Voiko runsas ja pitkäaikainen kolajuomien käyttö aiheuttaa keliakiaa? Olen miettinyt, voisiko kola jotenkin ”putsata” suolistoa liiaksi. Entä onko kolajuomista jotain muuta haittaa?

Kolajuomia on käytetty joissakin sairaaloissa esimerkiksi nenä-mahaletkujen tukkeumien aukaisuun tai epäiltyihin mahasuolitukoksiin. Aiheesta on julkaistu vuonna 2012 jopa systemoitu kirjallisuuskatsaus. Mahasuoli- tai letkutukoksia liuottavan vaikutuksen takana on kolajuoman matala pH, 2,5, yhdessä poreilevan hiilihapon ja joidenkin lisäaineiden kanssa. Siten on mahdollista ajatella, että kolalla saattaisi olla jopa liiallista suolta puhdistavaa vaikutusta.
Onneksi on kuitenkin niin, että kola ei liuota ihmisen kudoksia tai soluja suolistossa. Mahalaukusta erittyvän vatsahapon pH on 1,5–2,0, eli se on vielä happamampaa kuin kola. Vatsalaukun tavanomainen happamuus on 1,5–3,0, joten vatsa on tottunut happamaan.
Arvostetussa Gut-lehdessä jo vuonna 1984 julkaistu tutkimus osoitti, että kolan juominen kyllä lisää ohutsuolen yläosan happamuutta lyhytaikaisesti. Tästä ei kuitenkaan tiedetä olevan mitään haittaa, sillä monet muutkin happamat juomat vaikuttavat samoin. Pelkästään syöminen lisää happamuutta suolessa, koska vatsalaukun erittämää mahahappoa kulkeutuu ohutsuoleen ruokasulan mukana. Vielä 1980-luvulla epäiltiin, että kola voisi olla osatekijä vatsahaavan synnyssä, mutta sittemmin ajatus on kumottu.
Keliakia on autoimmuunitauti, jossa kehon omat vasta-aineet hyökkäävät ohutsuolen suolinukkaa vastaan. Suolinukan nukkalisäkkeet ovat ohutsuolen pintaosan mikroskooppisia sauvamaisia rakenteita, joita kutsutaan myös villuksiksi. Keliakiassa villukset madaltuvat tai häviävät lähes kokonaan vehnän, rukiin ja ohran gluteeniproteiinin vaikutuksen vuoksi. Ne eivät vaurioidu minkään muun tunnetun aineen kuin gluteenin vaikutuksesta, ja tällöinkin on kyse kehon omasta häiriintyneestä puolustusreaktiosta. Suolinukkaa ei siis voi pilata kolalla tai muulla juomalla, vaikka ne olisivat happamia.
Väestötutkimuksissakaan kolajuomien käyttö ei ole liittynyt suurentuneeseen keliakian riskiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa juodaan erittäin runsaasti kolaa, mutta keliakiaa ei ole enempää kuin muissa maissa, joissa kolan käyttö on vähäisempää. Kolajuomat eivät siis vaikuta mitenkään keliakian ainoaan tunnettuun syntymekanismiin, eikä väestötutkimuksissa ole havaittu, että kolaa juovilla olisi enemmän keliakiaa.
Hampaan kiillepinnat ovat kolan juojilla koetuksella, sillä poreilevat happamat juomat tunnetusti aiheuttavat hammaskiilteen eroosiota. Kolajuomien sokeri taas on omiaan lihottamaan ja lisäämään tyypin 2 diabeteksen riskiä, jos sokeroitua juomaa nautitaan säännöllisesti ja runsaita määriä. Runsas sokerin käyttö lisää myös maksarasvan määrää. Tältä kannalta sokerittomat kolajuomat ovat parempia. Kolan sisältämä kofeiini voi aiheuttaa riippuvuutta ja hermostuneisuutta, kuten kahvikin.
Joissakin tapauksissa kola ja muut kofeiinipitoiset juomat voivat olla vatsavaivojen osasyy. Kofeiini vähentää ruokatorven alemman sulkijalihaksen painetta ja altistaa siten ruokasulan takaisinnousulle ruokatorveen eli närästykselle. Tosin tästä kärsivät erityisesti ne, joilla on niin sanottu refluksitauti. Kofeiinilla on myös lievä paksusuolen toimintaa vilkastuttava vaikutus, joten ulostuskertojen määrä tai löysät ulosteet voivat lisääntyä, jos on muutenkin altis vatsantoiminnan vaihteluille.
Keliakiaan kolajuomat eivät siis liity, vaikka ne voivat olla joissakin erityistilanteissa avuksi erilaisten mahasuolikanavan tukosten liuottamisessa.
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Pippa Laukka, yleislääketiede ja hyvinvointi
- Reijo Laatikainen, ravitsemus
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet