Tuulilasi

Jäähyväiset dieselverolle: Mitä autojen käyttövoimaverosta luopuminen tarkoittaisi tavallisen kuluttajan kannalta?

Jäähyväiset dieselverolle: Mitä autojen käyttövoimaverosta luopuminen tarkoittaisi tavallisen kuluttajan kannalta?
Äkkiseltään voi kuulostaa houkuttelevalta, jos noin 400–600 euron verosta pääsisi eroon. Asia on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Julkaistu: 14.3.2022

Pellervon taloustutkimus PTT ja Merit Economics tekivät liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä valtiovarainministeriön käyttöön Dieselin verotuen vaikutusten arviointi -julkaisun. Tämän perusteella tullaan tekemään poliittisia linjapäätöksiä sen suhteen, poistuuko dieselvero (käyttövoimavero) ja samalla dieselin verotuki kokonaan. Käytännössä kyse on siitä, miten käyttövoimaveron ja samalla verotuen poisto vaikuttaisi ympäristöön, kilpailukykyyn ja alueelliseen kehitykseen.

Bensiiniautoilla ei käyttövoimaveroa ole, koska niillä on korkeampi polttoainevero. Bensiinin polttoainevero on kaiken lähtötaso, mistä dieselin hintaa on lähdetty veroalella laskemaan. Jos näin ei olisi aikanaan tehty, ammattiliikenteen kustannukset olisivat kasvaneet rajusti. Tämä on jo kansantaloudellinen kysymyskin. Tästä on tietysti hyötynyt myös etenkin paljon dieselautolla vuosittain ajava tavallinen kuluttaja, koska bensapumppu ei pysty erottelemaan, onko tankkaaja ammattiautoilija vai mattimeikäläinen. Jos käyttövoimavero poistuu ja dieselin hinta nousee, kääntyy asetelma hieman päälaelleen.

Dieselin valmistevero on noin 17 senttiä alhaisempi kuin bensiinillä – tasan tästä veroedussa on kyse. Jos dieselvero poistettaisiin, se tarkoittaisi myös veroedun katoamista. Mitä tämä sitten merkitsisi tavalliselle tankkaajalle?

”Toki tämä kirpaisisi eniten niitä, jotka ajavat tosi paljon. Tuntuuhan se noin 20 sentin hinnankorotus silloin aika isosti. Mitä enemmän ajaa, sitä vähemmän käyttövoimaveron poisto kompensoi dieselin hinnannousua. Suuri enemmistö dieselkuskeista on kuitenkin niitä, jotka ajavat noin 15 000–20 000 kilometriä vuodessa. He taas hyötyisivät tästä. Tällä hetkellä heille on kiikun kaakun, kannattaako dieselillä ajaa. Heitä käyttövoimaveron poistuminen palvelisi, koska polttoainekulut ovat melko maltilliset vuodessa. Säästö tulee kulutuksen kautta”, selventää Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Moni näkee vain hinnan tankkausasemalla

Henkisellä tasolla asia koettaisiin varmasti eri tavalla, koska iät ja ajat on totuttu siihen, että diesel on selkeästi bensiiniä halvempaa. Laskennallisesti noin 25 000 kilometriä dieselautolla ajava jäisi dieselveron poistumisen myötä kustannusten suhteen tismalleen samalle tasolle kuin nytkin, enemmän ajavat kärsisivät ja vähemmän ajavat hyötyisivät. Keskimäärin dieselautolla ajetaan Suomessa vuosittain reilut 20 000 kilometriä.

”On totta, että moni näkee vain sen hinnan pumpulla ja kokee sen vääryytenä. Ja iskeehän se isoja kilometrejä ajavia. Mutta vähemmän ajavien kohdalla on itse asiassa niin, että jos käyttövoimavero poistuu, ison enemmistön suomalaisia kannattaisi vaihtaa dieseliin. Kun muutoksia tehdään, aina joku voittaa ja joku häviää.”

On väläytelty, että paljon ajaville ja vähävaraisille yksityishenkilöille voitaisiin kompensoida hinnannousua tuloveron alentamisella ja jopa könttämaksulla.

”En usko siihen. Se olisi vain hölmöläisen peiton jatkamista; otettaisiin toisesta päästä ja laitettaisiin toiseen päähän. Olisihan se aika hölmöä. Jos tässä takana on ilmastotavoite, että lyötäisiin ihmisten tilille rahaa ja sanottaisiin, että osta dieseliä. Ei siinä olisi mitään järkeä”, Kallio sanoo.

Osa kansalaisista on ihmetellyt, miksi sähköautoillakin on käyttövoimavero, vaikka sähkön osuudesta 30 % on veroa. Bensiinin ja dieselin valmisteverot ovat kuitenkin prosentuaalisesti vielä korkeammat, joten väite ontuu. Lisäksi sähköautojen käyttövoimavero on vain noin neljännes verrattuna dieselautoihin. Niin tai näin, veroa veron päälle.

Yksi asia mikä myös tulee mieleen, on se, mitä tapahtuisi käyttöetua nauttiville työsuhdeautoilijoille, jotka maksavat itse polttoaineen, mutta eivät hyötyisi dieselveron poistosta, koska auton omistaa työnantaja.

”Kyllä verottaja on nämä laskenut, ja ottaa sen huomioon verotusarvossa. Silloin otetaan kaikki kustannukset huomioon, eli eivät työsuhdeautoilijatkaan käyttövoimaveron poistumisesta kärsisi, paitsi tietysti hieman ostaessaan polttoainetta omaan piikkiinsä.”

”Dieseliin liittyy vahva mielikuva nokivasarasta ja sellaisiahan vanhat autot ovatkin. Sen sijaan uudet dieselautot tuottavat 20 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin bensiiniauto."
Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja

Kuljetusalalle vaikutukset voivat olla tuhoisat

Kokonaan toinen asia on, mitä dieselveron poisto tarkoittaisi ammattiliikenteelle ja raskaalle liikenteelle. Se olisi monille yrityksille totaalinen kuolinisku, ellei jonkinlaista kompensaatiomallia löydy.

”Olisihan se valtava paukku ammatti- ja tavaraliikenteelle. Jo nyt hinnat ovat kestämättömiä ammattiliikenteelle. Valtiovarainministeriön liikenteen veroryhmän viime kesän raportti tosin väläytti, että tämä mahdollinen hinnannousu voitaisiin kompensoida yrityksille ns. ammattidieselillä. Ne voisivat hakea verosta osan tai sen kokonaan takaisin. Ilman sitä yritysten persaus ei moisia korotuksia kestä”, Kallio visioi.

Jos kuljetusala kärsii, kärsisivät siitä välillisesti myös kaikki kuluttajat.

”Jos ammattidieseliä ei tulisi, se maksaisi ihan meille jokaiselle. Tällöin joutuisimme maksamaan entistä enemmän kaikista tuotteista, mitä tien päällä kuljetetaan. Ja lähes kaikki tavarathan liikkuvat kumipyörillä kauppojen hyllyille. Tällainen tilanne uhkaisi jo ihmisten ostovoimaa ja jopa kansantaloutta.”

Valtiovarainministeriön mukaan ”Henkilöautojen käyttövoimaverolla tasoitetaan eri tavoin verotettua polttoainetta käyttävien autoilijoiden verotuksesta johtuvia kustannuksia keskimääräisellä vuotuisella ajosuoritteella.” Päteekö tämä lause edelleen?

”Kyllä se pätee. Käytännössä kysymys on siitä, että ammattiliikennettä pyritään tukemaan dieselpolttoaineen alemmalla verokannalla verrattuna bensiiniin. Ero on noin 17 senttiä litralta ja arvonlisävero kasvattaa sitä vielä lisää. Pumpullahan hinnat välillä kapenevat, kuten juuri tällä hetkellä. Tuntuu siltä, että asia huomataan vain silloin, kun hintaero pumpulla on pienempi kuin se veroero. Yleensä talvella se ero on pienempi, ymmärrän kyllä, että se kismittää ihmisiä.”

