Image

"Jos ilmapiiri on mätä, ei ole väliä, miten teet muut asiat", sanoo Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva

"Jos ilmapiiri on mätä, ei ole väliä, miten teet muut asiat", sanoo Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva
Suomalaisen jalkapallon menestyksen taustatekijöistä kertovan juttusarjan toisessa osassa tavataan Huuhkajien päävalmentaja Markku Kanerva. Kanerva on luonut Huuhkajiin taktiikan, jossa Suomen nimettömät pelaajat pääsevät tuomaan vahvuutensa esiin.

Wikipediassa näyttää taas olevan virhe.

Markku Kanerva valittiin Urheilugaalassa vuoden valmentajaksi vuonna 2009.”

Siinähän pitäisi lukea vuonna 2019.

Mutta kyllä Wikipedia on tällä kertaa oikeassa. Kanerva valmensi Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkuetta vuosina 2004-2009 ja syksyllä 2008 Kanervan Suomi saavutti ensimmäistä kertaa ikäluokan historiassa paikan EM-lopputurnaukseen. Kanerva palkittiin vuoden valmentajana ja pikku-Huuhkajat vuoden joukkueena. Kuulostaako tutulta? Siltä kuulosti myös joukkue. Maalissa Lucas Hradecky, puolustuksessa Joona Toivio, keskikentällä Tim Sparv ja kärjessä Teemu Pukki.

Markku Kanerva ja Tim Sparv 2009...
... ja 2019. Kuinka aika rientääkään.

Palloliitossa alle 21-vuotiaiden valmentajana ja valmentajien kouluttajana vuodesta 2004 työskennellyt Kanerva nimitettiin kymmenen vuotta sitten, syksyllä 2010, Huuhkajien apuvalmentajaksi. Käynnit Huuhkajien väliaikaisena päävalmentajana alkoivat nopeasti: ensin kolmen ottelun ajaksi syksyllä 2011, kun päävalmentaja Stuart Baxter sai potkut ja seuraavan kerran kesällä 2015, kun päävalmentaja Mixu Paatelainen sai lähteä.

Vuoden 2016 EM-kisojen karsinnoista oli silloin jäljellä neljä ottelua. Niistä Kanervan Suomi voitti kaksi ja pelasi kaksi tasan. Vaikka päävalmentajuus jäi taas siihen, jakso oli Kanervalle tärkeä.

”Saatiin hyvät tulokset peleistä ja tuli hyvä tatsi hommaan.”

Kanerva väittää, ettei häntä harmittanut luovuttaa päävalmentajuutta ruotsalaiselle, hienon kansainvälisen uran luoneelle Hans Backelle.

”Tiesin, mikä tilanne on ja mitä Palloliitto hakee, niin ei se tullu mulle yllätyksenä.”

Backen aika meni niin kuin meni. Ei yhtään voittoa vuoteen. Ammattikoomikotkin sanoivat tuolloin, ettei Huuhkajista saa vitsailla, koska se olisi liian helppoa. Täysin toivottomalta näyttäneessä tilanteessa joulukuussa 2016 Palloliitto oli vihdoin valmis tarjoamaan päävalmentajan paikkaa Markku Kanervalle.

Kanerva tosin väittää, että hetki oli juuri sopiva.

”Kyllä se oli täydellinen ajoitus. Olin saanut olla pitkään kakkosena ja oppia maajoukkueen toimintatapoja ja imeä vaikutteita päävalmentajilta. Tunsin, että nyt olen tähän valmis. Mulla oli vahva usko, että kasaamalla hyvän tiimin tästä tulee hyvä juttu.”

Yleinen mielipide oli täysin toisenlainen. Edes Kanervan kaverit jalkapallopiireistä eivät tuolloin uskoneet Huuhkajiin.

”Kun kerroin, että mulle on tarjottu päävalmentajan paikkaa, moni kaveri sanoi, että kannattaako sun ottaa tuollaista riskiä, kun ennusmerkit on niin huonot.”

