Kahvin kohtuullinen käyttö vähentää diabetesriskiä, suojaa maksaa ja voi pidentää elinikää – terveysvaikutuksista löytyy yksi iso arvoitus

Suomalainen sen tietää: kuppi pari kahvia, ja väsymys haihtuu vauhdilla. Juoman sisältämän kofeiinin piristävä vaikutus on suurimmillaan puoli tuntia nauttimisen jälkeen, ja se kestää muutamia tunteja.

Kofeiini myös parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Tästä on hyötyä etenkin vuoro- ja yötyössä, pitkillä ajomatkoilla – ja takkuisina aamuina. Toisaalta kofeiini poistuu elimistöstä hitaasti, joten myöhäinen kahvittelu voi heikentää yöunta. Vaikutus on yksilöllinen, ja siihen vaikuttaa myös perimä.

Kofeiini voi vähentää Parkinson-oireita, auttaa muistia ja ehkäistä tyypin 2 diabetestä

Vaikka kahvi luetaan nautintoaineeksi, sillä on myös todistettuja terveysvaikutuksia.

Kofeiini voi vähentää Parkinsonin taudin oireita ja edesauttaa muistin toimintaa. Useissa väestötutkimuksissa on todettu, että runsaasti kahvia juovat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen muita harvemmin.

Kahvin terveysvaikutus paras kohtuullisesti käyttävillä

Elintavatkaan eivät vaikuta tähän suojavaikutukseen. Säännöllisen kahvin juonnin on todettu myös pienentävän maksakirroosin vaaraa. On kuitenkin epäselvää, miksi kahvi suojaa näiltä sairauksilta. Se tiedetään, että vaikutus ei johdu kofeiinista.

Tutkimuksissa kahvin terveyshyödyt ovat yleensä suurimmillaan, kun käyttö on kohtuullista eli 3–4 kupillista päivässä. Tämä määrä näyttäisi pidentävän elinikää ja tuovan lisää terveitä vuosia.

Kahvissa on vielä sekin hyvä puoli, että se ei sellaisenaan sisällä lähes lainkaan energiaa. Toisaalta kaloreita voi saada reilustikin, jos lisää kuppiinsa kermaa ja sokeria.

Kahvin valmistustapa voi nostaa LDL-kolesterolia – suodatinkahvi ei tätä tee

Kahvi sisältää diterpeeni­alkoholeja, kafestolia ja kahveolia, jotka nostavat veren kokonais- ja LDL-kolesterolin sekä triglyseridien määrää. Suodatin­kahvissa pääosa Diterpeeneistä jää kuitenkin suodatinpaperiin, mikä tekee siitä terveydelle paremman vaihtoehdon.

Pikakahveissakaan ei ole diterpeenejä, sillä ne on valmistettu suodatetusta kahvista. Sen sijaan pannukahvissa ja pressokahvissa on runsaasti Kafestolia ja kahveolia. Espressossa niitä on noin puolet vähemmän kuin suodattamattomassa kahvissa.

Suomalaiset käyttävät kahvia jopa yhdeksän kiloa vuodessa

Suomessa hörpitään kahvia enemmän kuin missään muualla, sillä aikuiset juovat keskimäärin 4–5 kupillista päivässä. Sumppi maistuu 89 prosentille miehistä ja 83 prosentille naisista. Paahdettua kahvia kuluu noin yhdeksän kiloa vuodessa henkeä kohden.

Lähteet: terveyskirjasto.fi, sydän.fi, kahvi.fi ja kahvijaterveys.fi.