Apu

Korona sai kuninkaalliset puhumaan solidaarisuudesta: Elisabetista tuli taas johtaja ja Kaarle Kustaa huolestui yksinäisyydestä – Mitä tapahtui?

Korona sai kuninkaalliset puhumaan solidaarisuudesta: Elisabetista tuli taas johtaja ja Kaarle Kustaa huolestui yksinäisyydestä – Mitä tapahtui?
Kun kriisi iskee, monarkeilla on muutakin virkaa kuin vain edustaminen. He muuttuvat pysyvyyden ja yhteenkuuluvuuden symboleiksi, he rauhoittavat ja kannustavat. Pandemian aikaan majesteetitkin puhuvat solidaarisuudesta ja muistavat kiittää myyjiä ja siivoojia.
Kuvat All Over Press

Kruunupäät ovat monen mielestä turhaa joukkoa ja kalliiksi käyvä muisto menneisyydestä, etuoikeutettuja seremoniamestareita, joilla on merkitystä korkeintaan turistien houkuttimina.

Kriisiaikoina kaikki muuttuu: viisas monarkki astuu esiin, yhdistää, antaa perspektiiviä, kannustaa, kiittää ja rauhoittaa.

Hän edustaa poliittisten intressien yläpuolelle asettuvaa jatkuvuutta ja yhteishenkeä, valaa uskoa tulevaan, tuo lohtua ja toivoa. Hän muistuttaa menneistä kriiseistä, joista on selvitty, yhdessä ja kärsivällisesti toinen toista auttaen.

Loistavimmat edellytykset siihen tehtävään on Ison-Britannian kuningatar Elisabetilla. Hänen sitkeyttään, henkilökohtaista arvovaltaansa ja kokemuksensa määrää ei kiistä kukaan.

Kuningatar Elisabet ja prinssi Charles ovat eristyksissä tahoillaan, joulukuussa he vielä kulkivat käsi kädessä. Prinssi Philip saapui Skotlannista helikopterilla Windsoriin ja pääsi pitkästä aikaa saman katon alle kuningattaren kanssa.

Elisabet piti ensimmäisen radiopuheensa jo lapsena

Kuningatar Elisabet piti huhtikuun alussa kansakunnalle televisiopuheen koronakriisistä. Se oli lyhyt, mutta täydellisen viestinnän oppitunti: tyyni, vakava, lämmin, henkilökohtainen.

Elisabet nosti esiin saman kuin moni hänen kollegansa omissa puheissaan: tulevat sukupolvet tulevat muistamaan ja arvioimaan meidät sen mukaan, miten hoidimme tämän. Emme ole vain menneisyytemme ja tulevaisuutemme, vaan se, miten selviämme asioista nyt.

Elisabetin, 94, valtakausi on kestänyt 68 vuotta. Koko perspektiivi aukeaa kuulijan eteen, kun kuningatar muistelee ensimmäistä pikkusisarensa prinsessa Margaretin kanssa vuonna 1940 pitämäänsä radiopuhetta.

Hän puhui 80 vuotta sitten sodan ja pommitusten takia evakuoiduille lapsille, jotka olivat joutuneet erotetuiksi rakkaistaan.

Kuningatar Elisabet Andrew Lloyd Webberin Starlight Express -musikaalin ensi-illassa 22 maaliskuuta 1984.

Kun Elisabet puhuu isoäidin myötätunnolla ja stoalaisella vakaudella, että yhdessä ja päättäväisinä me selviämme tästä, siihen on uskominen.

Puhe on vasta neljäs kuningattaren erityistilanteessa pitämä, edelliset olivat Persianlahden sodan aikaan 1991, prinsessa Dianan kuoltua 1997 ja kuningataräidin kuoltua 2002.

Kuningatar lopettaa puheensa siteeraten sodanaikaan jälleennäkemisen toivoa virittänyttä laulua: we’ll meet again, tapaamme vielä. Laulun esitti marraskuussa 103 vuotta täyttänyt Vera Lynn, ja se päättyy sanoihin some sunny day, jonakin aurinkoisena päivänä.