Miksi käyttövoimaverosta sitten halutaan luopua? Kuka siitä hyötyy? Tähän Kalliokaan ei osaa ihan suoraan vastata. Sen hän kyllä tietää, että jos muutokseen lähdetään, siitä ei tule helppo.

”Tämä on todella vaikea toteuttaa niin, että siihen ei tulisi mitään hyötyä tilalle valtion näkökulmasta. Siitäkin voitaisiin keskustella, että tarvitseeko dieselin hintaa nostaa sillä koko 17 sentin veroerolla, jos käyttövoimavero poistuu. Ehkä se voisi olla vähemmänkin. Käyttövoimaveron tuotto on tällä hetkellä joku 200–300 miljoonaa euroa. 17 senttiä lisää dieselin litrahintaan toisi rahaa valtion verokassaan paljon enemmän.”

Dieseliä demonisoidaan yhä – osin perusteitta

Syyskuussa Valtiovarainvaliokunta hylkäsi kansalaisaloitteen dieselautojen käyttövoimaveron poistamisesta. Aloitteen oli allekirjoittanut yli 120 000 ihmistä. Valiokunta totesi lausunnossaan, että dieselveron poistaminen olisi ilmastotavoitteiden kannalta haitallinen toimenpide. Tosin kommentissa on myös sivulause: ilman, että samalla poistetaan myös dieselin verotuki. Nykyinen verotuki (v. 2021 arvio 378 milj. €) kohdistuu pääosin kuorma- ja linja-autoliikenteelle. Tuen poistaminen heikentäisi alan kilpailukykyä. Yksinkertainen lääke tähän olisi ammattidiesel.

Harpataan hetkeksi dieseliin ylipäätään. Dieseliä demonisoidaan tällä hetkellä oikealta ja vasemmalta ja dieselautoilla ajamista ollaan monissa maissa jopa kieltämässä. Faktaa kuitenkin on, että dieselauto kuluttaa 20 % vähemmän kuin bensiiniauto ja uusien dieselien päästöt ovat jopa pienemmät kuin bensiiniautojen. Silti dieseliä pidetään ympäristöpeikkona, onko diesel vain huonon maineensa vanki?

”Dieseliin liittyy vahva mielikuva nokivasarasta ja sellaisiahan vanhat autot ovatkin. Sen sijaan uudet dieselautot tuottavat 20 % vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin bensiiniautot, ja myös Nox eli typenoksidien päästöt on saatu tietyillä automerkeillä jopa nollaan, monilla merkeillä aivan bensiiniautojen tasolle ja jopa allekin. Diesel on hieman oman huonon maineensa vanki, taannoinen dieselskandaali oli omiaan lisäämään tätä mielikuvaa. Sitä tilannetta ei tietenkään kukaan toivo, että dieselveron poistumisen myötä tulisi jotenkin houkuttelevaksi hankkia vanhoja käytettyjä dieselautoja ulkomailta. Ne ovat juuri niitä nokivasaroita”, Tero Kallio sanoo.

Näin voisi tosin hyvinkin käydä, jos dieselvero ja verotuki poistuvat. Kyllä ihmiset osaavat laskea, että alle 25 000 kilometriä vuodessa dieselillä ajavat jäisivät tällöin nykytilanteeseen verrattuna taloudellisesti voitolle. Ainakin tämä riski dieselveron poistamisella on. Ja se pistää väkisinkin miettimään, pitäisikö myös autojen katsastuksissa mitattujen päästölukemien vaikuttaa verotukseen?