Kaiken lisäksi Huuhkajat oli juuri menettänyt parhaan pelaajansa, kun Roman Eremenko joutui pelikieltoon käryttyään kokaiinista.

Kanervan mielestä Huuhkajat ei silti ollut niin pahassa jamassa kuin ulospäin näytti. Hän huomauttaa, että suuri syy siihen, ettei Hans Backen aikakaudella tullut yhtään voittoa oli se, että vastustajat olivat niin kovia.

”Vastassa oli mm. Saksaa ja Italiaa. Joukossa oli hyviä pelejä ja niukkoja tappioita esimerkiksi Kroatialle.”

Toki Kanerva mainitsee myös 5-0-tappion Puolalle ja surkean tasapelin juuri maajoukkueen perustanutta Kosovoa vastaa.

”Kyllä mä koen kakkoskoutsina myös oman vastuuni niistä tuloksista.”

”Mutta muistatko, ketä vastaan pelasimme tasan? Belgiaa. Johdettiin 89. minuutilla, mutta sitten Romelu Lukaku tasoitti. Jos se ei olisi mennyt sisään, voi olla, että Backe olisi vieläkin päävalmentaja ja minä kakkonen.”

Markku Kanerva 12.10.2019, jolloin Suomi karsi EM-paikasta Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan Zenicassa.

Päävalmentajana Kanerva onnistui luomaan taktiikan, jossa Suomen nimettömät pelaajat pääsevät tuomaan omat vahvuutensa esiin. Kanerva haluaa mainita erityisesti maalintekopaikkojen lisääntymisen.

”Mun aikana niitä on luotu enemmän. Siinä yksilöillä ja pelisuunnitelmalla on iso merkitys. Jokaisen pelaajan pitää tietää esimerkiksi, miten me riistetään pallo ja mitä tehdään, kun se on voitettu itselle.”

Ja sitten on vain laitettava pallo maaliin.

”Maalipaikoissa pitää olla kylmäpäinen, siinä mennään mentaalipuolelle.”

Juuri mentaalipuolella Kanerva on saanut kovasti kehuja. ”Ilmeisesti mun filosofia ja johtamistyyli on uponnu niihin pelaajiin, joita meillä on ollut. Joukkuepelaamisen ja tiimiajattelun ymmärtäminen on ollut iso juttu.”

Kanervan lähtökohdat Suomen päävalmentajaksi olivat todella hyvät, vaikka harva ymmärsi sitä nimityshetkellä. Hän oli valmistautunut tehtävään vuodesta 2004 ensin alle 21-vuotiaiden valmentajana ja sitten Huuhkajien kakkosena. Hän tunsi valtaosan pelaajista todella pitkältä ajalta.

”Oli valmiina hyvä ja rehellinen vuorovaikutussuhde, jonka kautta oli helppo viestiä ja viedä asioita läpi.”

Jääkiekkoprofessori Erkka Westerlundin mielestä juuri pelaajien tunteminen on maajoukkueen valmentamisessa kaikkein tärkeintä.

”Kyllä ihmetytti, miksei Rivelle annettu tilaisuutta jo aiemmin. Varmaan nää ulkomaiset valmentajat on ollu kaikki hyviä, mutta, miten voi valita hyvän ja henkisesti vahvan joukkueen, jos ei tunne pelaajia. Ite voin sanoa omalta uraltani, että suurin vahvuuteni oli se, että tunsi sen ikäluokan pelaajat, joita valmensin maajoukkueessa, koska olin valmentanut heitä kaikkia jo nuorempana”, jääkiekkomaajoukkueen muun muassa olympiahopealle luotsannut Westerlund sanoo.

EM-karsinnat 15.10.2019 Turussa: Suomi-Armenia.

Opettaja Kanervan valmennustapaa kutsutaan pelaajalähtöiseksi. Siinä tärkeintä on hyvän ilmapiirin luominen.

“Sen päälle voi rakentaa kaiken muun. Jos ilmapiiri on mätä, ei ole väliä, miten teet muut asiat”, Kanerva paaluttaa.

Ilmapiiri syntyy pienistä asioista.

“Miten kohtelet ihmisiä, miten puhut niille. Se ei oo vaan mun vastuulla vaan myös pelaajien ja taustatiimin.”

”Hyvään ja rehelliseen ilmapiiriin kuuluu myös se, että voidaan vaatia toisiltamme parasta ja hyväksytään erilaiset yksilöt, niin että jokainen tuntee olevansa kotonaan joukkueessa. Tää korostuu Huuhkajissa, koska pelaajat tulevat monista kieliryhmistä ja etnisistä taustoista.”

Perinteiseen autoritääriseen valmennustapaan verrattuna Kanervan tyyli vaatii paljon.

“On oma taiteenlajinsa kuinka lähelle pelaajia uskallat mennä. Moni pelkää, että jos menee liian lähelle, pelaajat alkaa pyöritellä sua. Mutta pitää tehdä selväksi, että minä teen päätökset ja kannan niistä vastuun.”

Paljon vastuuta siirtyy kuitenkin myös pelaajille. He osallistuvat paitsi pelitavan myös kaiken muun kuten leiriohjelmien miettimiseen. Kanerva uskoo, että kun pelaajat pääsevät osallistumaan, he sitoutuvat paremmin.

“Valmentaja on onnistunut silloin, kun pelaaja on itseohjautuva. Jalkapallossa ei voi ottaa aikalisiä kuten muissa lajeissa, eikä valmentajan ääni ei kuulu kentälle. Siksi pelaajan pitää itse oppia ratkomaan tilanteet.”

Kun pelaaja oppii ottamaan vastuun itsestään, pelikin paranee. Kanervan valmennustiimi koostaa jokaisesta maajoukkueen pelistä jokaiselle pelaajalle videon tämän suorituksista. Nauha käydään kunkin pelaajan kanssa läpi joukkueen seuraavassa kokoontumisessa.

“Näytän klipin ja kysyn, mitä mieltä oot tästä. En tyrkytä heti omaa vastaustani, vaan pelaajan pitää itse miettiä ja kommentoida. Jos on vaikka kaksi topparia paripalaverissa, niin kysyn heiltä, miten tää tilanne ois teidän mielestä pitänyt pelata. Ja jos sieltä tulee vastaus että ei me voitu pelata sitä oikein, kun muilta ei tullut apuja, niin kysyn sitä sitten koko joukkueelta.”

Tällaisia palavereja oli Huuhkajissa jo aiemmin, mutta yleensä etänä. Kanerva on tuonut mukanaan “enemmän face-to-facea”.

“Silloin kontakti on parempi. Siinä voi jutella muustakin kuin jalkapallosta. On tärkeää viestiä, että oot kiinnostunut pelaajasta muutenkin kuin jalkapalloilijana.”

Maajoukkue kokoontuu melko harvoin, eivätkä pelaajat näe toisiaan yhtä usein kuin seurajoukkueissa. Lisäksi koolla oleva porukka vaihtelee tapaamisesta toiseen. Siksi Kanerva käyttää paljon paukkuja ryhmäytymiseen.

“Kaikkien pitää tuntea olevansa kotonaan joukkueessa. Siinä on pelaajilla iso vastuu. Oon puhunu kapteeneille, että kun tulee uusia pelaajia, heidät pitää ottaa hyvin vastaan. Tilanne on kuin koulussa. Kun tuut uuteen ympäristöön, on tärkeä että ensimmäinen vaikutelma paikasta on hyvä.”

Markku Kanerva ja Huuhkajat ennen EM-karsintojen Italia-Suomi-peliä Udinessa Italiassa 23.3.2019.

Henkeä kohotetaan Huuhkajissa myös erilaisilla harjoitteilla.

“Esimerkiksi Turkin leirillä meillä oli kentällä eri taitopisteitä kuten fudis- ja frisbeegolfia ja sitten oli esiintymispiste, jossa oli Alias-tyyppinen sanaselitys ja pantomiimiosio. Ja tää kaikki filmattiin, jolloin pelaajat oppii paineen alla laittamaan itseään likoon.”