Katso Elisabetin puhe alla olevasta videosta alta tai täältä:

Myös ulkoasu on viesti

Monet monarkit ovat pitäneet kansalaisilleen kannustavia, kiittäviä ja viisaita puheita viime viikkoina. Kukaan heistä ei ole oivaltanut yhtä hyvin kuin Elisabet, että se, mitä silmät näkevät, on lähes yhtä tärkeää kuin se, mitä korvat kuulevat.

Elisabet tietää, että ihmiset lukevat viestejä myös siitä, millaisen asun hän on valinnut, mitä koruja käyttää sekä mitä näkyy pöydällä ja taustalla. Merkitystä on silläkin, että kuningattaren ulkonäkö on järkkymätön: kiehkuralleen samanlainen kampaus kuin aina, tuttu asiallinen meikki, vaatteen kirkas väri. Maailma muuttuu, Elisabet ei.

Kuningatar Elisabet piti puhetta Länsi-Berliinissä 1965. Vasemmalla Berliinin pormestari Willy Brandt, Saksan liittokansleri Ludwig Erhard ja ulkoministeri Gerhard Schröder.

Kaarle XVI Kustaa muistutti, että et ole yksin

Ruotsin Kaarle XVI Kustaan televisiopuhe ajoittuu samalle illalle kuin Elisabetin, hänkin puhuttelee kansalaisia pöydän ääressä istuen.

Hän puhuu siitä, että itsestäänselvyyksiä ei enää ole, vaan on uudelleen ajattelemisen aika. Hän on huolestuneen oloinen, mutta myös hermostunut, lukeminen ei suju hyvin, on kiireen tuntua.

Lopuksi Kaarle Kustaa sanoo painokkaasti, että ”sinä et ole yksin”. Hän tarkoittanee, että olemme kaikki samassa veneessä, mutta saa sen kuulostamaan siltä, että olemme kaikki yksin.

Ruotsin Kaarle XVI Kustaa mietti tv-puheessaan pitkään myös maansa talouden ja yritysten tilaa sekä työpaikkojen kohtaloa.

Kaarle Kustaa päätyi kuninkaaksi nuorena, 27-vuotiaana. Kansankoti-Ruotsia on kohdannut hänen hallitsijakaudellaan muutamakin kansallisen trauman hetki: Olof Palmen murha, Estonian uppoaminen ja tsunamin sadat ruotsalaisuhrit.

Vasta vuoden 2004 tsunamin aikaan kuninkaalla oli riittävästi kokemusta ja rohkeutta puhua myös henkilökohtaisella tasolla siitä, miltä läheisen menetys tuntuu ja millaista on kasvaa isättömänä.

Daniel on elinsiirtopotilas, jonka vointi herättää keskustelua

Kuningas pitää koronapuheensa Stenhammarin linnan eristyksessä. Siellä karanteenia jakaa kuningatar Silvian ohella myös kuninkaan Mallorcalta Ruotsiin palannut isosisko, prinsessa Birgitta.

Kruununprinsessa Victoria pitää puheensa Hagan linnassa. Hän päättää viestinsä kiittämällä jokaista ja sanomalla, että olemme tässä yhdessä ja yhdessä me tästä selviämme.

Kruununprinsessa Victoria ja Daniel ovat ryhtyneet ottamaan videoyhteyttä ruotsalaisiin järjestöihin ja yrityksiin kannustaakseen ja selvittääkseen niiden tilannetta.

Victoria myös lähettää jokaiseen Ruotsin sairaanhoitopiiriin kirjeen. Hän kirjoittaa: ”Tiedän, että tämä kirje ei muuta mitään. Mutta haluan teidän tietävän, että meitä on monta, jotka ajattelemme teitä ja haluamme esittää valtavat kiitoksemme.”

