaa puutarhan loistava syysnäytelmä. Pääroolissa eivät ole enää alkukesän pastellisävyt, vaan väri on toinen. 

Keltaisena, oranssina ja tiilenpunaisena hohtavan syyspäivänhatun (Rudbeckia laciniata) mykerökukka on kuin luotu perhosten laskeutumisalustaksi.

Syyskaunosilmän hohtoa

Nyt hohtavat syyskaunosilmän kulta ja syyshohdekukan lämmin oranssi, jotka laskeva aurinko saa syttymään.

Keltaisen kanssa vuorottelevat daalioiden ja punahatun lempeä puna sekä alppipiikkiputken ja sinipallo-ohdakkeen metallinhohtoiset sävyt. Komeat koristeheinät saavuttavat täyden kokonsa loppukesällä ja jäävät koristamaan puutarhaa pitkälle talveen.

Auringontähden, syyshohdekukan ja purppurapunalatvan laakeat mykerökukat ovat kuin luotu päiväperhosten laskeutumisalustaksi.

Jos pihassa kasvaa reunusasteria tai komeamaksaruohoa, pääset aitiopaikalta seuraamaan, kun komeasti kuvioidut amiraalit ja neitoperhoset kokoontuvat viettämään mesikutsujaan.

Vaellukselle valmistautuvat perhoset tankkaavat ravintoa ennen muuttomatkaa tai talvehtimista. 

Kaunopunahattu (Echinacea purpurea) on todellinen perhosmagneetti. Kasvi viihtyy auringossa. Kukinta alkaa heinäkuussa ja kestää pitkälle syyskuuhun.

Näin perustat syyskesän kukkapenkin

Jos puutarhasta puuttuu loppukesän loisto, sen voi loihtia perustamalla syyskesän kukkapenkin. Jo yksittäinen, ikkunasta aukeavalle paikalle sijoitettu kultapallo tuo lämmintä tuiketta hämärtyviin iltoihin. 

Sopivilla kasvivalinnoilla puutarhan kukintaa voi jatkaa ensimmäisiin pakkasiin asti. Sitä täydentävät viimeisiä nuppujaan availevat kärhöt ja syyshortensia sekä syysmyrkkylilja, yksi harvoista syksyllä kukkivista sipulikukista.

Syyskaunosilmä (Coreopsis verticillata) viihtyy aurinkoisen paikan kukkaryhmissä. Siro, tillimäinen kasvusto peittyy elo–syyskuussa keltaisiin tähtikukkiin

Perennojen taimia voi istuttaa syyskuun loppuun. Arat lajit istutetaan keväällä. Iso, yhtenäinen ryhmä on näyttävä ja helppohoitoinen.

Istuta riittävän paljon samaa kasvia, sijoita korkeat lajit keskelle. Valitse kasvit sen mukaan, onko paikka aurinkoinen vai puolivarjoinen.

Kaiva 50 senttimetrin syvyinen istutusalusta, sillä huolellisesti perustettu penkki tuottaa iloa pitkään.

Syyshohdekukan (Helenium Autumnale-ryhmä) tunnistaa alaviistoon taipuneista laitakukista. Kasvi houkuttelee mehiläisiä. Laji ei siedä kuivumista tai talvimärkyyttä.

Asiantuntijan 3 vinkkiä

1. Virginiantädyke (Veronica virginica) on komea loppukesän kukkija, joka menestyy aurinkoisessa ja puolivarjoisessa paikassa perennaryhmän keskus- tai taustakasvina.

Pienet siniset kukat sijaitsevat pitkissä, hieman nuokkuvissa latvakukinnoissa, jotka houkuttelevat kimalaisia. Virginiantädykkeellä on kaunis, säteittäinen lehdistö, joka koristaa lähes puolitoistametristä kasvustoa. Kasvista on olemassa myös valko- ja punakukkaisia lajikkeita.

Virginiantädyke (Veronica virginica).

2. Sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus) on aurinkoisen paikan perenna, joka viihtyy parhaiten läpäisevässä hiekka- tai moreenimaassa.

Kasvi sietää myös kuivuutta. Isot pallomaiset mykerökukat kohoavat kasvuston yläpuolelle, ja niiden sininen väri saa voimaa kaunopunahatun punaisista tai syyshohdekukan oransseista kukista.

Kukat säilyvät maljakossa pitkään, ja ne ovat myös mehiläisten ja perhosten suosiossa. 

Sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus).

3. Loistokärhö ’Viola’ (Clematis Jackmanii-ryhmä) jaksaa ilahduttaa kukinnalla, jonka talventulo vasta sammuttaa. Lajike on virolaisen Uno Kivistikin jalosteita. Loppukesä on kärhöjen aikaa, kun versot ovat kasvaneet täyteen mittaansa ja ne verhoavat säleiköt ja omenapuiden rungot. Kärhöjen tavoin Viola-lajike viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla, juuristoalue toisen kasvin varjossa. 

Loistokärhö ’Viola’ (Clematis Jackmanii-ryhmä).

Syyskukkijoita

  •  Auringontähti
  •  Elefanttiheinä
  •  Komeamaksaruoho
  •  Kultapallo
  •  Rohtosuopayrtti
  •  Sinipiikkiputki
  • Soihtunauhus
  •  Syysasteri
  • Syyshortensia
  •  Syysleimu
  •  Syysmaksaruoho
  • Syyspäivänlilja
  • Syysvuokko
  • Tarhapiisku
  • Tähkäkimikki

Syyshortensian kukat punastuvat syyskesällä ilmojen viiletessä.

Päivitetty 17.8.2020 – Ilmestynyt 8.9.2017

Kommentoi »