Apu

Älä valita, älä selitä! – Kuningatar Elisabet II:n tärkein ohjenuora on lähtöisin kuningatar Viktorialta

Älä valita, älä selitä! – Kuningatar Elisabet II:n tärkein ohjenuora on lähtöisin kuningatar Viktorialta
Kuningatar Elisabet II täyttää 95 vuotta 21. huhtikuuta. Hän on aina noudattanut kuningatar Viktorian ohjetta: älä valita, älä selitä. Periaatteella on ollut käyttöä viime aikoina: koronapandemia, brexit, Megxit, prinssi Andrew’n toimet... Kun on kokenut sodat ja skandaalit, näistäkin selvitään. Mutta millaisen hyökyaallon saa aikaan oman aviomiehen, prinssi Philipin kuolema?
Julkaistu: 14.4.2021

Vuonna 2012, kun Elisabet II oli ollut 60 vuotta vallassa, The Times -lehti kirjoitti: ”Kiitos Majesteetti siitä, että ette ole kertaakaan päästänyt naamiota valahtamaan kasvoiltanne.”

Naamion hellittämätön säilyttäminen tarkoittaa että yksi ei järky, vaan pysyy, tämä yhteinen velvollisuudentunnon ja sitkeyden symboli. Vasta aivan viime vuosina, kun olemukseen on tullut pönäkkyyttä ja lempeää muotoa, Elisabet on vilauttanut persoonaansa ja huumorintajuaan suojavarustuksen takaa.

Itsehillintä on Elisabetin toinen luonto, uhri, jonka hän on antanut kuninkaallisen arvokkuuden alttarille. Monarkia on yhdessä sovittu juttu, joka syntyy ja elää tietystä mysteeristä. Siihen on sisäänrakennettuna tasapainottelu poikkeuksellisuuden ja yksityisyyden sekä ihmisten uteliaisuuden tyydyttämisen välillä.

Jos monarkiaa penkoo liikaa, kunnioitus on mahdotonta. Ja toisaalta, jos uteliaisuus ehtyy, monarkia menettää merkityksensä, ja katoaa lopulta kokonaan. Jos taas näyttää liikaa, alkaa olla kuin mikä perhe vain: miksi sellaista pitäisi ylläpitää?

”Minä vannon teidän kaikkien edessä, että koko ikäni – olkoon se pitkä tai lyhyt – on omistettu teidän palvelemisellenne ja meidän maailmanlaajuisen kansojenperheemme palvelemiselle.”
Kuningatar Elisabet II

Häneen liittyy arvokkuus, tehtävänsä ja kohtalonsa hyväksyminen. Ihmisten on helppo uskoa, että hän noudattaa suvussa vuosisatojen ajan kulkenutta mottoa ”minä palvelen”. 21-vuotiaana hän antoi valansa: ”Minä vannon teidän kaikkien edessä, että koko ikäni – olkoon se pitkä tai lyhyt – on omistettu teidän palvelemisellenne ja meidän maailmanlaajuisen kansojenperheemme palvelemiselle.”

Ihmiset arvostavat Elisabetin ahkeruutta, korkeaa henkilökohtaista moraalia, paineensietokykyä, rohkeutta ja rehellisyyttä. Se kutkuttaa, että kuningatar on saiturina tunnettu. Hän inhoaa tuhlaamista ja ajatusta siitä, että kuningashuonetta pidettäisiin törsäävinä öykkäreinä.

Britit tietävät, että sisimmässään Elisabet on aika tavallinen, nauttii luonnosta, rakastaa töppöjalkaisia koiriaan ja hevosiaan. Pitää elämän pienistä iloista ja varjelee rutiinejaan. Pelaa pasianssia, kokoaa palapelejä ja rakastaa tietovisailua perheen kesken – voittaa yleensä kaikki – imitoi ja yllyttää taitavaa Charlesia samaan.

Hän syö peribrittiläisen kursailemattomasti ja kulttuurimakukin on kaikkea muuta kuin hienosteleva: höpsöjä vanhanaikaisia tv-komedioita, vaudeville-musikaaleja, tunteellisia melodioita, Abban Dancing Queen vetää yhä parketille.

Kuningatar matkalla Windsorin hevosnäyttelyyn vuonna 1995. Häneen ei saa koskea, itse hän näyttää nauttivan hevosten – joista hän tietää kaiken – ja koirien kupsuttelusta. Hän pyörsi päätöksensä ja otti juuri kaksi uutta corgia.