Kruununprinsessan pääsiäistwititissä on koolla hänen nelihenkinen perheensä. Prinssi Daniel näyttää vahakasvoiselta ja kalpealta. Elinsiirtopotilaana hän kuuluu riskiryhmään, jonka pitää vältellä kaikkia infektioita. Ruotsalaiset keskustelevat somessa vilkkaasti Danielin voinnista.

Espanja on kaatumaisillaan

Monarkeista vaikeinta on Espanjan kuningas Felipe VI:lla. Espanja on kärsinyt pandemiasta rankimmin, sekä uhrien että taloudellisten menetysten määrässä – turismi ei ehkä koskaan palaa ennalleen.

Koko maa on halvaantunut ja kaatumaisillaan. Kansa on epäyhtenäinen itsenäisyyteen pyrkivine baskeineen ja katalaaneineen. Ja Felipen isä, kuningas Juan Carlos onnistui aiheuttamaan uuden skandaalin kesken koronakriisiä.

Espanjan kuningas Felipe vieraili operaatiokeskuksessa Madridissa huhtikuun alkupäivinä.

Kun Felipe pitää televisiopuhettaan ja valtava joukko kokoontuu parvekkeille ja katoille paukuttelemaan kattiloita ja paistinpannuja, jottei puhe kuuluisi, mielenosoituksen kohde on Juan Carlos, ei Felipe.

Felipe pyytää panemaan erimielisyydet syrjään. Hän pyytää ihmisiä kohtamaan tilanteen luottavaisesti, päättäväisesti ja energisesti, osoittamaan, että Espanja on yhteiskunta, joka pystyy selviämään kaikesta, tästäkin.

Felipen tapa puhua on eloisa, hyvin fyysinen, väkevän energinen, kädet ovat käytössä.

Juan Carlos vuonna 2012.

Juan Carlosista koulutettiin Francon perillistä

Pojalla ei ole vuosikausiin ollut isästään Juan Carlosista muuta kuin murhetta ja häpeän aihetta.

Juan Carlos oli Espanjan kansallissankari, jolta petti arvostelukyky ja terveys. Hän varttui ensimmäisen vuosikymmenensä Roomassa.

Hänen perheensä oli paennut sinne kenraali Francon sivuutettua monarkian ja julistettua Espanjan tasavaltalaiseksi oikeistodiktatuuriksi vuonna 1931.

Vuonna 1948 Madridiin palanneesta Juan Carlosista koulutettiin ikääntyvän Francon perillistä. Nuorukainen piti salaa yhteyttä oppositioon ja maanpaossa elävään isäänsä.

Kun kenraali Franco kuoli 1975, monarkia palasi ja Juan Carlosista tuli kuningas. Parissa vuodessa hän onnistui murtamaan pelon ilmapiirin, yhdistämään sisällissodan repimää kansaa ja saattamaan maan demokratian tielle.

Juan Carlosin edeltäjä, kenraali Franco (4.12.1892 – 20.11.1975) Espanjan sisällissodassa Katalonian rintamalla tammikuussa 1939.

Espanjasta demokratia vasta 1978

Kansanäänestyksessä hyväksytty perustuslaki teki Espanjasta demokraattisen monarkian 1978. Kuningas Juan Carlos asettui 1981 vastustamaan sotilasvallankaappausta ja sai sillä kansan tuen ja kunnioituksen.

Ne hän rikkoi uskomattoman piittaamattomalla käytöksellään. Juan Carlos piti satoja rakastajattaria, tuhlasi valtion rahoja, metsästi uhanalaisia eläimiä, sikaili linnoissa ja matkoilla. Kruunusta hän luopui 2014, ei ehkä täysinpalvelleena, mutta ainakin täysinryvettyneenä.

Tuorein kansan raivoon saattanut paljastus liittyy Juan Carlosin Saudi-Arabian kuningashuoneelta saamiin sadan miljoonan euron voitelurahoihin, jotka hän on sijoittanut säätiöiden tileille Panamaan ja Liechtensteiniin.

Felipe ilmoitti, ettei ole tiennyt rahoista mitään, irtisanoutui kaikesta isältään mahdollisesti tulevasta perinnöstä ja lopetti isälle myönnetyn vuosittaisen avustuksen.