Valmennustiimikin osallistuu tehtäviin.

“On tärkeää näyttää, että on itse samassa veneessä.”

Videoita myös katsotaan joukkueen kesken.

“Mulla on tapana laittaa palaveriin joko loppu- tai alkukevennys niistä videoista tai jokin muu hauska videoklippi.”

Koska valmentaja on opettaja ryhmäytyminen on mielessä myös ruokailussa. Jos Kanerva huomaa, että samat pelaajat istuvat aina toistensa vieressä, hän sekoittaa pakkaa vaihtamalla istumapaikkoja, jotta kaikki joutuisivat tutustumaan toisiinsa.

“Ja jokaisella leirillä järjestän niin, että yhtenä iltana pelaajat menevät keskenään syömään ilman ketään muita.”

Konstit ovat toimineet. Sen huomaa siitäkin, että Kanerva saa nykyään niin paljon luentopyyntöjä, että joutuu kieltäytymään valtaosasta.

“Paras palaute, mitä pelaajilta on tullut on se, että on kiva tulla maajoukkueeseen. Kun pelaajat viihtyvät, he ovat valmiimpia toimimaan avoimesti ryhmässä.”

“Ja tietysti silloin on kiva tulla, kun menestytään.”, Kanerva lisää.

Otetaan vielä sitaatti Kanervaa hehkuttavalta Erkka Westerlundilta.

“Monet valmentavat vain fysiikkaa. Mutta, kun autat pelaajaa kehittymään henkisesti ja ottamaan vastuuta omasta tekemisestään, saadaan enemmän henkisiä voimavaroja käyttöön, ja kun henkiset ja fyysiset yhtyy niin päästään ihan uudella tasolla”, Westerlund selittää.

Markku Kanerva tuulettaa Huuhkajien kansanjuhlassa Helsingin Kansalaistorilla 19.11.2019 Suomen otettua voiton Liechtensteinista ja raivattuaan tiensä EM-kisoihin.

Kun Kanerva aloitti päävalmentajana keväällä 2017 karsinnat vuoden 2018 MM-kisoihin olivat kesken. Huuhkajien kelkka ei kääntynyt heti. Se tapahtui kolmannessa uuden valmentajan johtamassa karsintapelissä. Suomi onnistui voittamaan Islannin, joka seuraavan kesän MM-kisoissa löi jalkapallomaailman ällikällä.

Voitto oli Suomen ensimmäinen koko karsinnassa. Sitä ennen Huuhkajat ei ollut saavuttanut virallisissa otteluissa ainuttakaan voittoa 726 päivään eli neljää päivää vaille kahteen vuoteen.

“Voitto antoi kovasti uskoa. Sen jälkeen vedettiin karsinta hyvin loppuun.”

Jokin oli tosiaan muuttunut, sillä voittoa seurasivat tasapelit sekä tulevaa MM-hopeamitalistia Kroatiaa että Turkkia vastaan. Kasvojenpesu oli hyvä uutinen, mutta MM-karsinta päättyi huonoihin uutisiin. Huuhkajien ehdottomaan eliittiin kuuluneet Italian Serie A-joukkue Chievon keskikenttäpelaaja Perparim Hetemaj, Saksan Bundesliigan Werden Bremenin toppari Nicklas Moisander, USAn MSL-liigaan New Yorkissa pelaava Aleksander Ring ja BK Häckenissä pelannut maajoukkueen monivuotinen luottopakki Kari Arkivuo ilmoittivat lopettavansa maajoukkuepelit. Vaikutti siltä, että hekään eivät uskoneet Huuhkajien menestyvän lähivuosina. Monesta futisfanista tuntui, että MM-karsintojen piirteän lopun sytyttämä toivonkipinä sammui.