Kuningatar voisi hajottaa parlamentin

Moni on tässä maailmassa ymmärtänyt, millainen tietopankki kuningatar on: kukaan ei tiedä Britannian tai Kansainyhteisön asioista niin paljon kuin hän, kukaan ei osaa asettaa asioita perspektiiviin ja nähdä tapahtumien keskinäisiä yhteyksiä kuten Elisabet. Kuningatar antaa neuvoja myös muille, jos niitä tajuaa kysyä.

Elisabet ei käytä poliittista valtaa, vaikka sitä hänellä onkin. Hallitsija voisi hajottaa parlamentin ja jättää lakeja hyväksymättä. Näin hän ei ole koskaan tehnyt.

Parlamentin avajaisissa hän lukee hallituksen puheen, vain kahdesti hän ei ole tehnyt niin, kun on ollut viimeisillään raskaana. Avajaisissa kuningatar pitää useita kiloja painavaa kruunua. Viime vuosien tv-lähetyksissä on näkynyt, miten koville pystypäisenä pysyttely ottaa.

Tämän kaiken on saanut aikaan maailman pisimpään vallassa ollut elävä monarkki, joka sai kasteessa nimet Elizabeth Alexandra Mary Windsor, ja joka kruunattiin vuonna 1952 kuningattareksi nimellä Elisabet II. Koko maailman kuningatar täyttää 95 vuotta 21. huhtikuuta.

Tulevan kuningattaren ja prinssi Philipin kihlajaisia vietettiin kesällä 1947. Morsian ihastui komeaan Kreikan prinssiin jo 13-vuotiaana. Yhteiselo päättyi viime viikolla prinssi Philipin kuolemaan.

Uran aikana 14 pääministeriä

Kuningatar Elisabetin ensimmäiseksi pääministeriksi vuonna 1952 osui Winston Churchill. Kuningatar oli 25-vuotias, kahden pienen lapsen äiti, Churchill, 78, jo kolmea hallitsijaa palvellut sotasankari, poliittisen pelin ja puheen mestari. Ensi sanoikseen Churchill kommentoi nuorta majesteettia, ettei hän tunne tätä juuri lainkaan, mutta muistaa tämän tarkkasilmäisenä ja -korvaisena lapsena, jolla oli jo parivuotiaana ällistyttävää luontaista auktoriteettia ja hyvät hoksottimet. Hän oli poikkeuksellisen syvämietteinen, nokkela, tiedonnälkäinen ja huumorintajuinen.

Kun Churchill jäi eläkkeelle, hän opasti seuraajiaan: kuningattaren ja pääministerin tiistai-iltapäivän viikoittaiseen tapaamisen ei auta mennä valmistautumatta, kotiläksyt kannattaa tehdä. Hallitsija tietää usein enemmän kuin hallituksen vetäjä, janoaa lisätietoa ja osaa esittää osuvimmat kysymykset.

Kuningatar pyysi Kansainyhteisön johtajia jo 13 vuotta sitten hyväksymään Charlesin seuraavaksi keulakuvakseen.

Tapaamiset ovat kahdenkeskisiä, epämuodollisia ja ehdottoman luottamuksellisia. Muistiinpanoja ei tehdä ja keskustelu kestää niin pitkään kuin kestää, toisinaan tuntikausia. Näin on jatkunut 69 vuotta, neljäntoista pääministerin verran.

Tihkuneiden tietojen mukaan Elisabetilla on ollut pääministerien joukossa suosikkinsa ja ainakin yksi inhokki. Hän piti Churchillin ohella erityisesti Harold Macmillanista ja työväenpuolueen Harold Wilsonista. Margaret Thatcher laiminlöi kuningattaren mielestä maan köyhiä ja iski vaarallista kiilaa rikkaiden ja köyhien väliin. Ja sitä paitsi kylmä rautarouva honotti snobistisesti – tätä hyvänä imitoijana tunnettu kuningatar matki perhepiirissä herkullisesti.

Tony Blair taas saattoi pelastaa monarkian vakuuttaessaan kuningattaren prinsessa Dianan kuoleman jälkeen, että kansan suruun ja vihaan on syytä reagoida, täytyy pitää julkinen puhe, osoittaa kunnioitusta kumartamalla prinsessan arkulle. Tästä Elisabet oli kiitollinen, vaikka pitikin Blairia omavaltaisena tietojen pihtaajana.

Elisabet ja hänen ensimmäinen pääministerinsä Winston Churchill arvostivat toisiaan 53 vuoden ikäerosta huolimatta.