Isä ja poika, Juan Carlos ja Felipe vuonna 2019.

Koronaan on menehtynyt yksi kuninkaallinen

Espanjaa ovat repineet sekä itsenäisyysliikkeet että terroristi-iskut. Madridin junaiskuissa maaliskuussa 2004 kuoli 192 ihmistä, 2050 loukkaantui.

Felipe oli silloin vielä kruununprinssi, joka päätti viettää toukokuiset häänsä suunnitelmien mukaan, jättimäisten turvatoimien keskellä. Tarkoituksena oli osoittaa, että elämä jatkuu.

Barcelonan pommi-iskujen jälkeen elokuussa 2017 kuningas Felipe matkusti paikan päälle ja marssi suuren ihmisjoukon keskellä Placa de Catalunya -aukiolla pääministeri Mariano Rajoyn rinnalla.

Pääministeri Mariano Rajoy (vas) ja kuningas Felipe Barcelonan Place de Catalunya -aukiolla elokuussa 2017. Mielenosoitukset terrorismia vastaan keräsivät yli puoli miljoonaa osallistujaa.

Taputukset kiirivät ja kaikki huusivat yhdessä iskulausetta: ”Minä en pelkää.” Sen muistavat sekä katalaanit että espanjalaiset yhä.

Koronavirukseen on toistaiseksi menehtynyt yksi kuninkaallinen: Espanjan Bourbon-Parman sukuun kuulunut prinsessa Maria Teresa.

86-vuotias prinsessa tunnettiin itsenäisenä ja pelottomana poliittisen sosiologian tohtorina, joka ei koskaan avioitunut ja oli esikuva monille naisille.

Koronatartunnasta ovat toipuneet Monacon ruhtinas Albert, 62, ja Walesin prinssi Charles, 71.

Monacon ruhtinas Albert II oli ensimmäinen koronatartunnan saanut ja siitä toipunut kuninkaallinen.

Kiitokset poliiseille, myyjille ja siivoojille

Tanskan kuningatar Margareetan puheessa on samaa luontevaa lämpöä ja rauhallisuutta kuin kuningatar Elisabetin sanoissa.

Puheen aikaan Tanska alkoi jo toipua epidemiasta, ja tiukkoja rajoituksia oli tarkoitus höllentää.

Mutta juuri rankkojen rajoitustoimien, rajojen ja sosiaalisen elämän sulkemisen takia Margareeta osasi kiittää terveydenhoidon ammattilaisten ohella rajavalvojia, poliiseja, pelastustointa, myyjiä, kuljettajia, siivoojia – kaikkia, jotka jatkavat töitään vaikeina aikoina.

Tanskan kuningatar Margareeta

”Tämä on meidän uusi todellisuutemme, muutos on valtava, ja se koskee meitä kaikkia. Meidän on ymmärrettävä, että tämä vaatii jotakin meiltä kaikilta. Tämä on vaarallinen vieras, joka leviää kuin maastopalo. Ei ole sopivaa toimia kuten ennen, juhlat ja syntymäpäivät on peruttava, muu olisi täysin ajattelematonta. Ajattelen jokaista ihmistä tässä maassa ja toivotan toivoa, rohkeutta ja luottamusta”, kuningatar Margareeta sanoi.

Kuningatar peruutti omat, ilonjuhlaksi aiotut suuret 80-vuotisjuhlansa. Prinssi Joachim muutti perheineen Pariisista takaisin Tanskaan.

Kuninkaallisetkin puhuvat solidaarisuudesta

Hollannin kuningas Willem-Alexander päätyi perheineen täyskaranteeniin palattuaan laskettelulomalta Itävallan Lechistä.

Willem-Alexander, 52, on Euroopan nykymonarkeista nuorin. Hänen puheensa on ponteva, mutta se ottaa huomioon, miten paljon hollantilaisia on kuollut koronavirukseen..

Kuningas puhuu myötätunnosta ja myötäelämisestä, joita jokaisen pitäisi löytää sydämestään.