"Tämän myötä se idea, että dieselautolla on pakko ajaa paljon, jää historiaan. Ollaan samalla viivalla bensiiniautojen kanssa."
Juha Honkatukia, tutkija, Merit Economics

Eniten kuluttavat kansalaiset kärsisivät eniten

Kuluttajaliitto on lausunut mielipiteensä dieselveron poistosta eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Sitä, mitä tämä tarkoittaa tavallisten kuluttajien kannalta, ei Kuluttajaliitossa jostakin syystä ole ilmeisesti mietitty.

”Verojärjestelmää tulee aina katsoa kokonaisuutena, jotta oikeasti voidaan tietää, mitkä ovat vaikutukset kuluttajan arkeen kokonaisuudessaan. Laaja-alainen vaikutustenarviointi on syytä tehdä jokaisen veromuutoksen yhteydessä huolella. Yleisesti ottaen tässä kuluttajien kannalta haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa tulee pohtia laaja-alaisesti keinoja, verojärjestelmä mukaan lukien, miten tiettyjen kuluttajaryhmien taloudellisia haasteita voidaan helpottaa”, Kuluttajaliitto vastaa, kun Tuulilasi kysyy yksilöityjä kysymyksiä mahdollisen muutoksen vaikutuksista kuluttajien arkeen ja esimerkiksi päivittäistarvikkeiden hintaan.

Merit Economicsin tutkija Juha Honkatukia on asiasta selkeästi paremmin kartalla.

”Tämän myötä se idea, että dieselautolla on pakko ajaa paljon, jää historiaan. Ollaan samalla viivalla bensiiniautojen kanssa. Lisäksi diesel kuluttaa vähemmän bensiiniauto, joten sikäli tämä olisi monelle dieselin omistajalle hyvä uutinen”, Honkatukia sanoo.

Näkeekö tutkija riskinä sen, että mahdollisesti syntyvässä tilanteessa ihmiset alkaisivat rahdata ulkomailta vanhoja dieselautoja Suomeen, mikä sotisi totaalisesti ilmastotavoitteita vastaan?

”Kyllä tämmöinen riski on varmasti olemassa, mutta emme ole arvioineet, miten laajamittaista se voisi olla. Suomen autokannan keski-ikä on 12 vuotta, tuskin ulkomailta näin vanhoja dieselautoja haettaisiin. Toivotaan, että hankittaisiin uudempia dieselautoja, jotka ovat yhtä puhtaita kuin bensa-autotkin.”

Jos ammattidieseljärjestelmää ei saada aikaiseksi mahdollisen dieselveron poiston yhteydessä, joutuvat kuljetusyritykset ahtaalle ja lisääntyneet kustannukset siirtynevät suoraan kuluttajahintoihin.

”Kyllä siinä näin kävisi, tätä juuri arvioimme parin vuoden takaisessa tutkimuksessamme. Kuluttajan maksettavaksihan ne lisäkustannukset jäisivät. On selvää, että kuluttajien ostovoima vähenisi. Moni ajattelee, että tällaiset kirpaisisivat eniten vähätuloista kansanosaa, mutta se ei ole välttämättä niin. Varakkaammat kotitaloudet käyttävät paljon energia­intensiivisiä palveluja ja nämä lisäkustannukset valuisivat myös näiden palvelujen hintaan. Tätä kautta toteutuu se, että ne, jotka kuluttavat paljon, maksavat myös paljon”, Honkatukia kertoo.

Miten realistista on, että dieselvero poistuu? Ja jos poistuu, millaisella aikataululla?

”Tämä on varmasti poliittisesti hankala päätös tehdä, mutta ilmastotavoitteiden näkökulmasta jotakin tämän suuntaista on tehtävä aika pian. En näe, että dieselvero ihan pian poistuisi, mutta ei se myöskään agendalta ja pohdittavien asioiden listalta poistu. Nykyhallitushan on useamman ministerin suulla todennut, että tällä hallituskaudella tämä ei toteudu. Mutta pianhan ne vaalit taas ovat. Päästövähennysvaatimukset ovat kuitenkin niin kovat, että aika pian tällaisiakin ohjauskeinoja varmasti tarvitaan.”

16 kommenttia