Kävi kuitenkin näin: Euroopan jalkapalloliitto, UEFA, oli korvannut harjoitusottelut uudella Kansojen liigalla, jossa ideana on se, että parhaat pelaavat parhaiden vastaan ja huonoimpia. Itseluottamustaan keräillyt Suomi pääsi nauttimaan hyvistä ja haastavista vastustajista (Unkari, Kreikka ja Viro) ja homma alkoi luistaa. Tuloksena oman lohkon voitto, joka toi EM- jatkokarsintapaikan (jota Suomi ei sitten tarvinnut selviydyttyään varsinaisista EM-karsinnoista kisoihin). Kansojen liigan jälkeen karsinta EM-kisoihin alkoi. Peli kulki. Samassa lohkossa oli kivikova Italia, mutta ei se mitään, sillä UEFA oli jo aiemmin päättänyt, että EM-kisoihin pääsee 24 maata aiemman 16 sijasta. Enää ei siis tarvitsisi voittaa omaa lohkoaan päästäkseen kisoihin, vaan kakkossijakin riittäisi.

Ja loppu on historiaa. Kun Suomi kaatoi ratkaisevassa ottelussa Liechtensteinin, vuosien odotus purkautui ja katsojat rynnivät Töölön jalkapallostadionin nurmelle, vaikka se on jyrkästi kiellettyä. Kultaisen sukupolven toppari Hannu Tihinen itki. Tihisen kolmasluokkalainen poika kertoi Ylelle syyn.

“Koska se on oottanut tätä tosi kauan.”

Pöllämystynyt ja ikionnellinen Markku Kanerva pahoitteli haastattelussa, ettei syöpään syksyllä 2017 kuollut Pertti Alaja ollut enää näkemässä.

Markku Kanerva tuulettaa Huuhkajien kansanjuhlassa Helsingin Kansalaistorilla 19.11.2019 Suomen otettua voiton Liechtensteinista ja raivattuaan tiensä EM-kisoihin.

Mutta miten mahdoton tehtävä onnistui joukkueella, joka oli masentavan Hans Backen-kauden jälkeen vielä menettänyt valtaosan parhaista pelaajistaan kieltäytymisten ja Eremenkon pelikiellon takia?

Jälkiviisaat ovat arvelleet, että menetykset kääntyivät Huuhkajien eduksi. Markku Kanervalle jäi joukkue, joka koostuu erään tunnetun jalkapallovaikuttajan sanoin "fiksuista jätkistä". Moni tätä juttua varten haastateltu sanoo, että Kanerva on maailman paras valmentaja juuri tälle joukkueelle.

"Rive on tajunnut kollektiivisuuden vahvuuden, ja joukkueessa on ollut siinä suhteessa sopivat pelaajat, että he ovat ostaneet sen idean.”, sanoo Suomen ja Ruotsi pääsarjoissa valmentanut Sixten Boström.

“Joukkueesta on eri syistä pudonnut pois juuri ne, jotka eivät ole ajatelleet niin kollektiiviselta kantilta. Moni mietti, että jäljelle jäänyt ryhmä ei ole tarpeeksi vahva, mutta se on vahvistunut nimenomaan ryhmänä.”

Vaikka joukkue ei ole nimekäs, jokaiselle pelipaikalle on sille sopiva ja tarpeeksi hyvä pelaaja, joka pystyy hoitamaan tehtävänsä, kun kokonaisuus on kunnossa.

“Aina tarvitaan kuitenkin ne, jotka ratkaisee pelit”, Boström muistuttaa. Hän korostaa joukkueen vahvan keskilinjan eli maalivahdin, keskikentän keskustan ja kärkipelaajan muodostaman jatkumon merkitystä.

“Hradecky torjuu maalissa, Glen Kamara rakentaa, Sparv ohjaa ryhmää ja Pukki tekee maalit.”

Mainituista vain Kamara ei kuulunut Kanervan valmentamaan alle 21-vuotiaiden maajoukkueeseen vuosina 2008-2009.

Urheilugaalassa Markku Kanerva palkittiin vuoden valmentajana, Huuhkajat vuoden joukkueena ja Teemu Pukki vuoden urheilijana. Myös vuoden sykähdyttävin urheiluhetkipalkinto meni Huuhkajille.

Julkaistu: 17.6.2020
Kommentoi »