Hollannin Willem-Alexander kävi karanteenista vapauduttuaan katsastamassa esikoulun opetusta Haagissa.

Hän miettii ihmisten epävarmuutta ja pelkoa sekä sitä, miten kaipuu ihmiskontakteihin kasvaa. Hän sanoo, että me huolehdimme toisistamme, pidämme toisiamme silmällä ja annamme voimaa toisillemme.

”Koronavirusta emme voi pysäyttää, mutta yksinäisyyden viruksen voimme nujertaa niin, ettei kukaan tuntisi itseään hylätyksi. Tämä tilanne on vapauttanut valtavan määrän energiaa, luovuutta ja yhteishenkeä. Valppaudella, solidaarisuudella ja ystävällisyydellä me kukistamme tämän!”

Niin tässä käy, että majesteetit puhuvat solidaarisuudesta ja ymmärtävät kiittää myyjiä ja siivoojia!

Mette-Maritin velipuoli Utøyan sankari

Norja on vauras, terve, urheilullinen ja harvaan asuttu maa. Hallitsijapari Harald ja Sonja puhuttelevat kansalaisia hyvin epämuodollisessa viritelmässä maaseutuasuntonsa seinustalla istuskellen: hekin joutuivat karanteeniin Jordanian-matkalta palattuaan.

Kaikessa on välitön me pärjäämme -tunnelma, Sonja on miestään puheliaampi. Lopuksi he kaatavat termospullosta kupilliset kuumaa mehua.

Norjan hallitsijapari, Sonja ja Harald vuonna 2013 Oslossa.

Norjan suurin kansallinen trauma on yhden miehen teloituskomppanian isku Utøyan saarelle heinäkuussa 2012.

Sen käsittelyn kuninkaalliseksi keulakuvaksi nousi kruununprinsessa Mette-Marit. Yksi uhreista ja suurimmista sankareista oli Mette-Maritin velipuoli, saarelle vapaaehtoiseksi vartijaksi lomallaan värväytynyt poliisi, joka ehti pelastaa monta nuorta ennen kuin luodit osuivat häneen.

Kruununprinsessan epäuskoinen järkytys, suru, urheus, julkiset puheet ja muistotilaisuuksiin osallistuminen ovat ikimuistoista kuvastoa.

Nyt norjalaiset kantavat syvää huolta Mette-Maritin jaksamisesta. Hän sairastaa keuhkofibroosia. Korona-aikaan Mette-Marit on julkaissut sosiaalisessa mediassa kuvia vaelluksistaan vuoren rinteillä: ei hätää.

Kruununprinsessa Mette-Marit ja kruununprinssi Haakon 2015.

Korona sai nimensä kuninkaallisilta

Koronavirukset, myös tämä covid-19-tautia levittävä, ovat saaneet nimensä kruunun mukaan: ne näyttävät kruunulta. Kruunu on latinaksi corona, ja monissa kielissä kruunupää ja kruunuvirus ovat lähes sama sana.

Kun maskiin ja suoja-asuun kääriytynyt hoitaja kuljettaa pyörätuolipotilasta sairaalaan pahvikruunu päässään, hän ei leiki prinsessaa, vaan käy hyökkäykseen kruunuvirusta päin.

Monarkit ovat astuneet esiin puhuttelemaan ihmisiä yleensä, kun jokin järkyttävä onnettomuus, luonnonkatastrofi tai ihmisen käsittämätön hirmuteko ovat vaatineet yhtenäisyyden, lohdun ja jatkuvuuden korostamista.

Pandemia on toisenlainen poikkeustila. Nyt ei ole käsitystä sen kestosta, mullistusten suuruudesta, murheen määrästä – siitä, miten, mihin hintaan ja milloin tämä päättyy.

Jokainen monarkki on toistanut puheessaan tätä: kaikki kriisit päättyvät aikanaan, meistä itsestämme on kiinni, millaisiksi ihmisiksi me tässä osoittaudumme. ●

Julkaistu: 4.5.2020
1 kommentti