Charlesin valinta seuraajaksi ei ole automaattinen

Viimeiset parikymmentä vuotta Elisabet on pyrkinyt kaikin keinoin varmistamaan ja valmistelemaan monarkian jatkuvuuden: kun hänestä aika jättää, kansa sekä kotona koko maapallon kattavassa Kansainyhteisössä on valmis hyväksymään muutoksen ja Walesin prinssi Charlesin.

Kuningatar pyysi Kansainyhteisön johtajia jo 13 vuotta sitten hyväksymään Charlesin seuraavaksi keulakuvakseen. Valinta ei ole automaattinen, vaan jäsenmaiden 2,5 miljardin kansalaisen edustajien täytyy vahvistaa se.

Siitä pitäen Charles on ottanut äitinsä roolia Kansainyhteisössä, käynyt kokouksissa, tehnyt kymmeniä valtiovierailuja – Elisabet ei enää halua lentää maapalloa ristiin rastiin.

Walesin prinssi saa myös perehtyä hallituksen papereihin entistä kattavammin. Näin hän on asioista paremmin perillä ja pystyy tarttumaan ohjaksiin sujuvammin, kun aika koittaa.

Prinssillä on vahvat mielipiteet maailmanmenosta, ja monet manaavat, että hänestä on tullut maan parhaiten informoitu lobbari, joka ei kaihda pommittaa virkamiehiä ja päättäjiä muistioillaan, vaikkei hänelle ole mitään perustuslaillista asemaa.

Elisabet käyttää kruunua vain parlamentin avajaisissa.

Kun kuningataräiti Elisabet kuoli 101-vuotiaana vuonna 2002, tytär siirsi hovin napakasti 1800-luvulta tälle vuosituhannelle. Hallitsija ei ollut halunnut loukata rakasta, mutta tiukkoja perinteitä ja anteeksiantamattomuutta vaalinutta äitiään. Kuri hölleni, Charlesin ja Camilla Parker Bowlesin avioituminenkin alkoi näyttää mahdolliselta.

Realistina tunnetun kuningattaren ote oli myös perin pragmaattinen: vallanvaihto käy pehmeämmin, jos kansa ehtii tottua Camillaan.

Charlesista tulee myös parempi mies ja parempi hallitsija, jos hän voi jakaa maailman yksinäisempänä pidettyä hommaansa rakastamansa naisen kanssa. Elisabet siis usutti lammasmaista esikoistaan kosioretkelle. Sen Charles teki kysyttyään ensin poikiensa Williamin ja Harryn mielipidettä. Jälkikasvu siunasi hankkeen heti, onnellisena isä on vahvempi ja avoimempi.

Kuningataräidin sanonnoista elinvoimaisin lienee määritelmä kuninkaallisuudesta: sietämätön etuoikeus. Elisabetin tärkein ohjenuora taas tulee kuningatar Viktorialta: älä valita, älä selitä. Sen hän toivoisi iskostuvan myös seuraavien sukupolvien mieliin.

Kuningatar Elisabet II on instituutio, siten rakastettu, kunnioitettu, ettei brittimonarkiaa uhkaa mikään niin kauan kuin hän on vallassa. Tulee kuitenkin päivä, jolloin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Kansainyhteisössä ei enää lauleta, että God save the Queen, vaan God save the King.

Koko ikänsä Elisabet on tehnyt töitä sen eteen, että mahdollisimman moni haluaa yhtyä siihen lauluun. Lojaalisuuttaan, kunnioituksesta Elisabetia ja tämän tärkeintä toivetta kohtaan. Tai edes silkasta uteliaisuudesta: katsotaan miten uusi hallitsija pärjää.

Koronaeristys hellittää. Elisabet palasi ihmisten eteen keväänvihreässä asussa 31.3.2021.

Kriisiaikoina monarkki yhdistää kansan

Kriisiaikoina, kun sota tai pandemia järkyttää, viisas monarkki astuu keulakuvaksi ja yhdistää kansalaiset. Hän rauhoittaa, kannustaa, kiittää, lohduttaa, valaa uskoa ja toivoa. Hän muistuttaa menneistä kriiseistä, joista on selvitty toisiaan auttaen. Monarkki edustaa poliittisten intressien ja vaalikausien yläpuolelle asettuvaa jatkuvuutta ja yhteishenkeä.

Viimeksi kulunut vuosi on ollut Elisabetille kriisejä täynnä. Vuosi on ollut poikkeuksellisen raskas, kuningatar on kohdannut viisi raskasta asiaa. Pari niistä on yleistä ja yhteistä, yksi raskas, henkilökohtainen epäonnistuminen, yksi pohdintaa vaativa ja yksi ajankuluun luonnollisesti kuuluva, mutta hyvin lähelle osuva, aviomiehen kuolema.

Vuosi sitten kuningatar Elisabet piti ikimuistoisen, tyynen, lämpimän ja henkilökohtaisen tv-puheen koronan keskellä kansakunnalle. Puheessa kaikui perspektiivin pituus, ajan mittasuhde. Kun hän sanoi isoäidin myötätunnolla ja stoalaisella vakaudella, että päättäväisinä ja yhdessä me selvämme tästä, siihen oli uskominen.

Kuningatar oli pitänyt ensimmäisen radiopuheensa jo 80 vuotta aiemmin, vuonna 1940 sodan ja pommitusten takia evakuoiduille lapsille.

Nyt hän lopetti puheensa siteeraten sodanjälkeisen jälleennäkemisen toivoa virittäneen laulun viestiä: we’ll meet again, tapaamme vielä, some sunny day, jonain aurinkoisena päivänä. Sen esitti aikoinaan Vera Lynn, toinen sitkeyden symboli: kuningattaren puheen aikaan 103-vuotias kansallissankari.

Brexit on ollut toinen muutos, jonka seuraukset kuningatar kohtaa.

Kolme viimeisintä pääministeriä – David Cameron, Theresa May ja Boris Johnson – ajoivat Yhdistyneen kuningaskunnan brexitiin. Yleinen käsitys on, että kuningatar, joka ei ota poliittista kantaa, on pahoillaan maansa EU-erosta ja toivoi brexitin kaatuvan. Hän näkee siinä valtion hajoamisen uhkaa: jos Skotlanti lähtee, omasta kielestään ja historiastaan ylpeä Wales voi seurata perässä.

Miksi Harry ja Meghan jättivät hovin?

Kolmas murros on Megxit, prinssi Harryn, Meghanin ja heidän Archie-poikansa muutto Yhdysvaltoihin 2020. Draaman tuorein näytös esitettiin Oprah Winfreyn satoja miljoonia tv-katsojia keränneessä haastattelussa. Siinä Meghan syytti brittimediaa monesta asiasta ja hovia kahdesta: hänen masennustaan ja itsetuhoisia ajatuksiaan ei otettu todesta, ja hovissa kannettiin huolta ja käytiin keskusteluja siitä, miten tummaihoisena Archie syntyy.

Pari päivää mietittyään Elisabet antoi lausunnon, jossa sanottiin koko perheen olevan suruissaan saatuaan huomata, miten haastavia viime vuodet ovat Harrylle ja Meghanille olleet. Rasismia koskevaa syytöstä pidettiin huolestuttavana. Lausunto jatkui aika tiukasti, että vaikka muistikuvat näistä tapahtumista saattavat poiketa toisistaan, niihin suhtaudutaan vakavasti, ja asia käsitellään yksityisesti perhepiirissä. Lopetus oli diplomaattinen: Harry, Meghan ja Archie ovat aina rakastettuja perheenjäseniä.

Nousi valtava kohu. Asetelmaa kuvattiin sotatantereeksi, vihollisleirit vastakkain.

Kansainyhteisö kattaa koko maailman. Etiopiassa vastaanotto oli riemuisa 1965. Pitkät kiertueet jäsenmaissa veivät eroon lapsista. Elisabet ajatteli, että joku muu voi hoitaa lapsia, kuningattaren tehtävää ei voi.

Ehkä kyse on kuitenkin siitä, että perinteiden varaan rakentuvaan järjestelmään saapuu energinen tulokas toisesta kulttuurista ja hän huomaa kummallisia luutumia. Systeemi on valmis vain vähäisiin linjantarkistuksiin ja muutoksiin, myllerrys on sisäänrakennetusti mahdoton. Tulokas myös tulkitsee asioita henkilökohtaisesti – häntä vastustetaan, nöyryytetään, hän on uhri. Vaikka niitä on tehty jatkuvuuden takaamiseksi satoja vuosia.

Harryn ja Meghanin toinen lapsi syntyy alkukesästä. Ajoitus takaa koronakriisin ohella sen, että herttuaparin jääminen pois kesäkuun 12. päivän juhlallisuuksista ei vaikuta mielenosoitukselliselta, vaikka silloin juhlitaankin keväältä perinteen mukaan kesäkuun toiseen viikonloppuun siirrettyä hallitsijan vuosijuhlaa.

