Mustikalla on superruoan maine – Näitä konkreettisia terveysvaikutuksia sen syömisellä on
Mustikka on jokaiselle suomalaiselle tuttu herkku, mutta siinä on muutakin syötävää kuin pelkät marjat.
Monen lapsuuskokemuksiin kuuluvat ämpärisulkeiset mustikkametsässä. Muistot poimintareissuista nostavat toisilla hymyn huulille, kun taas osa saa lähinnä inhonväristyksiä. Himopoimijat viihtyvät mättäillä päiväkausia, ja toisilla selkä särkee jo metsän reunan häämöttäessä. Poimuri helpottaa mustikoiden keruuta, mutta se myös lisää roskien määrää marjojen joukossa. Mustikkasato kypsyy heinäkuun loppupuolella, ja marjoja voi poimia syyskuun alkuun asti. Satoa heikentävät kukinnan aikaiset yöpakkaset. Kuivuus taas jättää marjat pieniksi. Myös mustikan lehtiä voi syödä. Ne sopivat salaattiin tai yrttiteen aineksiksi.
Superruokaa
Mustikka on superruoan maineessa. Kuitupitoinen metsämarja sisältää muun muassa E- ja K-vitamiineja sekä jonkin verran C-vitamiinia, mutta sen terveysvaikutukset perustuvat ennen kaikkea polyfenoliyhdisteisiin. Mustikka on täynnä flavonoideihin kuuluvia antosyaaneja, jotka antavat marjoille tunnusomaisen syvän purppuraisen värin – ja sotkevat sormet syödessä.
Antosyaanit toimivat elimistössä antioksidantteina, eli ne suojaavat soluja niin sanottujen vapaiden radikaalien aiheuttamalta hapettumiselta. Ne muun muassa laskevat verenpainetta, vähentävät kehon matala-asteista tulehdusta ja parantavat insuliiniresistenssiä. Tämän ansiosta mustikoiden syöminen voi vähentää muun muassa sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen sekä tiettyjen syöpien riskiä. Mustikoilla voi olla myönteisiä vaikutuksia myös aivojen ja silmien terveyteen sekä ruoansulatukseen.
Metsästä parempi
Metsämustikka sisältää antosyaaneja 3–5 kertaa enemmän kuin pensasmustikka ja peittoaa tällä tavoin viljellyn serkkunsa. Muutoin pensasmustikan ravintosisältö on lähes sama kuin metsämustikalla, eli sekin on hyvin terveellinen lisä ruokavalioon. Moni pitää pensasmustikoista niiden kiinteän rakenteen ja tahraamattomuuden vuoksi. Pensasmustikkaa voi viljellä kotipuutarhassa myös Suomessa.
Suomen metsät tuottavat hyvänä satovuonna yli 300 miljoonaa kiloa mustikkaa, mutta huonona vuonna määrä jää alle kolmasosaan siitä. Parhaimmillaan yhdeltä hehtaarilta voi kerätä yli 30 kiloa marjoja. Noin kymmenesosa mustikkasadosta päätyy ihmisravinnoksi.