Viimeaikaisista tapahtumista kuningattarelle henkilökohtaisesti hyvin vaikea on prinssi Andrew’n tuottama pettymys. Andrew, 60, on ollut Elisabetin lellikki. Komea, aggressiivinen, itsepäinen ja heikkoluonteinen, väärin valittujen kavereiden vietävissä, ahne arveluttaville bisneksille Itä-Euroopan itsevaltiaiden ja mafian kanssa, perso elostelulle.

Kytkyt Jeffrey Epsteinin bisneksiin ja alaikäisten tyttöjen hyväksikäyttöön tekivät Andrew’sta hovissa epätoivotun henkilön – hänet on suljettu kuninkaallisen perheen ulkopuolelle. Myös Andrew’n tyttären Beatricen häitä jouduttiin lykkäämään kahdesti ja pidettiin lopulta salassa. Tämä on epäonnistuminen muutenkin vaikeuksien keskellä seisovalle Elisabetille.

Kuva virnistävästä prinssi Philipistä viimeisessä edustustehtävässä 96-vuotiaana kesältä 2017. Hän kuoli 9.4.2021 99-vuotiaana.

Rakas puoliso prinssi Philip on poissa

Suurin muutos Elisabetin elämään saapui viime viikon perjantaina 9. huhtikuuta, kun viime vuosina toistuvasti sairastellut aviomies, prinssi Philip, 99, kuoli.

Philip oli joutunut helmikuussa kuukaudeksi sairaalaan infektion ja sydänoperaation takia. Vakavasti sairaan, vanhan ihmisen hiipuminen on asia, johon lähipiiri on saanut varautua jo pitkään. Windsorin linnaan kotiutui lommoposkinen, lähdön leimaama mies. Nyt hänen maallinen taipaleensa päätyi kaksi kuukautta ennen satavuotispäivää.

Philip olisi täyttänyt sata vuotta 10. kesäkuuta. Kuningatar Elisabetilla on tapana lähettää onnittelusähkeet kaikille Britanniassa ja Kansainyhteisön maissa sata vuotta täyttäville. Nyt hän ei pääse lähettämään sellaista omalle elämänkumppanilleen.

Kun kuningatar Elisabet ja prinssi Philip viettivät kultahääpäiväänsä vuonna 1997, Elisabet piti poikkeuksellisen tunteellisen puheen puolisolleen.

”Hän on ollut voimani kaikkina näinä vuosina ja minä, hänen perheensä, hänen kohtaamansa ihmiset muissa maissa olemme hänelle velkaa enemmän kuin hän itse koskaan tunnistaa tai enemmän kuin pystymme korvaamaan.”

Kuningatar Elisabet II

  • Syntyi: 21.4.1926 Lontoo.
  • Uraa: Kruununperilliseksi 10-vuotiaana. Yhdistyneen Kuningaskunnan kuningattareksi ja Kansainyhteisön johtajaksi 1952. Kansain­yhteisön 53 jäsenmaasta viidentoista hallitsija, mm. Kanadan, Australian ja Uuden-Seelannin. Kansalaisia 2.5 miljardia, Kansainyhteisö kattaa maapallon niin, ettei aurinko koskaan laske Elisabetin mailla.
  • Perhe: Puoliso Edinburghin herttua prinssi Philip 1947. Kuoli 9.4.2021. Lapset Charles, 1948, Anne, 1950, Andrew, 1960, Edward, 1964. 8 lastenlasta, 10 lastenlastenlasta.
  • Ajankohtaista: täyttää 95 vuotta 21. 4. 2021. Juhlitaan perinteen mukaan kesäkuun toisena lauantaina.
  • Motto: ”Minä palvelen”, ”Ich Diene”.
  • Artikkelin aloituskuva: Annie Leibovitz on kuvannut kuningatarta. Tässä kuvassa on sukupolvia ristiin rastiin Windsorin linnan Vihreässä salissa vuonna 2016. Seisomassa Edwardin lapset James ja Louise Windsor. Isoisoäidin vierellä Mia Tindall, prinsessa Charlotte, Savannah Phillips, prinssi George ja Isla Phillips. Lastenlastenlapsia on nyt viisi lisää. Prinsessa Eugenien ja Zara Tindallin pojat saivat äsken nimekseen August Philip ja Lucas Philip, kunnianosoituksena prinssi Philipille.

Kommentoi »